Amerikan Uhtenzoittud Valdkundad
(luhenduz:
AUV
) vai
Amerikan Uhtenzoittud ?tatad
(luhenduz:
AU?
) (
angl
.:
United States of America
[ði ju?na?t?d ?ste?ts ?v ??mer?k?], luh.:
U.S.
) om valdkund
Pohjoi?amerikan
keskuses. AUV:oiden palidn om
Va?ington
, no kaiki? jaredamb lidn om
Nju Jork
.
Nece om koumanz' valdkund
Mal
ristituiden lugun modhe (329 millionad elajid) da nellanz' valdkund pindan modhe (9 518 900 km²) mail'mas. Mulub
URO:ho
, sen Varuitomuden Nevondkundan kaikenaigaine uhtnii. Om
PAKO:n
pauhtnijan, sen uks' alusenpanijoi?pai.
Amerikan Uhtenzoittud Valdkundad (?tatad) sunduihe vl 1776. Koumeto?tkumne
britani?t
kolonijad uhtniba sihe, kudambad tedi?toitiba i?eze ripmatomuden polhe. Soda ripmatomudes mani 1783 vodhesai da lopihe kolonistoiden vagestusel. Vodel 1781 tuli vaghe AUV:oiden ezmaine Konstitucii, vl 1789 ? kahtenz' lugul Konstitucii
[2]
, i vodel 1791 ? Bill' oiktusiden polhe, kudamb rounati lujas ohjastusen valdoiktusid. Vn 1789 Konstitucii om vages kohendusidenke, jal'gmai?ed oliba vl 1992.
1860-nzi? vozi?
Rahvahanikoiden soda
oli AUV:oi? orjakahiden suvipol'?iden da orjatomiden pohjoi?iden valdkundoiden (?tatoiden) keskes. Soda jatksihe laz nellad vot. Pohjoi?iden ?tatoiden vagestuz kai?i valdkundad jagami?espai da toi orjile joudjut kaikel Uhtenzoittud ?tatoiden territorijal.
Ezmai?en Mail'man sodan
jal'ghe Uhtenzoittud Valdkunad vandiba aktivi?t rolid mail'man politikas. 1930-nzil vozil oli elanu
Sures ekonomi?es depressijas
labi.
Toi?en Mail'man sodan
aigan ?tatad oliba
Antigitleri?en koalicijan
uhtnijaks.
Vspai 1945 AU? om ezmaine
nuklearine
valdkund. 1940:n voziden lopuspai 1990-nziden voziden augoti?hesai
Vilusoda
oli
Nevondkundali?en Uhti?tusen
da Uhtenzoittud Valdkundoiden keskes.
2001-nden voden 11. paival suguz'kud terroristi?iden aktoiden serii ozai?ihe valdkundas.
AUV:oiden topografine kart
Amerikan Uhtenzoittud Valdkundad om marounoi?
Meksikanke
suvel (rounan piduz ? 3326 km) da
Kanadanke
pohjoi?el (8895 km pitte). Uhthine rounoiden piduz ? 12 221 km. Valdkund sijadase
Tunen
i
Antlanti?en
valdmeriden keskes. Uhthine randanpird ? 19 924 km. Laz kaik klimatan toi?endad da vod oma olmas jaredan territorijan tagut, pai?i ekvatoriali?es i subekvatoriali?es.
Suriden jarviden
rajon i
Atlanti?enveren alangi?t
oma kaiki? tiheda?ti elanzoittud tahondad.
Appala?id
-maged sijadasoi? kontinentali?en papalan paivnouzmas, ned kaimdas Keskuztazangi?toid (200..500 m u.m.t. korktusil) i Sured tazangi?tod-magiplatod (600..1500 m u.m.t.) valdkundan keskuzpalas.
Kordil'jerad
niiden
Kall'oikahad maged
-pamagisel'ganke ottas kaikid paivlaskmai?id ?tatoid.
