Aaro Hellaakoski
Aaro Hellaakoski 1930-luvulla.
Henkilotiedot
Syntynyt	22. kesakuuta 1893 Oulu
Kuollut	23. marraskuuta 1952  (59 vuotta) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	runoilija , kirjailija , tutkija , opettaja
Kirjailija
Kirjallinen suuntaus	modernismi
Esikoisteos	Runot (1916)
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Aaro Antti Hellaakoski (vuoteen 1916 saakka Helaakoski , ^[1] 22. kesakuuta 1893 Oulu ? 23. marraskuuta 1952 Helsinki ) oli suomalainen runoilija, maantieteilija ja maantieteen opettaja. ^[2] Han kirjoitti runoja, mutta myos proosaa ja esseita. Runoilijana Hellaakoski oli modernismin uranuurtajia Suomessa. Maantieteilijana han julkaisi tieteellisia tutkimuksia ja osallistui oppikirjojen kirjoittamiseen.

Hellaakosken vanhemmat olivat lehtori Antti Rietrikki Helaakoski ja Aina Maria Lindman. Hanen nuorempi sisarensa oli taidemaalari Aira Helaakoski . Hellaakoski vietti paaosan lapsuus- ja nuorusvuosistaan Oulussa ja paasi ylioppilaaksi 1913. Han opiskeli Helsingin yliopistossa maantiedetta, elain- ja kasvitiedetta seka geologiaa ja mineralogiaa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1919. Ensimmaisen runokokoelmansa han julkaisi 1916. Hellaakoski vaitteli 1928 tohtoriksi, geologian alalta ollut vaitoskirja oli nimeltaan Puulan jarviryhman kehityshistoria . ^[3]

Hellaakoski toimi vakinaisena taide- ja kirjallisuusarvostelijana muun muassa Ajassa , Karjalan Aamulehdessa ja Iltalehdessa . ^[4]

Hellaakosken elamanvaiheet muodostavat kolme jaksoa: vuosina 1916?1928 han nousi Suomen runoilijoiden eturiviin ja vaitteli tohtoriksi, vuosina 1928?1945 han toimi maantieteilijana ja vuodesta 1945 alkaen runoilijana.

Runoilijanuran alku oli kivinen: Hellaakoski kaytti vapaata runomittaa, sai julkaisuistaan pilkallistakin kritiikkia. Samaan aikaan han ponnisteli luonnontieteen opinnoissaan. Ensimmaiset runot kuvaavat elaman tarkoituksen etsimista, mutta seuraavissa kokoelmissaan Hellaakoski loysi rakkaus- ja luontolyriikan seka pyrkimyksen kauneuteen. Vuonna 1928 ilmestynyt Jaapeili oli aikansa modernein suomalainen runoteos. Sen rytmiikka on vaihteleva vaikkakin silloisia mitallisuuskaavoja rikkova. Saavutuksistaan huolimatta han kuitenkin paatti siirtya tieteen pariin. ^[5]

Hellaakoski tyoskenteli luonnonhistorian ja maantieteen opettajana eri kouluissa. Vuodesta 1927 Hellaakoski toimi opettajana Helsingin suomalaisessa tyttolyseossa (vuodesta 1935 Tyttonormaalilyseo). Oppilailtaan han sai lempinimen ”Koukku”. ^[1] Han oli myos Helsingin yliopiston dosentti. Hellaakoski harrasti maalausta ja oli perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmaisella Italian -matkallaan han hammastytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Waino Aaltosen , joka oli kaynyt lukuisia kertoja Italiassa. ^lahde?

On useita syita siihen, miksi Hellaakoski vuonna 1945 palasi runouden pariin. Ensimmainen oli sota ja sen aiheuttama syyllisyydentunne, toinen tarve oman kirjailijaminan taydentamiseen. Han loysi runoihinsa uusia teemoja: uskonnollinen tilitys, luonnonkuvaus ja rakkaus. Han pystyi myos ilmaisussaan loytamaan sen suuruuden, jota oli 35 vuotta sitten tavoitellut. Runokokoelma Sarjoja koostuu erillisista ja vaihtelevarytmisista runoista, jotka kuitenkin muodostavat kokonaisuuden. Teoksen realistisissa ja tarkoissa havainnoissa valittyy eletyn hetken ainutkertaisuus yliajallista taustaa vasten. ^[5]

Avioliitosta kansakoulunopettaja Lempi Alina Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri (s. 1925) ja Eero (1929?2019), ^[1] josta tuli hermo- ja mielitauteihin erikoistunut laakari ^[6] .

