Aanekoski
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Sijainti
|
62°36′N
,
025°43.5′E
|
Maakunta
|
Keski-Suomen maakunta
|
Seutukunta
|
Aanekosken seutukunta
|
Kuntanumero
|
992
|
Hallinnollinen keskus
|
Aanekosken keskustaajama
|
Perustettu
|
1932
|
? kaupungiksi
|
1973
|
? kaupunki
|
2007
(uusi Aanekosken kaupunki)
[1]
|
Kuntaliitokset
|
Aanekosken mlk
(1969)
Konginkangas
(1993)
[2]
Suolahti
(2007)
[1]
Sumiainen
(2007)
[1]
Aanekoski
(2007)
[1]
|
Kokonaispinta-ala
|
1 138,38 km²
104:nneksi suurin 2022
[3]
|
? maa
|
884,62 km²
|
? sisavesi
|
253,76 km²
|
Vakiluku
|
17 971
64:nneksi suurin 31.12.2023
[4]
|
?
vaestotiheys
|
20,31 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[5]
|
? 0–14-v.
|
15,2 %
|
? 15–64-v.
|
56,8 %
|
? yli 64-v.
|
27,9 %
|
Aidinkieli
|
2023
[6]
|
?
suomenkielisia
|
97,1 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,1 %
|
? muut
|
2,8 %
|
Kunnallisvero
|
9,40 %
60:nneksi suurin 2024
[7]
|
Tyottomyysaste
|
17,3
[8]
%
(2019)
|
Kaupunginjohtaja
|
Matti Tuononen
[9]
|
Hallituksen
puheenjohtaja
|
Kari Kiiskinen
[10]
|
Kaupunginvaltuusto
|
43 paikkaa
|
? puheenjohtaja
|
Jari Halttunen
[11]
|
2021?2025
[12]
?
SDP
?
Kesk.
?
Vas.
?
PS
?
Kok.
?
KD
?
Vihr.
|
11
8
8
8
4
2
2
|
www.aanekoski.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Aanekoski
on
teollisuuskaupunki
Keski-Suomen maakunnassa
Keiteleen
etelapaassa. Aanekosken naapurikunnat ovat
Kannonkoski
,
Konnevesi
,
Laukaa
,
Saarijarvi
,
Uurainen
,
Vesanto
ja
Viitasaari
. Aakkosissa Aanekoski sijoittuu viimeiseksi nykyisista
Suomen kunnista
suomenkielisten nimien osalta. Ruotsinkielisissa nimissa Aanekosken jalkeen sijoittuvat viela Ostermark (
Teuva
) ja Overtornea (
Ylitornio
).
Aanekoski sijaitsee
valtatien 4
(
E75
) varrella noin 40 kilometria
Jyvaskylan kaupungista
pohjoiseen
. Hirvaskankaalta, 12 kilometria Aanekosken keskustasta Jyvaskylan suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymalta erkanee
kantatie 69
Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometria Aanekosken keskustasta Jyvaskylan suuntaan erkanee
valtatie 13
Kokkolaan.
Aanekoskella sijaitsee kaikkiaan 13
Natura
-kohdetta. Niihin kuuluu harjualueita, rehevia lintuvesia ja Hitonhaudan rotkovajoama.
[13]
Aanekoskella on yhteensa 169 jarvea, joista suurin on
Kymijoen vesistoon
kuuluva
Keitele
, joka on myos Aanekosken syvin jarvi.
[14]
Aanekosken toinen suuri jarvi on
Pyhajarvi
. Keiteleen lajisto ja elinymparisto on monimuotoinen.
[15]
Muita jarvia ovat keskustan lahella sijaitsevat
Aanejarvi
ja
Kuhnamo
seka lisaksi esimerkiksi
Niinivesi
,
Iisjarvi
,
Kiimasjarvi
ja
Iso-Jurvo
.
