Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa ^[1] , joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa . Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siina vedotaan vallassaoleviin paattajiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi vetoomuksella tai mielenosoituksella ), tai se voi olla suoraa toimintaa , jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi boikotilla tai lakolla ). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi . Aktivismia voivat tehda niin yksittaiset ihmiset, jarjestot kuin kansanliikkeetkin .

Nakyvaa ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ja toisaalta rakentava yhdessa tekeminen kuten vertaistuen , ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden jarjestaminen ja muu proaktiivinen kaupunkiaktivismi . Poliittiseen vaikuttamiseen tahtaava aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisaksi tyypillisesti myos erilainen kampanjointi, lobbaus , materiaalin julkaiseminen, seminaarien jarjestaminen seka yhteistyo poliittisten paattajien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksena toimivat usein kansalaisjarjestot ja liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisia yhteen, jarjestavat ja organisoivat toimintaa seka toimivat aanitorvena. Erilaisilla aktivistiryhmilla voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita.

Paaartikkelit: Mielenosoitus , Adressi ja Mielipidekirjoitus

Mielenilmausten tarkoitus on vedota vallassa oleviin, jotta he muuttaisivat asioita. Suosittuja tapoja vedota ovat muun muassa sanomalehden mielipidekirjoitukset, mielenosoituskulkueet kaduilla seka internetissa kerattavat vetoomukset eli adressit. Monesti asiaa pyritaan tuomaan esille myos julkisella kampanjalla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Aktivismilla pyritaan nostamaan asia yleiseen keskusteluun median kautta ja luomaan painetta vallassa oleville muuttaa asioita.

Mielipiteen vaikutusta voidaan pyrkia tehostamaan esimerkiksi syomalakolla tai yhdistamalla mielenosoitukseen kansalaistottelemattomuutta tai suoraa toimintaa. Kuitenkin paapaino on vetoamisella muihin asioiden muuttamisessa.

Paaartikkeli: Kansalaistottelemattomuus

Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltaydytaan noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sita tavoitteena korjata koettu epaoikeudenmukaisuus. ^{[2] [3] [4]} Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys. ^[2] Yksi tunnetuista kansalaistottelemattomuuden muodoista Suomessa on kieltaytyminen ase- ja siviilipalveluksesta . ^[5]

Paaartikkeli: Suora toiminta

Suorassa toiminnassa muutos pyritaan saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla. Suoran toiminnan muotoja ovat muun muassa yritysten boikotointi , tyontekijoiden lakko ja omaisuuden tuhoaminen . Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Elainten vapautusrintaman koe-elainten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijarvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitamiseksi seka aarioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.

Paaartikkeli: Vastakulttuuri

Vastakulttuuriksi kutsutaan yleensa jotain ryhmaa tai liiketta, joka vastustaa yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkaa sen taysin. Vastakulttuurit ovat usein poliittisesti aktiivisia ja pyrkivat vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elaa ja ajatella.

Esimerkiksi ekokylissa asuvat pyrkivat elamaan luonnonmukaisesti ja usein asumiseen erilaisia sosiaalisia tavoitteita. ^[6] Kaupunkiaktivismissa pyritaan taas luomaan yhteisollisia tiloja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kaupunkiin. Esimerkiksi Helsingissa toimiva yhteisollinen Sompasauna on kaikille avoin ja ilmainen sauna ^[7] , kun taas Helsingin pyorapajalla voi korjata oman pyoransa ^[8] .

Vegaanit puolestaan pyrkivat valttamaan kaikkea elainten hyvaksikayttoa ja riistoa kieltaytymalla tuotteista, joissa on elainperaisia ainesosia ^[9] .

Internet -aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipaivakirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet seka perinteisen politiikan etta tiedonvalityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia seka paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville. ^[10] Esimerkki tallaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista ) on Wikileaks -verkkosivusto, joka heinakuussa 2010 paljasti Afganistanin sotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkka kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto. ^[11]

Sosiaalisen median tukemana tapahtuvaa aktivismia on kutsuttu myos konnektiiviseksi toiminnaksi, jossa aktivismin paaasiallinen muoto on viestintaa: viestintateknologia mahdollistaa organisoitumisen henkilokohtaisten huolenaiheiden ymparille. ^[12] Eras tunnettu esimerkki tallaisesta uudentyyppisesta digitaalisesta aktivismista on #MeToo-kampanja .

• Perustuslaillisten passiivinen ja aktivistien aktiivinen vastarinta, naisasialiike ja vuoden 1905 suurlakko ja mielenosoitukset johtivat yleiseen ja yhtalaiseen aanioikeuteen , sananvapauteen seka ensimmaisen sortokauden paattymiseen.
• Jaakariliike loi sotilaallisia edellytyksia Suomen itsenaistymiselle ( 1917 ) ja itsenaisyyden turvaamiselle.
• Setan toiminnasta seurasi homoseksuaalisuuden poistaminen sairausluokituksista 1981 .
• Koijarvi-liike toi ymparistonakokulman pysyvasti suomalaiseen politiikkaan.
• Talonvaltauksilla on estetty lukuisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamisia ja nostettu kulttuuriarvoja julkiseen keskusteluun.

• Yhdysvalloissa vuosina 1945?1970 toimineen rasismin vastaisen kansalaisoikeusliikkeen , johtohahmonaan Martin Luther King, Jr. , toiminta johti syrjinnan kieltavan kansalaisoikeuslain saatamiseen vuonna 1964. Ks. myos Rosa Parks .
• Elainoikeusjarjestojen aktiivisuus on johtanut elainten kohtelun paranemiseen ja kosmetiikkateollisuuden elainkokeiden kieltamiseen EU :n sisalla vuodesta 2009 lahtien.
• Mohandas Gandhin johtama kansalaisliike saavutti Intian itsenaisyyden.
• Kansalaisten suurimittaiset mielenosoitukset saivat aikaan mm. Serbian ja Ukrainan vallanvaihdokset 2000-luvun alussa, kun vanhan vallan edustajat olivat ilmeisesti vaarentaneet vaalitappionsa voitoiksi.
• Richard Stallmanin Free Software Foundation , GNU -projekti seka 1980-luvun vapaiden ohjelmistojen liike laativat GNU-lisenssit avoimen lahdekoodin ohjelmistoille ja Linus Torvalds suostui julkaisemaan Linux-ytimen sellaisella lisenssilla, joka sisaltaa copyleft -lausekkeen.

• Kansalaisyhteiskunta
• Aktivistisijoittaja
• Radikalismi
• Vastamedia
• Agitaatio

• Metsamaki, Mikko & Nisula, Petteri:  Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina . Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2 .

• Jouko Aaltonen : Kenen joukoissa seisot (2006)
• Saila Kivela ja Vesa Kuosmanen : Elainoikeusjuttu (2022)
• Jouko Aaltonen: Miten korjata maailma (2023)

• Virpi Suutari : Havumetsan lapset (2024)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aktivismi .

• Pertti Lappalainen: Kansalaisaktivismi . Jyvaskylan yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali.
• Perttu Hakkinen: Aktivistit - miksi heita vihataan? Yle Puhe 26.11.2013.