Tämä on lupaava artikkeli.

Tiedekeskus Heureka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedekeskus Heureka
Yritysmuoto saatio
Perustettu saatio 1983, tiedekeskus 1989
Toimitusjohtaja Mikko Myllykoski [1]
Puheenjohtaja Kimmo Kiljunen [2]
Kotipaikka Vantaa
Toimiala museo (paatoimiala), elamyspalvelut, kahvila, kokouspalvelut, kokoustilat, konferenssitilat
Henkilosto 98 [2]
Tytaryhtiot Tiedekauppa Magneetti Oy ja Heureka Overseas Productions Oy
Kotisivu www .heureka .fi

Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa . Se sijaitsee paaradan ja Keravanjoen risteyskohdassa. Vuonna 1989 toimintansa aloittaneessa tiedekeskuksessa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan vuorovaikutteisissa nayttelyissa, planetaariossa, Ideaverstalla, oppimisohjelmissa ja tapahtumissa. Heurekan ydinajatuksena on ”tuottaa oivaltamisen iloa kaikille”. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista, jossa kay keskimaarin lahes 300 000 vierailijaa vuosittain. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen loytanyt sen!” .

Tiedekeskus Heurekan paasisaankaynti

Tiedekeskus Heureka on taloudellista voittoa tavoittelematon yleishyodyllinen yhteiso, jonka toiminnasta vastaa Tiedekeskussaatio. Tiedekeskussaatio on laajapohjainen yhteistyojarjesto, johon osallistuvat Suomen tiedeyhteiso, opetuselama, elinkeinoelama, valtiovalta ja paikallishallinto. Saation 10 taustayhteisoa osallistuu aktiivisesti Heurekan toimintaan sita tukien ja kehittaen. Saation korkein paattava elin on hallitus, jonka jasenet valitsee valtuuskunta. Paivittaista toimintaa johtaa Heurekan toimitusjohtaja apunaan johtajisto ja muu Heurekan henkilokunta. Heurekan toimitusjohtajana on syyskuusta 2020 alkaen toiminut Mikko Myllykoski . [1]

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ulkoseinalla oleva Heurekan symboli, Anssi Asunnan teos Nelja kuutiota on kuutioilta nayttava optinen illuusio

Tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijoihin. Alullepanijoita olivat dosentit Tapio Markkanen , Hannu I. Miettinen ja Heikki Oja . Alkusysayksena oli 20.?26. toukokuuta 1982 Helsingin Saatytalossa pidetty Fysiikka 82 -nayttely. Saman vuoden syksylla perustettiin tiedekeskusprojekti, jota aluksi tukivat Suomen Akatemia , opetusministerio ja eraat saatiot. Projektista syntyi Tiedekeskussaatio vuosien 1983 – 1984 vaihteessa. Saation alkuperaiset perustajajasenet olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu , Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto . [3]

Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isantakaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984 [3] ja osoitti tiedekeskukselle paikan Tikkurilan etelapuolella sijaitsevalta tontilta. Rakennus maksoi 80 miljoonaa markkaa [4] eli noin 13,5 miljoonaa euroa. Vuoden 1985 aikana kaydyssa arkkitehtikilpailussa annettiin kaksi ensimmaista palkintoa, joista toteutettavaksi valittiin Mikko Heikkisen , Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus ”Heureka”. [3] Tasta tiedekeskus sai nimensa.

Ennen rakennuksen valmistumista pidettiin joitakin nayttelyita kokeeksi muissa paikoissa: Fysiikka -82 Saatytalossa, laaketieteen yleisonayttely Pulssi kevaalla 1985 Talin tenniskeskuksessa, Suomen kansasta ja kielesta kertova Vipunen syksylla 1985 Saatytalossa, AQUA 86 vesialan yleisonayttely Helsingin Messukeskuksessa kevaalla 1986 seka teknisia tieteita esitellyt Teknorama Helsingin Messukeskuksessa kevaalla 1987. [5] [6] Tiedekeskuksen sisaltosuunnitelma valmistui 1986. Rakennuksen peruskivi muurattiin lokakuussa 1987, ja rakennus valmistui vuonna 1988. [3] Tiedekeskuksen kokonaispinta-ala on 8 200 m 2 , josta nayttelytilaa on noin 2 500 m 2 . [7] Tiedekeskus Heureka avattiin yleisolle 28. huhtikuuta 1989 . [3]

Nayttelyt [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sisatilat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paanayttely on saanut vaikutteita Gunnar Asplundin suunnittelemasta nayttelysta Tukholman kaupunginkirjastossa . Sylinterinmuotoisessa paanayttelytilassa esitellaan tieteen erilaisia sovelluksia ja alueella on pienia nayttelyita useasta eri aiheesta. Vakiokohteita alueella ovat Foucault’n heiluri ja katonrajassa kulkeva Vaijeripyora. [8] Paanayttelyalueen sisaltoa uusitaan muutaman vuoden valen. [9]

Suomen presidenttien kasvot nayttavat kaantyvan, kun niiden ohitse kulkee.