[14]
Vuoden 2021 lopussa Aanekoskella oli 18 318 asukasta, joista paaosa asui
taajamissa
, 4 274 haja-asutusalueilla ja 162:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Aanekosken taajama-aste on 75,8 %.
[16]
Aanekoskella oli kolme taajamaa, jonka lisaksi aanekoskelaisia asui kahdessa yli kunnanrajan ulottuvassa taajamassa naapurikunnan laheisyydessa:
[16]
[17]
Kaupungin
keskustaajama
on lihavoitu. Lisaksi paaosin naapurikuntiin kuuluvia taajamia olivat
Hirvaskangas
(Aanekosken puolella 13 as.) ja Pieni-Hirvanen (119 as.).
[16]
Viela 2019 Tilastokeskus luokitteli myos
Suolahden keskustaajaman
,
Kieralahden
ja
Paatelan
erilliseksi taajamiksi. Nama taajamat on sittemmin tilastollisessa tarkastelussa katsottu kasvaneen osaksi laajentunutta Aanekosken keskustaajamaa.
Aanekosken
henkikirjakylat
on seuraavassa lueteltu kuntaliitoksia edeltaneen kuntajaon mukaan:
Epavirallisia kylia ja kulmakuntia ovat lisaksi ainakin
Hietama
,
Hirvaskangas
,
Laajaranta
,
Liimattala
,
Mamme
,
Parantala
ja
Rannankyla
.
lahde?
Itsenaista Aanekosken
kuntaa
edelsi
seurakunnan
irrottautuminen
Laukaan
seurakunnasta: Aanekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902.
Keisarillisen Suomen senaatin
paatoksella 23. maaliskuuta 1906 maarattiin Aanekosken
seurakunta
perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Aanekosken Kirkonmaelle valmistui uusi puurakenteinen pitkakirkko vuonna 1906. Se tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.
lahde?
Aanekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla
Laukaan
kunnan pohjoinen osa seka itaisia osia
Saarijarven
kunnasta omaksi kunnakseen.
[22]
Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Aanekosken ja
Suolahden
kauppaloiksi seka
Aanekosken maalaiskunnaksi
.
[23]
Aanekosken kauppalan vakiluku oli 3 697 henkea vuonna 1937 ja se kaksinkertaistui vuoteen 1964 mennessa (7 619 asukasta)
[22]
. Kaupunginoikeudet Aanekoskelle myonnettiin vuonna 1973.
[2]
Aanekosken maalaiskunta
, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee
valtateiden 4
(E75) ja
13
risteyksessa Aanekosken Honkolassa, liitettiin Aanekosken kauppalaan vuonna 1969.
lahde?
Aanekosken kaupunkiin liitettiin 1. tammikuuta 1993 sen pohjoispuolella sijainnut
Konginkankaan
kunta
[2]
.
Aanekosken ja
Suolahden
kaupunginvaltuustot seka
Sumiaisten
kunnanvaltuusto hyvaksyivat syyskuussa 2005 kuntien valisen yhdistymissopimuksen ja esityksen
valtioneuvostolle
kuntajaon muuttamiseksi.
Valtioneuvosto
paatti toukokuussa 2006, etta
Sumiaisten kunta
, Suolahden kaupunki ja Aanekosken kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden alueet kasittava uusi kunta, joka ottaa kayttoonsa Aanekoski-nimen ja kaupunkinimityksen. Uusi kuntajako tuli voimaan 1. tammikuuta 2007.
[1]
Uuden Aanekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Aanekosken kaupunginjohtaja
Hannu Javanainen
.
Suolahden
entinen kaupunginjohtaja
Heli Moller
toimi Aanekosken apulaiskaupunginjohtajana. Vuodesta 2015 alkaen Aanekosken kaupunginjohtajana on toiminut Matti Tuononen.
lahde?
Uuden Aanekosken kaupungin vaakunaksi valittiin
Suolahden
kaupungin entinen vaakuna. Aanekosken vanha kolmen postitorven
vaakuna
jai pois kaytosta.
lahde?
