Tama artikkeli kasittelee kaupunkia; kaupungin alueella on
samanniminen jarvi
.
Kemijarvi
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Sijainti
|
66°42′50″N
,
027°26′00″E
|
Maakunta
|
Lapin maakunta
|
Seutukunta
|
Ita-Lapin seutukunta
|
Kuntanumero
|
320
|
Hallinnollinen keskus
|
Kemijarven keskustaajama
|
Perustettu
|
1957
|
? kaupungiksi
|
1973
|
Kuntaliitokset
|
Kemijarven mlk
(1973)
|
Kokonaispinta-ala
|
3 931,15 km²
16:nneksi suurin 2022
[1]
|
? maa
|
3 504,37 km²
|
? sisavesi
|
426,78 km²
|
Vakiluku
|
7 030
132:nneksi suurin 31.12.2023
[2]
|
?
vaestotiheys
|
2,01 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[3]
|
? 0–14-v.
|
9,7 %
|
? 15–64-v.
|
50,3 %
|
? yli 64-v.
|
40,0 %
|
Aidinkieli
|
2023
[4]
|
?
suomenkielisia
|
95,9 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,1 %
|
? muut
|
4,0 %
|
Kunnallisvero
|
8,90 %
136:nneksi suurin 2024
[5]
|
Kaupunginjohtaja
|
Marjo Saarela (vt.)
|
Kaupunginvaltuusto
|
27 paikkaa
|
2021?2025
[6]
?
Kesk.
?
PS
?
Kok.
?
SDP
?
Vas.
? Muut
?
KD
|
8
5
4
3
3
3
1
|
www.kemijarvi.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Kemijarvi
on kaupunki
Lapin maakunnan
kaakkoisosassa. Kaupungissa
asuu
7 030 ihmista
[2]
ja sen pinta-ala on 3 931,15 km
2
, josta 426,78 km
2
on vesistoja.
[1]
Vaestotiheys
on 2,01 asukasta/km
2
.
Kemijarven keskusalueella asuu noin 5 300 ihmista, josta noin 4 300 keskustaajamassa ja noin 1 000 Kallaanvaara-Isokyla-alueella.
[7]
Kemijarvi oli vuodesta 1973 lahtien Suomen pohjoisin kaupunki, mutta vuoden
2006
alussa tapahtuneessa kuntaliitoksessa
Rovaniemen
alue laajeni siten, etta
Rovaniemen kaupunki
ulottuu nykyaan pohjoisemmaksi kuin Kemijarvi. Suomen kaupunkien
keskustaajamista
Kemijarven keskustaajama
on kuitenkin edelleen pohjoisin. Kemijarvi on Suomen eramaisimpia kaupunkeja. Kemijarven naapurikuntia ovat pohjoisessa
Pelkosenniemi
, idassa
Salla
, etelassa
Posio
ja lannessa
Rovaniemi
.
Kemijarven ensimmainen pysyva uudisraivaaja-asukas
[8]
oli
Paavali Ollinpoika Halonen
, joka muutti Utajarven
lahde?
Niskankylasta Kemijarvelle noin vuonna 1580. Hanen vaimonsa oli Anna Laurintytar Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyaan nimella Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Karpan suvun Pekka ja Matti Karppa, lahtoisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat kahta taloa Kemijarven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Naista nelja jai vakinaisesti asutuksi: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Karpan talot ja Heikki Haikian Luusua-niminen talo. Ammanvaara Kemijarven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka. Ensimmaisten uudisraivaajien saapuessa nykyisen Kemijarven alueella ei asunut enaa saamelaisia.
Kemijarven seurakunta erotettiin
Kemin
seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijarven kunta perustettiin vuonna 1871.
[9]
Kemijarven kirkonkylasta muodostettiin
taajavakinen yhdyskunta
vuonna 1912 ja vuonna 1957 kirkonkyla erotettiin kunnasta kauppalaksi ja siihenastisen Kemijarven kunnan nimi muuttui
Kemijarven maalaiskunnaksi
. Tama oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Naiden eron aikaa kesti vain 16 vuotta, silla vuonna 1973
Kemijarven kauppala
ja
Kemijarven maalaiskunta
yhdistyivat. Samalla Kemijarvesta tuli
Kemijarven kaupunki
.
