Tama artikkeli kertoo Helsingissa sijaitsevasta satama-alueesta. Sanan muita merkityksia on
tasmennyssivulla
.
Lansisatama
on matkustajasatama
Helsingin
Lansisataman
kaupunginosassa, paaosin
Jatkasaaren
osa-alueella. Se on toinen kantakaupungin kahdesta matkustajasatamasta: aluksia liikennoi myos
Kauppatorin
ymparistossa sijaitsevassa
Etelasatamassa
.
Lansisatamassa on kaksi matkustajaterminaalia, joista molemmat sijaitsevat Jatkasaaressa.
Lansiterminaali 1:a
(T1) kayttaa paaasiassa Helsingista
Pietariin
kulkeva matkustaja-alus, mutta myos Helsingista
Tallinnaan
kulkevia aluksia. Helmikuussa 2017 valmistui uusi
Lansiterminaali 2
(T2)
[2]
, joka on varattu nopealle reittiliikenteelle Helsingin ja Tallinnan valilla.
T1 on tarkoitus purkaa, ja sen tilalle suunnitellaan uutta terminaalia, jonka rakennustoiden on maara alkaa vuonna 2025 ja paattya 2028.
[3]
Uuden terminaalin valmistuttua Lansisatamassa olisi viisi laivapaikkaa.
[4]
Satama-alueisiin kuuluu myos Jatkasaaren itapuolella sijaitseva
Hernesaari
, jonka lansireunalla sijaitsee kolme kansainvalisten risteilyalusten kayttamaa laituria.
[5]
Jopa 360-metrisia aluksia palveleva LHD-laituri otettiin kayttoon Hernesaaressa huhtikuussa 2019.
[1]
[6]
Satamaa kayttaa vuodessa noin 7 miljoonaa matkustajaa saannollisessa linjaliikenteessa seka 400 000 kansainvalisen risteilyliikenteen matkustajaa.
[1]
Lisaksi sataman kautta kulkee vuosittain noin 1,3 miljoonaa ajoneuvoa.
[1]
Erityisesti raskaan liikenteen maara on sataman vuoksi Jatkasaaressa niin merkittava, etta se pyritaan viemaan maan alle: Helsingin kaupunginvaltuusto on hyvaksynyt Jatkasaaresta
Lansivaylalle
ulottuvan
satamatunnelin
rakentamisen.
[7]
Nykyista laiturirakennetta myos laajennetaan ja sataman etelakarkeen rakennetaan uusi kenttaalue.
[8]
[9]
Lansisatama tyollistaa yli 800 henkiloa.
[1]
Lansisatama oli aiemmin merkittava tavaraliikenteen satama, joka tunnettiin myos Jatkasaaren satamana.
[10]
Se syntyi vuonna 1911, kun kaupunginvaltuusto myonsi varoja alueen tasoitustoihin.
[11]
Seuraavana vuonna
Hietasaari
ja Jatkasaari yhdistettiin penkereella mantereeseen.
[10]
Asemakaava hyvaksyttiin ja rakennustyot aloitettiin vuonna 1913.
[12]
Toihin myonnettiin kokonaisuudessaan yli kaksi miljoonaa markkaa.
[11]
Jarjestely perustui kaupungininsinoori
Gabriel Idstromin
lausuntoon siita, ettei
Etelasataman
kapasiteetti tulisi tulevaisuudessa riittamaan merenkulun ja kaupan tarpeisiin.
[12]
Hietasaari ja
Saukko
-saaret sulautettiin
Jatkasaaren
satama-alueeseen tasoittamalla ja tayttamalla. Merenpohjaa ruopattiin suuria valtamerialuksia varten.
Vuonna 1916 satama yhdistettiin paarataan
Kampin
lapi kulkeneella
Helsingin satamaradalla
.
[11]
Satama kasvoi nopeasti 1920-luvun nousukauden myota, ja Jatkasaari-nimitys vakiintui koko satamalle vuonna 1928.
[11]
Maantaytot ja Lansisataman rakentaminen olivat ratkaisu kapasiteettiongelmaan, silla viereisesta 1800-luvulla perustetusta
Hietalahden satamasta
oli loppumassa tila.
[11]
1930-luvulla satama-alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu vuonna 1925. Ennen
toista maailmansotaa
alue oli kehittymassa Helsingin suurimmaksi satamaksi. Sota keskeytti kehityksen, ja 1930-luvun huippulukemiin paastiin uudelleen vasta vuonna 1955.
[11]
1950-luvulla Lansisatama muutettiin paaasiassa kappaletavarasatamaksi, kun hiilisatama siirrettiin
Hanasaareen
.
[11]
Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lahtien, ja sen laajentaminen jatkui 1970-luvulla.
[11]
Samaan aikaan kantakaupungin toisella puolella laajennettiin
Sornaisten satamaa
, jonka ymparilta taytettiin merialueita ja yhdistettiin saaria.
Marraskuussa 2008 konttisataman toiminnot siirtyivat uuteen
Vuosaaren satamaan
, ja myos satamarata purettiin. Jatkasaaresta vapautui tilaa tuhansille uusille asunnoille.
[13]
- ↑
a
b
c
d
e
f
Lansisatama Itameren sujuvinta matkailua
(pdf)
Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
- ↑
Helsingin Sataman Lansiterminaali 2 avautuu maanantaina 27.2.
24.02.2017. Helsingin satama. Viitattu 22.6.2017.
- ↑
Jompero-Lahokoski, Sanna:
Upeat kuvat Lansisataman suunnitelmista: uusi terminaali ja kaksi kilometria pitkan tunneli ??hinta 600 miljoonaa euroa
Helsingin Uutiset
. 28.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
- ↑
Sanna Jompero-Lahokoski:
Tallainen on Lansisatamaan suunniteltu uusi terminaali ? bilettajien palvelut eri paikkaan kuin perheiden, perinteinen laivaanousujono historiaan
Helsingin Uutiset
. 9.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
- ↑
Risteilylaiturit
Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
- ↑
Hernesaaren risteilysatama valmiina vilkkaaseen kauteen
23.04.2019. Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
- ↑
Backgren, Noona:
Helsingin kaupunginvaltuusto hyvaksyi Jatkasaaren satamatunnelin rakentamisen, Etelasataman satamatoiminnot lakkautetaan
Helsingin Sanomat
. 2.3.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑
Lansisataman kapasiteetin nostaminen | Ymparistovaikutusten arviointiohjelma
(PDF)
lokakuu 2022. Helsingin Satama Oy. Viitattu 20.12.2022.
- ↑
Helsingin Satama Oy:n Lansisataman laajentaminen, Helsinki
15.12.2022. Ymparistohallinto. Viitattu 20.12.2022.
- ↑
a
b
Pohjanpalo, Olli:
Kiskot tiensa paassa | Helsingin rantoja kiertavat syrjaraiteet katoavat metri metrilta
Helsingin Sanomat
. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Bysa ja Sandis ja Uttern ? sittemmin Jatkasaari
Uutta Helsinkia
. 11.9.2017.
Arkistoitu
5.12.2022. Viitattu 26.8.2021.
- ↑
a
b
Eravuori, Jukka:
Helsingin sataman ja satamahallinnon historia
, s. 77?79. Helsingin kaupunki, 1981.
- ↑
Toivio, Tuula: Lansisataman ruuhkia ratkotaan.
Metro
, 30.8.2013, 15. vsk, nro 158, s. 4 i. Sanoma.
Artikkelin verkkoversio
(PDF)
. Viitattu 30.8.2013.
[
vanhentunut linkki
]