Valtatiella 4 Aanekosken
Konginkankaalla
sattui aamuyolla 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto tormasi vaaralle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelman raskaassa paperirullalastissa olleeseen peravaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometria Aanekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa. 14 matkustajaa loukkaantui.
[24]
Kaupunginjohtaja on
Matti Tuononen
.
[9]
Aanekosken kaupunginvaltuustossa
on 43 paikkaa. Kaudella 2021?2025 suurimmat valtuustoryhmat ovat SDP (11 paikkaa), keskusta (8 paikkaa), vasemmistoliitto (8 paikkaa) ja perussuomalaiset (8 paikkaa).
[12]
Valtuuston puheenjohtajana toimii Jari Halttunen.
[11]
Kaupunginhallituksessa on yhdeksan paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Kari Kiiskinen.
[10]
Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksaneet yritykset olivat traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajana tunnettu
Valtra
, sen emoyhtio AGCO Suomi Oy ja ikkunateollisuuden aihioita tuottava Kurikka Timber Oy.
[25]
Aanekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkaana teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Aanekoskella alkoi vuosina 1896?1900, kun Aanekoski Aktiebolaget perusti Aanekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat
Metsa Boardin
vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt
taivekartonkitehdas
,
Metsa Fibren
vuonna 1985 kaynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsaliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas,
Valtra Oy Ab:n
traktoritehdas seka
Valio Oy:n
tuotantolaitos. Vuonna 1906 perustetun ja vuonna 1987 uudistetun
hienopaperitehtaan
toiminta lopetettiin vuonna 2011.
[26]
Elektroniikkateollisuutta on Aanekoskella ollut 1970-luvulta lahtien. Valtion omistama
Televa
aloitti toimintansa Aanekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. Vuonna 1987 tehdas siirtyi kokonaan
Nokia Oyj:n
omistukseen. Nokia myi tehtaan
sievilaiselle
Scanfil Oy:lle
heinakuussa 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myos tuotekehitysyksikkonsa uusiin toimitiloihin
Jyvaskylaan
. Scanfil lopetti Aanekosken tehtaan toiminnan syyskuussa 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.
[27]
Metsa Group
rakensi Aanekoskelle Suomen metsateollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta investointia, yhteensa yli 1,2 miljardin euron
biotuotetehtaan
. Investointipaatos tehtaasta tehtiin kevaalla 2015 ja tuotanto alkoi vuoden 2017 lopulla. Tehdas tuottaa sellun lisaksi erilaisia biotuotteita, kuten mantyoljya, biosahkoa ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja biooljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan tyollistava vaikutus on yli 2 500 tyopaikkaa koko arvoketjussa. Selluntuotannon kapasiteetti uudessa tehtaassa on 1,3 miljoonaa tonnia vuosittain. Suomen vientia tehdas lisaa arviolta 500 miljoonaa euroa vuosittain ja se nostaa valtakunnan uusiutuvien energioiden tuotantoa yhteensa yli kahdella prosenttiyksikolla.
[28]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Aanekosken vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
20 450
|
1985
|
|
20 743
|
1990
|
|
21 121
|
1995
|
|
21 129
|
2000
|
|
20 713
|
2005
|
|
20 345
|
2010
|
|
20 244
|
2015
|
|
19 646
|
2020
|
|
18 759
|
Lahde: Tilastokeskus.
[29]
|
Aanekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatieta 4 Jyvaskylasta Aanekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritieta Jyvaskylasta pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein seka rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Aanekoskelta Jyvaskylaan ovat hyvat. Valtatieta 4 parannetaan parhaillaan paikkakunnalle rakennetun biotuotetehtaan takia. Aanekoski-Jyvaskyla valille rakennetaan uusia tieratkaisuja, jotka kasittavat muun muassa moottoritieta, uusia 2+2 ajorataisia teita ja uusia siltoja. Hanke tulee valmistumaan vuoteen 2021 mennessa.
lahde?
