Aaro Antti Hellaakoski
(vuoteen 1916 saakka
Helaakoski
,
[1]
22. kesakuuta
1893
Oulu
?
23. marraskuuta
1952
Helsinki
) oli
suomalainen
runoilija,
maantieteilija
ja maantieteen opettaja.
[2]
Han kirjoitti runoja, mutta myos proosaa ja esseita. Runoilijana Hellaakoski oli
modernismin
uranuurtajia Suomessa. Maantieteilijana han julkaisi tieteellisia tutkimuksia ja osallistui oppikirjojen kirjoittamiseen.
Hellaakosken vanhemmat olivat lehtori
Antti Rietrikki Helaakoski
ja Aina Maria Lindman. Hanen nuorempi sisarensa oli taidemaalari
Aira Helaakoski
. Hellaakoski vietti paaosan lapsuus- ja nuorusvuosistaan Oulussa ja paasi ylioppilaaksi 1913. Han opiskeli
Helsingin yliopistossa
maantiedetta, elain- ja kasvitiedetta seka
geologiaa
ja
mineralogiaa
ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1919. Ensimmaisen runokokoelmansa han julkaisi 1916. Hellaakoski vaitteli 1928 tohtoriksi, geologian alalta ollut vaitoskirja oli nimeltaan
Puulan jarviryhman kehityshistoria
.
[3]
Hellaakoski toimi vakinaisena taide- ja kirjallisuusarvostelijana muun muassa
Ajassa
,
Karjalan Aamulehdessa
ja
Iltalehdessa
.
[4]
Hellaakosken elamanvaiheet muodostavat kolme jaksoa: vuosina 1916?1928 han nousi Suomen runoilijoiden eturiviin ja vaitteli tohtoriksi, vuosina 1928?1945 han toimi maantieteilijana ja vuodesta 1945 alkaen runoilijana.
Runoilijanuran alku oli kivinen: Hellaakoski kaytti vapaata runomittaa, sai julkaisuistaan pilkallistakin kritiikkia. Samaan aikaan han ponnisteli luonnontieteen opinnoissaan. Ensimmaiset runot kuvaavat elaman tarkoituksen etsimista, mutta seuraavissa kokoelmissaan Hellaakoski loysi rakkaus- ja luontolyriikan seka pyrkimyksen kauneuteen. Vuonna 1928 ilmestynyt
Jaapeili
oli aikansa modernein suomalainen runoteos. Sen rytmiikka on vaihteleva vaikkakin silloisia mitallisuuskaavoja rikkova. Saavutuksistaan huolimatta han kuitenkin paatti siirtya tieteen pariin.
[5]
Hellaakoski tyoskenteli luonnonhistorian ja maantieteen opettajana eri kouluissa. Vuodesta 1927 Hellaakoski toimi opettajana
Helsingin suomalaisessa tyttolyseossa
(vuodesta 1935 Tyttonormaalilyseo). Oppilailtaan han sai lempinimen ”Koukku”.
[1]
Han oli myos
Helsingin yliopiston
dosentti. Hellaakoski harrasti maalausta ja oli perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmaisella
Italian
-matkallaan han hammastytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa
Waino Aaltosen
, joka oli kaynyt lukuisia kertoja Italiassa.
lahde?
On useita syita siihen, miksi Hellaakoski vuonna 1945 palasi runouden pariin. Ensimmainen oli sota ja sen aiheuttama syyllisyydentunne, toinen tarve oman kirjailijaminan taydentamiseen. Han loysi runoihinsa uusia teemoja: uskonnollinen tilitys, luonnonkuvaus ja rakkaus. Han pystyi myos ilmaisussaan loytamaan sen suuruuden, jota oli 35 vuotta sitten tavoitellut. Runokokoelma
Sarjoja
koostuu erillisista ja vaihtelevarytmisista runoista, jotka kuitenkin muodostavat kokonaisuuden. Teoksen realistisissa ja tarkoissa havainnoissa valittyy eletyn hetken ainutkertaisuus yliajallista taustaa vasten.