Hellaakoski on haudattu Hietaniemen hautausmaalle . ^[7]

Hellaakoski nimitti Saimaan Rokansaarta "jaan puristamien harjapalteiden luvatuksi maaksi." 120-sivuiseen Suursaimaa-tutkimukseen han mittasi nelisensataa rantaprofiilia Lappeenrannasta Iisalmeen , Mikkelista Joensuuhun ulottuvalla alueella. Tutkimus kertoo isosta jarvesta, joka edelsi Saimaata. Jarvi kallistui etelaan jaakauden jalkeisen maankohoamisen seurauksena ja mursi nykyisen laskujokensa Vuoksen . ^[8]

Suursaimaa-tutkimusta tehdessa Hellaakoski oli kohdannut jalkia, jotka eivat sopineet siihenastisiin tutkijoiden kasityksiin. Uutta tyota varten Aaro Hellaakoski majoittui kahtena kesana Rokansaaressa. Hellaakosken tavoitteena oli tehda tutkimus jaakauden loppuvaiheen vesistohistoriasta, jota varten han teki laajoja kenttatoita Saimaalla, kesalla 1932. Lietvedella han mittasi kulkurikivien talvihypyn maailmanennatyksen: arviolta yli tonnin painoinen jarkale oli siirtynyt yli nelja metria. Rokansaarelta han kirjasi Suomen maantieteellisen seuran Fennia -sarjan tutkielmaan Jaanpuristuksesta Saimaan Lietvedella talven 1931 aikana . ^[9]

Vuonna 1934 Hellaakoski julkaisi teoksen Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes (suom. Saimaan alueen jaajarvet ) . ^[10] Teoksessa on Saimaan rantojen profiilipiirroksia, jotka kuvaavat jaajarvien allekkaisia rantapintoja. ^[11]

• Runoja, 1916
• Nimettomia lauluja, 1918
• Me kaksi, 1920
• Elegiasta oodiin, 1921
• Maininki ja vaahtopaa, 1924
• Jaapeili, 1928 (sis. runon Hauen laulu )
• Valitut runot, 1940
• Vartiossa, 1943
• Uusi runo, 1943
• Huojuvat keulat, 1946
• Hiljaisuus, 1949
• Sarjoja, 1952
• Huomenna seestyvaa, 1953
• Runot, 1953
• Runot 1916-1928, 1997

• Suljettujen ovien takana, 1923, ekspressionistinen romaani
• Iloinen yllatys, 1927, novellikokoelma

• T. K. Sallinen, 1921
• Kuuntelua, 1950, esseita.
• Niin kuin mina nain, 1959 (T. K. Sallisesta, Waino Aaltosesta ja kuvataiteesta)
• Runon historiaa. Johdannon kirjoittanut Kaarlo Marjanen. WSOY 1964.
• Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes (suom. Saimaan alueen jaajarvet). Fennia 59 ; N:o 4. Universitat Helsinki 1934.

• Puulan jarviryhman kehityshistoria. (Vaitoskirja) Fennia 51:2, 1928.
• Suursaimaa. (Maantieteellis-geologinen tutkimus) Fennia 43:4, 1922.
• Jaanpuristuksesta Saimaan Lietvedella talven 1932 aikana. Fennia 3: 17-19, 1933.

• Hellaakoski, Aaro ? Tuominen, Kyllikki ? Mattila, Jorma:  Maa ja sen asukkaat 1 . Porvoo: WSOY, 1951.
• Hellaakoski, Aaro ? Tuominen, Kyllikki ? Mattila, Jorma:  Maa ja sen asukkaat 2 . Porvoo: WSOY, 1952.

• Aleksis Kiven palkinto 1946

Hellaakosken runoja ovat saveltaneet muiden muassa Pekka Kostiainen , Tauno Marttinen , Einojuhani Rautavaara , Kari Rydman , Esa Pethman , Richard Jarnefelt, Ilkka (Petri) Pettersson , Heikki Sarmanto , Alex Freeman , ja 500 kg lihaa . ^[12]

• Sarmanto, Heikki: Syksy ja muita lauluja. (Sisallys: Satakieli heraa, Satakieli laulaa, Satakielen ahdistus, Surviaisten tanssi, Hauen laulu, Kesayo, Laulu.) Hi-Hat 1976.
• Lyra All Stars & Johanna Iivanainen: Satakieli CD. (Sisallys: Satakieli-sarja (1?10), Hauen laulu, Viatonten valssi ja Vieretyksin.) Lyra 2006.
• Suuri joukko muita levytyksia ^[13]

• Pulkkinen, Veijo: Aaro Hellaakosken Me kaksi -runoelman tekstuaalinen variaatio ja sen tulkinta. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Tekstuaalitieteet (erikoisnumero) , 2010, nro 3, s. 6?31. Artikkelin verkkoversio .

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .

• Kupiainen, Unto: Aaro Hellaakoski: Ihminen ja runoilija. WSOY Porvoo 1953.
• Pieni tietosanakirja
• Tarkka, Pekka: Nuori Aaro. Hellaakosken tiede taide ja runous 1893-1928. Siltala 2022.

• Aaro Hellaakoski Kirjasampo.fi-sivustolla
• Oulun kaupunginkirjasto: Pohjoista kirjallisuutta: Aaro Hellaakoski
• Runoja (1916) ? (Gutenberg.org)
• Nimettomia lauluja (1918) ? (Gutenberg.org)
• Ylen Elava arkisto ? Aaro Hellaakoski: Hauen laulu

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Alankomaat Taiteenala MusicBrainz Henkilot Elonet Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut IdRef