Kaupungin vaakunaksi otettiin siihenastinen Kemijarven maalaiskunnan vaakuna, joka oli vahvistettu alun perin koko Kemijarven kunnalle ennen kauppalan erottamista. Kemijarven vakiluku oli suurimmillaan juuri ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin naissa kunnissa asui yhteensa yli 16 000 asukasta. Kirkollisesti Kemijarven keskustaajama ei milloinkaan ole ollut erillaan ymparoivasta haja-asutusalueesta; Kemijarven kauppalan ja maalaiskunnan olemassaolon aikana naiden molempien kuntien asukkaat kuuluivat samaan
Kemijarven seurakuntaan
eika nain ollen ollut olemassa seurakuntia, joiden nimet olisivat olleet Kemijarven kauppala- ja
maaseurakunta
.
Kemijarven kirkko
rakennettiin vuonna 1950, alun perin se sijaitsi silloisessa Kemijarvi-nimisessa kunnassa ja vuosina 1957?1972 kauppalassa.
Kemijarven sellutehtaan
lakkautus kevaalla 2008 heratti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin taman jalkeen avokatisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli
Arktos Group
, jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu kayntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen.
[10]
Keitele Group osti entisen sellutehtaan kiinteiston 2014.
[11]
Sen tehtaalla valmistetaan havupuusta sahatavaraa, hoylatavaraa ja liimapuuta.
[12]
Keitele tyollistaa Kemijarvella (v. 2020) n. 120 henkea (urakoitsijayhtiot mukaan lukien)
[13]
Vuonna 2015 uutisoitiin, etta Kemijarvelle suunnitellaan 700?800 miljoonan euron biojalostamoinvestointia, joka toisi arviolta noin 1000 tyopaikkaa.
[14]
Biojalostamon ymparistoluvasta kirjattiin lukuisia valituksia vuonna 2019.
[15]
Kemijarven suurin jarvi on
Kemijarvi
. Se on samalla myos Suomen 19. suurin jarvi.
[16]
Noitatunturi
on Pyha-Luoston tunturijonon korkein kohta, noin 540 metria.
[17]
Vuonna 2021 valitussa
Kemijarven kaupunginvaltuustossa
on Keskustalla 8 paikkaa, Perussuomalaisilla 5, Kokoomuksella 4, Sosiaalidemokraateilla 3, Vasemmistoliitolla 3, Tulevaisuuden Kemijarvella 3, Kristillisdemokraateilla 1.
[18]
Kemijarven kaupunginjohtajina ovat viime vuosina toimineet
Kemijarven vakiluku on kaupungin elinkeinorakenteen muutosten myota laskenut. Nykyisin kaupungin alueella asuu noin 7 000 asukasta. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. Kemijarvella on useita satoja kakkosasukkaita (epavirallinen tieto), jotka ovat muualla kirjoilla, mutta asuvat osan vuotta kaupungin alueella kakkosasunnoissaan. Kemijarven vuokrataloyhtio on myynyt useita vuosia omistamiaan asuntoja kakkosasunnoiksi ja toiminta jatkuu. Lisaksi Kemijarvella on purettu ja puretaan useita vuokrakerrostaloja.
[24]
Kemijarven kauppala muodostettiin
1957
erottamalla Kemijarven kirkonkyla ja sen lahialueet
Kemijarven maalaiskunnasta
. Tama oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana
maalaiskunta
.
Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna
25. marraskuuta
1960
, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin
1973
Kemijarven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin
vaakunaksi
entisen maalaiskunnan vaakuna.
Kemijarven vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
12 621
|
1985
|
|
12 762
|
1990
|
|
12 331
|
1995
|
|
11 775
|
2000
|
|
10 484
|
2005
|
|
9 293
|
2010
|
|
8 418
|
2015
|
|
7 766
|
2020
|
|
7 212
|
Lahde: Tilastokeskus.
[25]
|
Vuoden 2022 lopussa Kemijarvella oli 6 996 asukasta, joista 4 839 asui
taajamissa
, 2 078 haja-asutusalueilla ja 79:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kemijarven taajama-aste on 70,0 %.
[26]
Kemijarven taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken:
[27]
Kaupungin
keskustaajama
on lihavoitu.