Alaskan ?tat
on AUV:oiden pol'anklav. Se sijadase Pohjoi?amerikan lodehel. Alaskal om mavaldkundrounoid
Kanadanke
paivnouzmpoles da vezivaldkundanrounoid
Venalai?enke Federacijanke
paivlaskmal.
Havajad
-?tat da severz'-se penid sarid oma AUV:oiden tun'valdmeri?ed territorijad.
Kaiki? korktemb ?okkoim om
Denali
-magi (enzne Makkinli), 6194 m valdmeren pindan pal. Kaiki? pidembad joged oma
Missuri
(4127 km pitte),
Mississipi
(3757 km),
Arkanzas
(2364 km, Mississipin li?ajogi),
Kolorado
(2330 km). Saum vezid ? 4,66%.
Londuseli?ed pavarad oma
kivivoi
,
londuseline gaz
,
kivihil'
,
metallad
(
raudkivend
,
vas'k
,
hahktin
,
cink
,
nikel'
,
boksitad
,
kuld
,
hobed
,
uran
,
artut'
,
molibden
,
harvad mametallad
),
fosfatad
; toi?ed varad ?
pota?
,
mec
, vaghine
mahuz
.
White House (≪
Vauged Pert'
≫)
om AUV:oiden prezidentan rezidencii
Va?ingtonas
.
Ohjandusen form om federativine
prezidentine
tazovaldkund. Valdkundan pamez' om prezident (
angl
.:
President of the United States of America
,
POTUS
), han-?o om azekhiden vagiden pakasknik. Valitas prezidentad Vali?ijoiden kollegijan anil ?tatoidme nellaks vodeks (enamba kaht strokud ei sa vspai 1951), parlamentan ezitajad da tetabad mehed oma vali?ijoik?.
Parlament om kaks'kodine Kongress (
angl
.:
United States Congress
). Ulakodi om Senat (
angl
.:
The United States Senate
), 100 uhtnijad om si? (kaks' ezitajad kaiku??es ?tataspai), valitas heid kudeks vodeks, koumandesen rotacii oleleb kerdan kahtes vodes. Alakodi om Ezitajiden Kodi (
angl
.:
The United States House of Representatives
), valitas sen 435 uhtnijad kaiku??es kahtes vodes, ezitajiden lugumar ?tataspai rippub sen ristiti?tospai (no hot' uks' om joga ?tataspai) i vajehtase kerdan kumnes vodes. Kaks' papartijad maritas politi?en elon, hot' toi?iden partijoiden kandidatad voidas anastada anid erasti. Ned pai?ed partijad oma
AUV:oiden Demokratine partii
i
AUV:oiden Tazovaldkundaline partii
.
Nugudlaine prezident om valitud vl 2020 kul'mkun 3. paival
D?o Baiden
(sai 56,9% vali?ijoiden anid) parlamentan ezitajidenke uhtes, rada?kanzi vs 2021 vilukun 20. paivaspai, han radoi varaprezidentan
Obaman
administracijan aigan kaks' strokud jal'geten. Edeline prezident om
Donal'd Tramp
. Kongressan valdoiktused (117nz' kucund) jatktasoi? vn 2021 3. paivaspai vilukud vn 2023 3. paivhasai vilukud.
AUV:oiden Ulembaine Kaskuzkund (angl.
Supreme Court of the United States
) om kaskuzkundali?en tobmuden pa. Uhesa sudijad muludas sihe, AUV:oiden prezident paneb kaikuttu?t sudijad radsijha Senatan huvastusen sandan jal'ghe.
Uhthine oiktuz
om vages AUV:oiden kaiki? ?tatoi? pai?i
Luizianas
, kus
romani?germanine oiktuz
om legaline.
Administrativi?-territorialine jagand
[
vajehta
|
vajehtada tekst
]
Kacu kirjutuz:
Amerikan Uhtenzoittud Valdkundoiden administrativi?-territorialine jagand
.