[5]
Avioliitosta kansakoulunopettaja Lempi Alina Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri (s. 1925) ja Eero (1929?2019),
[1]
josta tuli hermo- ja mielitauteihin erikoistunut laakari
[6]
.
Hellaakoski on haudattu
Hietaniemen hautausmaalle
.
[7]
Hellaakoski nimitti
Saimaan
Rokansaarta
"jaan puristamien harjapalteiden luvatuksi maaksi." 120-sivuiseen Suursaimaa-tutkimukseen han mittasi nelisensataa rantaprofiilia
Lappeenrannasta
Iisalmeen
,
Mikkelista
Joensuuhun
ulottuvalla alueella. Tutkimus kertoo isosta jarvesta, joka edelsi Saimaata. Jarvi kallistui etelaan
jaakauden
jalkeisen maankohoamisen seurauksena ja mursi nykyisen laskujokensa
Vuoksen
.
[8]
Suursaimaa-tutkimusta tehdessa Hellaakoski oli kohdannut jalkia, jotka eivat sopineet siihenastisiin tutkijoiden kasityksiin. Uutta tyota varten Aaro Hellaakoski majoittui kahtena kesana Rokansaaressa. Hellaakosken tavoitteena oli tehda tutkimus jaakauden loppuvaiheen vesistohistoriasta, jota varten han teki laajoja kenttatoita Saimaalla, kesalla 1932.
Lietvedella
han mittasi kulkurikivien talvihypyn maailmanennatyksen: arviolta yli tonnin painoinen jarkale oli siirtynyt yli nelja metria. Rokansaarelta han kirjasi Suomen maantieteellisen seuran
Fennia
-sarjan tutkielmaan
Jaanpuristuksesta Saimaan Lietvedella talven 1931 aikana
.
[9]
Vuonna 1934 Hellaakoski julkaisi teoksen
Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes
(suom.
Saimaan alueen jaajarvet
)
.
[10]
Teoksessa on Saimaan rantojen profiilipiirroksia, jotka kuvaavat jaajarvien allekkaisia rantapintoja.
[11]
- Runoja, 1916
- Nimettomia lauluja, 1918
- Me kaksi, 1920
- Elegiasta oodiin, 1921
- Maininki ja vaahtopaa, 1924
- Jaapeili, 1928 (sis. runon
Hauen laulu
)
- Valitut runot, 1940
- Vartiossa, 1943
- Uusi runo, 1943
- Huojuvat keulat, 1946
- Hiljaisuus, 1949
- Sarjoja, 1952
- Huomenna seestyvaa, 1953
- Runot, 1953
- Runot 1916-1928, 1997
- Suljettujen ovien takana, 1923, ekspressionistinen romaani
- Iloinen yllatys, 1927, novellikokoelma
- T. K. Sallinen, 1921
- Kuuntelua, 1950, esseita.
- Niin kuin mina nain, 1959 (T. K. Sallisesta, Waino Aaltosesta ja kuvataiteesta)
- Runon historiaa. Johdannon kirjoittanut Kaarlo Marjanen. WSOY 1964.
- Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes (suom. Saimaan alueen jaajarvet). Fennia 59 ; N:o 4. Universitat Helsinki 1934.
- Puulan jarviryhman kehityshistoria. (Vaitoskirja) Fennia 51:2, 1928.
- Suursaimaa. (Maantieteellis-geologinen tutkimus) Fennia 43:4, 1922.
- Jaanpuristuksesta Saimaan Lietvedella talven 1932 aikana. Fennia 3: 17-19, 1933.
- Hellaakoski, Aaro ? Tuominen, Kyllikki ? Mattila, Jorma:
Maa ja sen asukkaat 1
. Porvoo: WSOY, 1951.
- Hellaakoski, Aaro ? Tuominen, Kyllikki ? Mattila, Jorma:
Maa ja sen asukkaat 2
. Porvoo: WSOY, 1952.