Maanmittauslaitoksen
mukaan Kemijarven kaupunginosia (maarekisterin sijaintialueen numero alkaa 0:lla) ovat seuraavat 8:
[28]
Kemijarven maarekisterikylia (sijaintialueen numero alkaa 4:lla) puolestaan ovat seuraavat 16:
[28]
|
- Kuusivaara
- Levaranta
- Luusua
- Palopera
- Pyhatunturi
- Raisala
- Tohmo
- Ylikyla
|
Muita kylia tai alueita, jotka eivat kuitenkaan ole maarekisterikylia ovat seuraavat 14:
- Hyypio
- Ketola
- Kuusiranta
- Lehtola
- Oinas
- Patovaara
- Peravaara
|
|
Kemijarven kaupungin internet-sivuilla on kartta kylien sijainneista,
[29]
mutta niiden nimet eivat ole tasmalleen samoja kuin edella olevissa luetteloissa. Myoskaan Kemijarven tilastollinen
osa-aluejako
[30]
ei sisalla kaikkia edella mainittuja kylia.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnista Kemijarvella toimii
Kemijarven seurakunta
.
[31]
Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii
uusherays
, jolla on siella paikallisosasto
[32]
,
vanhoillislestadiolaisuus
, jolla on paikkakunnalla Kemijarven Kuumaniemen Rauhanyhdistys
[33]
, seka
evankelisuus
[34]
. Muita kirkkokuntia edustaa
helluntaiheratykseen
kuuluva Kemijarven helluntaiseurakunta
[35]
seka
Suomen Adventtikirkkoon
kuuluva Kemijarven adventtiseurakunta
[36]
. Lisaksi Kemijarvella on Jehovan Todistajien seurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Kemijarven alueella toimii
Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan
kuuluva
Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta
.
[37]
Taivaan tulet
on
Kari Vaanasen
ohjaama ja kasikirjoittama Kemijarvelle sijoittuva draamasarja, jota
Yle TV2
esitti vuosina
2007
-
2014
. Sarjaa tehtiin nelja tuotantokautta ja se kerasi parhaimmillaan yli 1,3 miljoonaa katsojaa.
[38]
Kemijarvella on jarjestetty Yottomat yot -musiikkifestivaalia vuodesta
2014
.
[39]
Kemijarven Peravaarassa sijaitsee
huvikeskus
, joka avattiin 1. kesakuuta 1968. Sen toiminnasta vastaa Kemijarven Tyovaenjarjestot -yhdistys. Huvikeskus rakennettiin talkootyona, ja se oli varsinkin 1970-luvulla hyvin suosittu. Vaaran laella oli ollut vanha tanssilava jo ennen huvikeskuksen rakentamista.
[40]
- Pirkka Aalto
, opettaja
- Hannes Gebhard
, osuustoimintamies, tilastotieteilija ja poliitikko
- Timo Halonen
, Mikkelin kaupunginjohtaja
- Erkki Imponen
, taloustirehtoori ja kunnanvaltuutettu
- Matti Juntura
, lentopalloilija
- Martti Kellokumpu
, freestyle-hiihtaja
- Pentti Kouri
, sijoittaja
- Janne Lahtela
, kumparelaskun olympiavoittaja
- Matti Lahtela
, kansanedustaja, kunnallis- ja maakuntapoliitikko
- Olavi Lahtela
, kansanedustaja ja ministeri, Matti Lahtelan poika
- Esko Marttinen
, MM-pronssimitalisti ampumahiihdon viestihiihdossa
- Markus Mustajarvi
, kansanedustaja (syntynyt
Savukoskella
)
- Sami Mustonen
, kumparelaskun olympiamitalisti
- Janne Naakka
, tubettaja
- Erkki Norvio
, yritysjohtaja, kauppanevos
- Asko Oinas
, entinen maaherra
- Seppo Saynajakangas
, professori, yrittaja ja yritysjohtaja
- Kari Vaananen
, nayttelija, kasikirjoittaja ja ohjaaja (syntynyt
Inarissa
, asuu Kemijarvella)
[41]
Lahde:
[42]
- Rytkonen, Raili:
Kemijarven historia I noin vuoteen 1870
. Kemijarvi: Kemijarven kaupunki ja Kemijarven seurakunta, 1989.
ISBN 952-90-1686-7
.
- Kuosmanen, Risto:
Kemijarven historia II. Kemijarvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun
. Kemijarvi: Kemijarven kaupunki ja Kemijarven seurakunta, 1978.
ISBN 951-99174-7-0
.
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Kuntavaalit 2021, Kemijarvi
Oikeusministerio. Viitattu 8.12.2021.