Aanekosken ja Suolahden taajamat ovat
Jyvaskyla?Haapajarvi-radan
varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennetta. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen
1987
mennessa, jolloin lopetettiin paikallisliikenne valilla Aanekoski?Jyvaskyla. Syksylla 2011 rataosa Aanekoskelta Saarijarvelle peruskorjattiin ensimmaisena osana koko Haapajarven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunakymien vuoksi. Uuden biotuotetehtaan lisatessa rahdin maaraa rataverkostossa, rata uusittiin ja sahkoistettiin vuosina 2016?2017. Hankkeen kustannusarvio oli 158 miljoonaa euroa.
[30]
Aanekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriymparistoja ovat
Suolahden vanha rautatieasema
, Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri,
Sumiaisten kirkko
ja koko kirkonkyla seka
Keski-Suomen Opiston
rakennus. Merkittavana rakennettuna ymparistona pidetaan myos
Konginkankaan kirkkomiljoota
, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina
1864
?
1866
. Kirkkomaisemaan liittyy myos vuonna
1856
kayttoon vihitty Konginkankaan hautausmaa seka viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956. Yhtenaisia rakennusalueita ovat myos Pukkimaen ja Markkamaen puutalokaupunginosat.
[31]
Pukkimaki klassisine puutaloineen on Aanekoski Aktiebolagetin tehtaan tyolaisilleen vuosina 1920?1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat sailyttaneet alkuperaisasunsa. Markkamaen omakotitaloalue on 1940-luvun jalleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensa tonteille maaritellysta yhden markan nimellisesta lunastushinnasta. Aanekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmaen rakennukset liittyvat kiinteasti Aanekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.
lahde?
Aanekosken keskustaajama
on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. Aanekosken keskustaan on valmistunut vuonna 2011 noin 6 500 neliometrin kokoinen
K-Citymarket
. Aanekosken sisaantuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan valittomassa laheisyydessa on valjasti rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.
lahde?
Aanekosken taajamaan on kaupungiksitulovuonna 1973 rakennettu moderni
kirkkorakennus
, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen seka vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittaviksi rakennuksiksi.
kenen mukaan?
lahde?
Perusopetusta Aanekoskella annetaan viidessa alakoulussa ja kahdessa yhtenaiskoulussa (2023).
[32]
[33]
Koulut ovat:
Hietaman koulu
(luokka-asteet 0-6),
Honkolan koulu
(luokka-asteet 1-6),
Koiviston koulu
(luokka-asteet 0-6),
Konginkankaan koulu
(luokka-asteet 1-6),
Koulunmaen yhtenaiskoulu
(luokka-asteet 1-9),
Sumiaisten koulu
(luokka-asteet 1-6), ja
Suolahden yhtenaiskoulu
(luokka-asteet 1-9).
[33]
Yleissivistava lukiokoulutus on jarjestetty
Aanekosken lukiossa
.
[34]
Ammatillista opetusta tarjoaa
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
(POKE), joka on Aanekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtyman koulutusyhtion (POKE Koulutus Oy) yllapitama ammattiopisto.
[35]
Avointa korkeakouluopetusta tarjoavat Aanekoskella
Jyvaskylan ammattikorkeakoulu
(JAMK) ja
Jyvaskylan yliopiston
Avoin yliopisto.
[36]
Aanekosken kaupunginkirjasto ja kulttuuritalot
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Aanekosken kaupunginkirjasto on osa Keski-Suomen maakunnan kirjastokimppaa eli Keski-kirjastoja. Kaupunginkirjastolla on nelja kiinteaa toimipaikkaa:
Aanekosken paakirjasto
,
Konginkankaan kirjasto
,
Sumiaisten kirjasto
ja
Suolahden kirjasto
.
[37]
[38]
[39]
Aanekosken keskustassa sijaitseva
Kulttuurikeskus Painotalo
tarjoaa tiloja kulttuurin harrastamiseen, harjoitteluun ja kulttuuritapahtumille. Suolahdella esiintymis-, kokous- ja koulutustilan tarjoaa yksityisomisteinen Suolahtisali.
