Ad?aria
(
georg.
?????
,
At?ara
), virallisesti
Ad?arian autonominen tasavalta
(
georg.
?????? ??????????? ??????????
,
At?aris avtonomiuri respublika
) on autonominen alue
Georgiassa
Mustanmeren
rannalla. Alue rajoittuu etelassa
Turkkiin
.
Ad?aria oli antiikin aikana osa
Kolkhista
ja Iberian kuningaskuntaa. Kreikkalaisten valloitettua alueen 400-luvulla eaa. se joutui
Rooman
haltuun 100-luvulla eaa. Siita tuli osa
Egrisia
ennen yhdistymista
Georgian kuningaskuntaan
800-luvulla.
Osmanit
ottivat alueen haltuunsa 1614 ja kaannyttivat Ad?arian vaestoon
islamiin
seuraavien 260 vuoden aikana. Alue luovutettiin
Venajalle
1878.
Lyhyen turkkilaisten ja brittilaisten joukkojen miehityksen jalkeen 1918?1920 Ad?aria liitettiin Georgiaan 1920. Ankaran hallitus luouvutti alueen Georgialle
Karsin sopimuksen
nojalla, kunhan alueen muslimivaestolle annettaisiin autonomia.
Neuvostoliitto
perusti
Ad?arian ASNT:n
saman sopimuksen nojalla.
Stalin
kuitenkin sorti alueen muslimivaestoa.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Ad?ariasta tuli osa juuri itsenaistynytta Georgiaa. Alue valtti Georgian kaaokseen vetaneen sisallissodan vuosina 1991?1993 sen autoritaarisen johtajan
Aslan Aba?idzen
toimien ansiosta. Vaikka han sailyttikin maassa jarjestyksen ja teki siita yhden Georgian vauraimmista alueista, hanta on syytetty osallistumisesta jarjestaytyneeseen rikollisuuteen ? paaasiassa laajamittaiseen salakuljetukseen hanen ja hallituksensa rikastuttamiseksi ? seka ihmisoikeusrikkomuksista. Keskushallinnolla
Tbilisissa
oli hyvin vahan sananvaltaa Ad?arian tapahtumiin.
Tama muuttui
ruusujen vallankumouksessa
, kun
Eduard ?evardnadze
vaihdettiin oppositiojohtaja
Mikheil Saaka?viliin
, joka ilmoitti taistelevansa separatismia vastaan. Kevaalla 2004 Ad?ariassa puhkesi kriisi, kun keskushallinto yritti saada alueen takaisin valtaansa ja Saaka?vilin uhkavaatimukset joukkomielenosoitusten kanssa pakottivat Aba?idzen eroamaan toukokuussa 2004. Han pakeni Venajalle ja uusi Ad?arian autonomiaa koskenut laki astui voimaan, mita monet kritisoivat kaytannossa alueen autonomian lakkauttamiseksi.
Ad?arian autonomisen tasavallan aseman maarittelee Georgian laki Ad?ariasta ja alueen perustuslaki. Paikallinen lakiasaatava elin, Ad?arian korkein neuvosto (parlamentti), koostuu 30 jasenesta ja valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Alueen hallituksen, Ad?arian ministerineuvoston, johtajan nimittaa Georgian presidentti jolla on myos oikeus hajottaa neuvosto ja hallitus seka ohittaa paikallisviranomaiset tapauksissa, joissa Georgian perustuslakia ei noudateta.
lahde?
Ad?aria sijaitsee
Mustanmeren
kaakkoisrannikolla ja ulottuu pienen
Kaukasuksen
alarinteille. Silla on rajaa Georgian
Gurian
ja
Samtskhe-D?avakhetin
alueiden ja
Turkin
kanssa. Alueen kapealla rannikkoalangolla on subtrooppinen ilmasto, kun taas vuorilla lumi voi pysya maassa kuusi kuukautta vuodesta.
Mitrala
-vuoren alue on koko Kaukasuksen kostein paikka.
lahde?
Ad?aria jakautuu
Batumin
piiritasoiseen kaupunkiin* ja viiteen hallinnolliseen piiriin:
Ad?arian alue sopii
teen
, sitrushedelmien ja
tupakan
kasvatukseen. Tarkeita viljelykasveja ovat lisaksi
avokadot
, ja karjankasvatus on myos tarkeaa. Teollisuuteen kuuluu teen pakkausta, tupakan valmistusta, hedelma- ja kalasailykkeiden valmistusta,
oljynjalostusta
ja laivanrakennusta. Ad?ariassa on myos ilmastonsa ansiosta terveyskylpyloita.
Paakaupunki
Batumi
on tarkea portti merelta Georgiaan,
Armeniaan
ja
Azerbaid?aniin
. Satamaa kaytetaan mm. oljykuljetuksiin
Kazakstanista
ja
Turkmenistanista
. Kaupungin oljynjalostamo kasittelee
Kaspianmerelta
tulevaa oljya. Ad?aria on myos korvannut
Abhasian
Georgian turismille tarkeimpana alueena.
Ad?ariassa asuu 333 953 ihmista (2014).
Ad?arialaiset
ovat georgialaisia, jotka puhuvat
georgian kielen
paikallista murretta. Ad?arialaisista tuli
kristittyja
300-luvulla ja heidat kaannytettiin islamiin
Osmanien valtakunnan
hallinnassa 1600?1800-luvuilla. Monia kristittyja perinteita on viela sailynyt: kakkuja ja moskeijoita saatetaan koristella risteilla seka kirkkoja ja kristittyja hautausmaita sailytetaan tarkasti.
Ad?arian vaesto tunnettiin ”georgialaisina muslimeina” Neuvostoliiton vuoden 1926 vaestonlaskentaan saakka, jossa ”ad?arialaisia” laskettiin olevat 71 000. Myohemmin heidat luokiteltiin vain georgialaisiksi, silla Neuvostoliiton vaestonlaskennoissa ei kysytty uskontoa. Neuvostovallan kaatuminen on nostanut kristinuskon suosiota alueella erityisesti nuorten keskuudessa. Vuoden 2014 vaestolaskennan mukaan islaminuskoisia on 39,8 prosenttia alueen asukkaista ja georgian kirkkoon kuuluvia 54,5 prosenttia.
[2]
Ad?ariassa on myos pienet venalainen (1,10 prosenttia),
armenialainen
(1,64 prosenttia),
kreikkalainen
(0,17 prosenttia) ja ukrainalainen (0,24 prosenttia) yhteiso. Georgialaisia on vuoden 2014 vaestolaskennan mukaan 96,04 prosenttia vaestosta.
[3]