Hellaakosken runoja ovat saveltaneet muiden muassa
Pekka Kostiainen
,
Tauno Marttinen
,
Einojuhani Rautavaara
,
Kari Rydman
,
Esa Pethman
, Richard Jarnefelt,
Ilkka (Petri) Pettersson
,
Heikki Sarmanto
,
Alex Freeman
, ja
500 kg lihaa
.
[12]
- Sarmanto, Heikki:
Syksy ja muita lauluja.
(Sisallys: Satakieli heraa, Satakieli laulaa, Satakielen ahdistus, Surviaisten tanssi, Hauen laulu, Kesayo, Laulu.) Hi-Hat 1976.
- Lyra All Stars & Johanna Iivanainen:
Satakieli CD.
(Sisallys: Satakieli-sarja (1?10), Hauen laulu, Viatonten valssi ja Vieretyksin.) Lyra 2006.
- Suuri joukko muita levytyksia
[13]
- Pulkkinen, Veijo: Aaro Hellaakosken Me kaksi -runoelman tekstuaalinen variaatio ja sen tulkinta.
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Tekstuaalitieteet (erikoisnumero)
, 2010, nro 3, s. 6?31.
Artikkelin verkkoversio
.
- Kupiainen, Unto:
Aaro Hellaakoski: Ihminen ja runoilija.
WSOY Porvoo 1953.
- Pieni tietosanakirja
- Tarkka, Pekka:
Nuori Aaro. Hellaakosken tiede taide ja runous 1893-1928.
Siltala 2022.
- ↑
a
b
c
Majamaa, Raija:
Hellaakoski, Aaro (1893?1952)
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
. 8.8.2004 (paivitetty 12.9.2022). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.11.2022.
- ↑
Tikkanen, Matti: Aaro Hellaakoski ? runoileva maantieteilija [Aaro Hellakoski, a poet and a geographer].
Terra
, 1993, 105. vsk, nro 2, s. 67-82. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura.
- ↑
Biografiskt lexikon for Finland 3. Republiken A?L (2011)
- ↑
Kriitikko ja esseisti
Kirjailijat Oulussa
. Oulun kaupunginkirjasto ? Maakuntakirjasto. Viitattu 12.11.2022.
- ↑
a
b
Otavan suuri Ensyklopedia, 3. osa (Ha?ek-juuri)
, s. 1683?1685, art. Hellaakoski, Aaro. Otava, 1978.
ISBN 951-1-02232-6
.
- ↑
Hellaakoski, Antti & Peltonen, Paivi: Ihmisten ja luonnon kuuntelija. Muistokirjoitus.
Helsingin Sanomat
. 28.8.2019, s. B17.
Artikkelin verkkoversio.
- ↑
Helsingin seurakuntayhtyman hautahaku
Hautahaku
. Viitattu 3.1.2024.
- ↑
Tarkka, Pekka: Maantieteilija ja runoilija Rokansaarella. (s. 33)
Suomen luonto
, tammikuu 2024, nro 1/2024. Suomen luonnonsuojeluliitto.
- ↑
Tarkka, Pekka: Maantieteilija ja runoilija Rokansaarella. (s. 34)
Suomen luonto
, tammikuu 2024, nro 1/2024. Suomen luonnonsuojeluliitto.
- ↑
Aaro Hellaakoski:
Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes
. Helsinki: Universitat Helsinki, 1934.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 3.2.2024).
- ↑
Tarkka, Pekka: Maantieteilija ja runoilija Rokansaarella. (s. 35)
Suomen luonto
, tammikuu 2024, nro 1/2024. Suomen luonnonsuojeluliitto.
- ↑
Fono.fi-tietokanta
fono.fi
. Viitattu 28.1.2010.
- ↑
Aaro Hellaakoski ? bibliografia
Kirjailijat Oulussa
. Oulun kaupunginkirjasto ? Maakuntakirjasto. Viitattu 30.10.2014.
[
vanhentunut linkki
]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|