Kaupungissa toimivat
Keitele-museo
,
Koiviston museotie
,
Konginkankaan kotiseutumuseo
, Rautionmaen
Koyhyydenkyla
(Sumiainen),
Suolahden kirkkomuseo
,
Vaksy-museo
(Vanhan Aanekosken kotiseutuyhdistyksen museo, Suolahti),
Aanekosken taidemuseo
ja
Aanekosken kaupunginmuseo
. Lisaksi paikkakunnalla yleisolle avoimia esittelyja jarjestaa myos
Metsa Groupin
Pro Nemus -vierailukeskus.
[40]
[41]
Aanekosken
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla uunipaisti ja hernetuuvinki seka ohraryyneista tehty marjapuuro.
[42]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Aanekoskella on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[43]
- Aanekosken seurakunta
- Konginkankaan kappeliseurakunta
- Sumiaisten kappeliseurakunta
- Suolahden kirkkopiiri
- Aanekosken kirkkopiiri
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Aanekosken alueella toimii
Jyvaskylan ortodoksinen seurakunta
.
[44]
Aanekoskella toimii lisaksi
Aanekosken helluntaiseurakunta
ja
Aanekosken vapaaseurakunta
seka
Jehovan todistajien
valtakunnansali
. Ortodoksisen kirkon osalta kaupunki kuuluu
Jyvaskylan ortodoksiseen seurakuntaan
ja siella on oma
tsasouna
.
lahde?
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Aanekosken kaupungin nykyisella alueella.
[43]
Aanekosken Huima
on yleisseura, jossa on
koripalloon erikoistunut jaosto
. Naisten puolella Huima pelaa koripallon paasarjassa ja miehet 2.divisioonassa. Huiman lisaksi paikkakunnalla toimii useita muita urheiluseuroja, kuten
Koiviston Kipina
,
Aanekosken Urheilijat
seka
Suolahden Urho
. Suolahden Urhon miesten jaakiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa.
lahde?
Tunnetuimpia aanekoskelaisia urheilijoita ovat keihaanheittajat
Jorma
ja
Kimmo Kinnunen
.
lahde?
Aanekoskella jarjestetaan useita tapahtumia vuosittain. Suurimpia niista ovat olleet jokakesaiset
Keitelejazzit
ja Rautalankafestivaalit. Vuonna 2018 Suviseurat jarjestettiin Aanekoskella, Konginkankaan Liimattalassa.
[45]
Vuonna 2020 lopetetun Keitelejazzin seuraajaksi perustettiin vuonna 2021 Aania Festivaali.
[46]
Vanhoillislestadiolaisuuden
suviseurat
jarjestettiin Aanekoskella vuonna 2018.
[47]
[48]
Aanekoskella on lukuisia
ystavyyskaupunkeja
:
[49]
[50]
Aanekosken nahtavyyksia ovat mm.:
- Kalle Piilosen patsas, joka on taiteilija
Nora Tapperin
vuonna 1996 veistama. Sijaitsee Aanekosken keskustan Itsenaisyyden puistossa.
- Kapeenkosken alue, jossa on nelja virtaavaa koskea seka erilaisia ulkoilureitteja.
- Kauppiasmuistomerkki, vuonna 1980 Wessmannin kaupan peruskivista tehty
Veikko Hirvimaen
teos. Sijaitsee Wessmannin puistossa.
- Keitele-museo
, vesi- ja rautatieliikenteen toiminnallinen erikoismuseo Suolahden satamassa ja Wanhalla Asemalla.
- Koiviston paikallistie
, Koiviston kylalla on osa yli kaksisataa vuotta vanhaa markkina- ja postitieta Vaasan ja Kuopion valilla.
[52]
- Koyhyydenkyla
[53]
, Rautionmaen kylalaisten rakentama kokonaisuus.