- ↑
Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan 31.12.2016
28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
- ↑
Rytkonen 1989, s. 54?56.
- ↑
Kemijarven historiaa - aikajana
- ↑
Mia Gertsch,
Kemijarven liimapuupalkkitehdas voi kayda kalliiksi veronmaksajille
Yle uutiset 20.2.2012
- ↑
Perttu Ruokangas,
Keitele Group ostaa Kemijarven entisen sellutehtaan,
Yle uutiset 14.2.2014
- ↑
Keitele Timber
Keitele
. Viitattu 29.8.2020.
- ↑
Hautala, Erkki: Keitele Groupin Kemijarven saha on suurin sahapuun kayttopiste Lapissa.
Koti-Lappi
, syyskuu 2020. SLP Kustannus.
- ↑
Perttu Ruokakangas,
Jattipotti suunnitteilla Kemijarvelle,
Yle uutiset 24.2.2015
- ↑
Kemijarven biosellutehtaasta tukku valituksia
Yle
. 16.7.2019. Viitattu 29.8.2020.
- ↑
https://www.visitkemijarvi.fi/fi/voi_hyvin-ja_liiku/jarviaktiviteetit/
- ↑
Pyha-Luoston nahtavyydet
Luontoon.fi
. Viitattu 2.12.2020.
- ↑
Valitut kunnanvaltuutetut ryhmittain
kemijarvi.fi
. Viitattu 23.9.2021.
- ↑
Jorma Korhonen:
Kemijarvi purkaa kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salmisen virkasuhteen
Ylen uutiset
. 26.6.2014. Viitattu 1.4.2015.
- ↑
Jenni Leukumaavaara:
Kemijarvi hakee pikaisesti uutta kaupunginjohtajaa
Ylen uutiset
. 27.6.2014. Viitattu 1.4.2015.
- ↑
Liisa Haapanen:
Kemijarven kaupunginjohtajaksi Atte Rantanen
Ylen uutiset
. 1.4.2015. Viitattu 1.4.2015.
- ↑
a
b
Marjo Saarela
Kemijarven kaupunki. Viitattu 9.11.2023.
- ↑
Moliis, Pekka:
Kemijarvi taas ilman johtajaa - Pekka Iivari lahti koeajalla
Kuntalehti
. 26.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
- ↑
Paatokset,
Kemijarvi.fi (Archive.org)
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016
29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
- ↑
Taajama-aste alueittain, 2022
Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2024.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022
Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2024.
- ↑
a
b
Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013
(XLS)
Maanmittauslaitos. Viitattu 23.4.2013.
- ↑
Kemijarven kylat
Kemijarven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
- ↑
Kemijarven kaupungin tilinpaatos ja toimintakertomus vuodelta 2011
(PDF)
(sivu 15, Taulukko 5: Kemijarven kaupungin vaeston ikarakenne osa-alueittain vuonna 2010 (31.12)) Kemijarven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
- ↑
Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
Lapin aluetyo
Lestadiolainen Uusherays. Viitattu 27.6.2011.
- ↑
Kemijarven Kuumaniemen Rauhanyhdistys
rauhanyhdistys.fi
. Viitattu 27.6.2011.
- ↑
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.6.2011.
- ↑
Kemijarven helluntaiseurakunta
Kemijarven helluntaiseurakunta. Viitattu 27.6.2011.
- ↑
Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat
Suomen Adventtikirkko. Viitattu 27.6.2011.
- ↑
Mihin seurakuntaan kuulun?
Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
- ↑
Yle lopettaa Taivaan tulet
Iltasanomat.fi
.
- ↑
Pertu Ruokakangas,
Boney M. esiintyy Kemijarvella,
Yle uutiset 16.3.2015
- ↑
Souvarit tanssittaa Peravaaran juhlatanssit.
Koti-Lappi
, 23.8.2018, s. 15.
- ↑
Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa.
Helsingin Sanomat
, 5.7.2008.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
. Viitattu 12.3.2024.
- ↑
Ystavyyskaupunkitoiminta
Kemijarven kaupunki. Viitattu 7.9.2022.
- ↑
Suunnistusjaosto
kemijarvenurheilijat.fi
. Viitattu 9.7.2018.
- ↑
Kemijarven Tunturitytot ja -pojat
ketutypo.fi
. Viitattu 2.12.2016.
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|