Administrativi?e?ti valdkund jagase 50 ?tataks (valdkundaks) da
Kolumbijan federali?eks umbrikoks
(Va?ington-palidn). Om ali?tunuzid territorijoid-ki, ned oma Kariban meren
Puerto Riko
i severz'-se sari?toid Tunen valdmeren paivlaskmas tobjimalaz. ?tatad-valdkundad alajagasoi? 3 141 umbrikoks (
angl
.:
county
, m?.
parish
Luizianas
i
borough
Alaskas
).
AUV:oiden rahvahanikoiden augoti?libund umbrikoidme vn 2000 rahvahanlugemi?en modhe
Vl 2010 AUV:oiden elajiden lugu oli 313 232 044 ristitud. Kaiki? suremb ristiti?t om nugud'. Jagand veren modhe (eile etnosan modhe) om ottud statistikan taht.
Kuctas Amerikan Uhtenzoittud Valdkundoiden elajid
amerikalai?ik?
tobjimalaz. Mamankelen modhe (2017):
anglijan kel'
? 78,2%,
ispanijan kel'
? 13,4%,
kitajan kel'
? 1,1%, toi?ed keled ? 7,3%.
Uskondan modhe (2014):
protestantad
? 46,5% (ristiti?ton 15,4% oma
baptistad
), riman
katolikad
? 20,8%,
judaistad
? 1,9%,
mormonad
? 1,6%, toi?ed
hristanuskojad
? 0,9%,
islamanuskojad
? 0,9%,
Jehovan tundi?tajad
? 0,8%,
buddistad
? 0,7%,
induistad
? 0,7%, toi?ed uskojad ? 1,8%, religijatomad ? 22,8%, marhapanendata ? 0,6%.
Lidnad-millionnikad (vl 2011, surembaspai penembha):
Nju Jork
,
Los And?eles
,
?ikago
,
Hjuston
,
Filadel'fii
,
Finiks
,
San Antonio
,
San Diego
,
Dallas
. Lidnalai?iden pala om 82,7% (2020), hei?pai pol' elab lidnoi? enamba mi 50 tuhad ristiti?tonke.
AUV:oiden ekonomik lidirui mail'mas kogosudaiproduktan modhe pit'kan aigan (laz sadad vot), no vl 2015 kandihe kahtendeks
Kitain
jal'ghe (18,5 trln US$ vai 15% mail'man KSP:d). I?anduz om aiprofil'ne i voib varatoitta i?taze kaikel tarbhai?el. Om mail'man ezinenas aviasauvomi?en i himi?en sarakoi?,
ni?un
kazvatami?es, transportteiden verkos i infrastrukturas. Vozil 1994?2008
Pohjoi?amerikan joudjali?en torguindan zon
(
angl
.:
NAFTA
) ?ingotihe ? ekonomine uhtnend
Kanadanke
da
Meksikanke
. Se li?azi radsijiden verdad koumes valdkundas, no torguindbalansan deficit lujeni AUV:oi? Kanadan da Meksikan polespai. ?tatoiden valdkundaline velg uleni 20 trln US$ vl 2017.
Vl 2011 AUV:oiden paeksport oli
likutimed
da
turbinad
(laz 20%),
avtod
,
lendimed
da toi?ed
likkuimed
da niiden palad (11%),
kivivoi
(6%); toine eksport ?
kuld
(2%),
zellad
(2%), medicini?ed instrumentad (2%),
kukuruz
(1%),
soi
(1%). Vl 2014 eksportan (vendan) mulu oli 1,45 trln US$ (2nz' sija Kitain jal'ghe), eksportan znamasi?ed ostajad oliba
Kanad
(17%),
Meksik
(13%),
Kitai
(9,2%).
-
Nju Jorkan
ulakorktad pertid
-
-
Ra?moranmagi Suvidakotas
-
-
Garvardan universitet
-
Mail'man kaiki? suremb Hartsfild-D?ekson
Atlant
-lendimport (104 mln passa?iroid vl 2016)
- ↑
AUV:oiden ristiti?ton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. ?
Cia.gov
.
(angl.)
- ↑
AUV:oiden Konstitucijan tekst
constituteproject.org
-saital.
(angl.)