- Lastaajat-veistos, pronssiveistos Suolahden Wanhan Aseman pihamaalla. Sen on veistanyt kuvanveistaja
Tapio Junno
vuonna 1982.
- Markkamaen puutaloalue, 1950-luvun tyylia edustava suojeltu puutaloalue.
- Pukkimaen puutaloalue, 1920-luvulla rakennettu puutaloalue, jossa esimerkiksi
Birger Brunilan
suunnittelemia rakennuksia.
- Mikon Puisto, joka on nimetty aanekoskelaisen elokuvaohjaaja
Mikko Niskasen
mukaan.
- Nuijasodan
muistomerkki, vuonna 1714 kaytiin kyseisella paikalla
Isonvihan
taistelu.
Obeliskin
muotoinen muistomerkki pystytettiin paikalle 1950.
- Paperipuu ui -patsas, joka on taiteilija
Jussi Koivusalon
vuonna 1982 Aanekosken synnysta kertova teos. Sijaitsee Aanekosken keskustassa.
- Laulavan moron polku
[54]
, ulkoilureitti
Sumiaisissa
Syvalahden, Lohilahden ja Vihijarven kylilla.
- Hiskinmokki, Aanekosken vanhin,
1800
-luvulla rakennettu puutalo.
- Suolahden Wanha Asema
, 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema
Suolahdessa
. Talossa on vieraillut muun muassa
Akseli Gallen-Kallelan
maalausmatkoillaan Keski-Suomessa.
Aanekosken nahtavyydeksi voidaan laskea myos Helsingin
Seurasaaren
ensimmainen rakennuskokonaisuus Niemelan torppa
[55]
, jonka
Akseli Gallen-Kallela
ja
Yrjo Blomstedt
loysivat Konginkankaalta. Torpan kaikki rakennukset siirrettiin Seurasaareen 1909.
lahde?
-
Kevyen liikenteen silta Haranvirran yli. Helmikuu 2012, pakkasta −24 °C.
-
Kuurainen maisema Aanejarvella helmikuussa 2012.
- Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.):
Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtaa ? Oja
. Helsinki: WSOY, 1978.
ISBN 951-0-06467-X
.
- ↑
a
b
c
d
e
Valtioneuvoston paatos Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Aanekosken kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Aanekosken kunnan perustamisesta (414/2006)
Finlex
. 24.5.2006. Helsinki: Edita. Viitattu 4.3.2013.
- ↑
a
b
c
Valtioneuvoston paatos Konginkankaan kunnan liittamisesta Aanekosken kaupunkiin (523/1992)
Finlex
. 11.6.1992. Helsinki: Edita. Viitattu 4.3.2013.
- ↑
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Kuntien avainluvut
Tilastokeskus. Viitattu 19.10.2021.
- ↑
a
b
Kaupunginjohtaja
Aanekosken kaupunki.
Arkistoitu
3.8.2014. Viitattu 12.3.2015.
- ↑
a
b
Kaupunginhallitus
Aanekosken kaupunki. Viitattu 19.10.2021.
- ↑
a
b
Valtuusto
Aanekosken kaupunki. Viitattu 19.10.2021.
- ↑
a
b
Kuntavaalit 2021, Aanekoski
Oikeusministerio. Viitattu 19.10.2021.
- ↑
Natura 2000 -alueet ? Keski-Suomi
(myos linkitetyt kohdesivut)
Ymparisto
. Viitattu 2.2.2018.
- ↑
a
b
Aanekoski
Jarviwiki
. Viitattu 4.12.2020.
- ↑
Aanekosken kaupunki:
Vesistot
Aanekosken kaupunki
. Viitattu 4.12.2020.
- ↑
a
b
c
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2021
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan, 2021
(valitaan vakiluku 31.12. (2021) ja taajamaksi Aanekosken kt., Konginkangas ja Sumiaisten kk.)
Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat
. Tilastokeskus. Viitattu 10.6.2023.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):
Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola ? Lestijarvi
, s. 17. Porvoo: WSOY, 1971.
- ↑
Suomenmaa 7 (1978): s. 160
- ↑
Suomenmaa 7 (1978): s. 170
- ↑
Suomenmaa 7 (1978): s. 500
- ↑
a
b
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki:
Historian suursanakirja
, s. 607. WSOY, 1998.
ISBN 951-0-22044-2
.
- ↑
Kalevi Rikkinen (
toim.
) ja Hannes Sihvo (
toim.
),
Finlandia: Otavan iso maammekirja
, Otava, 1985
(
ISBN
951-1-08345-7
, viitattu
11 kesakuuta 2023
)
, Suolahti (kirj. Ari Oysti)
,
s.
117-122 (Osa 5: Keski-Suomi, Etela-Savo)
- ↑
Tutkintaselostus A 1/2004 Y.
. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2005. ISSN 1239-5315.
ISBN 951-836-164-9
.
- ↑
Alueen Viitasaari yhteisoverotiedot
Yle
. Viitattu 2.2.2018.
(tietoja myos yritysten kotisivuilta)
- ↑
Paperitehtaan loppu Aanekoskella vain alkusoittoa ? Metsa Board kertoi jatkosta
AKS Aanekosken Kaupunkisanomat
. 10.12.2014. Viitattu 4.12.2020.
- ↑
Scanfil lopettaa Oulussa ja Aanekoskella
Ilta-Sanomat
. 19.3.2007. Viitattu 4.12.2020.
- ↑
Mika hanke?
biotuotetehdas.fi
. Viitattu 28.10.2015.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑
Liikenneviraston hankkeet
liikennevirasto.fi.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
RKY Aanekosken kohteet
. Viitattu 28.12.2014.
- ↑
Perusopetus
Aanekosken kaupunki via peda.net. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
a
b
Koulujen esittely
Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Aanekosken lukio
Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, poke.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Avoin korkeakouluopetus
Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Kirjasto
Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi.
Arkistoitu
6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Haku: Aanekoski
kirjastot.fi
. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Kirjastot
Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Museot
Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Museot
Aanekosken matkailu, visitaanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 96. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
- ↑
a
b
Yhteystiedot
Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
ort.fi
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
SRK:n vuosikokous valitsi uuden jasenen johtokuntaan ja toimitusneuvostoon
paivamies.fi
.
Arkistoitu
10.3.2016. Viitattu 28.10.2015.
- ↑
Aania Festivaali yhteistyohan Aanekosken kaupungin kanssa
aaniafestivaali.fi
.
Arkistoitu
28.2.2021. Viitattu 16.3.2021.
- ↑
Saarna-arkisto
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry
.
Arkistoitu
28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
- ↑
Paavola, Vilja:
Tervetuloa ensi vuonna Suviseuroihin Aanekoskelle
Paivamies
. 4.7.2017. Viitattu 27.6.2022.
- ↑
Aanekosken ystavyyskunnat
kaupunkiopas.com
. 11.4.2013. Viitattu 11.4.2013.
- ↑
Ystavyyskaupungit
23.2.2009. Suomen Kaupunkiopas. Viitattu 11.4.2013.
- ↑
”Aanekoskella oli ystavyyskaupunki Krimin niemimaalla” ? Krimin kriisi ja muita suuria aiheita keskustelussa,
AKS 11.3.2014
- ↑
Koiviston museotie
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Koyhyydenkyla
- ↑
Laulavan moron polku
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Niemelan torppa
. Kansallismuseo. Viitattu 24.9.2018.
Aanekoski
Aanekosken kylat
|
Honkola
|
Parantala
|
Hietama
|
Jarvet, lammikot ja lahteet
|
Keitele
| Pyhajarvi|
Kiimasjarvi
|
Luonnonsuojelualueet
|
|
Rakennukset ja rakennelmat
|
|
Museot
|
Aanekosken taidemuseo | Tehtaanmuseo | Keitele Museo
|
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|