Paanayttelyalueella Sylinterihallissa on esilla erilaisiin tieteenaloihin liittyvia kohteita. [10] Esilla olevia aihepiireja ovat muun muassa ruoansulatus ja suoliston toiminta, rahan valmistus, kaupunkisuunnittelu , kiertotalous ja sahko. Suolistossa suhisee -nayttely on suunniteltu yhteistyossa Suomalaisen Laakariseuran Duodecimin kanssa. [11] Nayttely esittelee havainnollisesti terveen ruoansulatuskanavan rakennetta ja toimintaa seka kertoo, miten elimisto hankkii ravinnosta tarvitsemansa rakennusmateriaalit ja polttoaineen. Kolikon tie -nayttely on Suomen Rahapajan kanssa yhteistyossa suunniteltu juhlanayttely. [12] Nayttelyssa kerrotaan rahan valmistuksesta ja ominaisuuksista. Alykas kaupunki -nayttely kertoo tieto- ja viestintatekniikkan hyodyntamisesta kaupungin toimintojen, turvallisuuden, energiatehokkuuden ja ymparistoystavallisyyden parantamisessa. [13] [14]

Heureka-klassikot -nayttelyyn on koottu valikoima taattuja suosikkeja Heurekasta ja muista tiedekeskuksista. [15] Nayttely esittelee erilaisia nayttavia fysiikan ilmioita, joita voi kokea koko keholla. Illuusiokohteet osoittavat, miten aivojen ja aistien yhteistoiminta luo hammastyttavia ilmioita paamme sisalla. Tiedetta pallolla -nayttelykohde on Yhdysvaltain meren ja ilmakehan tutkimuslaitoksen ( NOAA ) kehittama suuri pallo, jonka pinnalle projisoidaan lukuisia erilaisia havainnollistuksia ilmastosta, valtamerista, maa-alueista ja tahtitieteesta. [16]

Paanayttelyn ohella Heurekassa on esilla samanaikaisesti yleensa kaksi erilaista vaihtuvaa nayttelya. Vaihtuvissa nayttelyissa aihepiireina on ollut useita eri aiheita, muun muassa dinosaurukset, ihminen, urheilu, metsat, elokuva, lentaminen ja muinaiset kulttuurit. [9]

Ulkoalueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tiedepuisto Galilei ja planetaarion ulkopuoli tiedekeskus Heurekassa.

Heurekan ulkonayttelyalue tiedepuisto Galilei avattiin vuonna 2002 . Se on auki joka vuosi kesakauden. Galilei on ikaan kuin ”tieteellinen leikkipuisto”. 7 500 m²:n alueella sijaitsee kymmenia kohteita, joissa monessa elementtina on vesi. Kohteet perustuvat lahinna matematiikan , fysiikan ja musiikin ilmioihin. [17] Ulkopuistossa sijaitsee myos liikkuvista taideteoksista tunnetun taiteilijan Osmo Valtosen hiekkapiirturi . [18] Galileissa on lisaksi pohjoisen pallonpuoliskon havupuulajeja esitteleva arboretum.

Kivipuisto.

Heurekan edustalla olevalla piha-alueella on pysyvasti esilla kivipuisto, jossa on nahtavilla Suomen kallioperan tyypillisia ja epatyypillisia kivia. Kivet on sijoitettu siten, etta ne muodostavat samalla levinneisyytensa kartoituksen eri alueilla Suomessa. Kivipuutarhan tarkoitus on osoittaa tiedekeskuksen vieraille jo aluksi, ettei tiedekeskuksen viesti liity pelkastaan tekniikan saavutusten esittelyyn, vaan luonnon ja kulttuurin pitkaan kiertokulkuun. [8] Paasisaankaynnin edustalla on perenna-alue, jonka kasvit on valittu Carl von Linnen historiallisen luokituksen mukaan. [10]

Heurekan planetaario [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heurekan planetaario avattiin taysin uudistuneena 26. joulukuuta 2007. Teatteri oli vuoteen 2007 asti nimeltaan Verne-teatteri, jossa esitettiin superelokuvia [19] seka erikoisdiaprojektorilla erityisesti koko 500 neliometrin puolipallokupua hyodyntavia multimediaohjelmia. Nykyisen planetaarion digitaalinen Sky Skan -planetaario-laitteisto mahdollistaa liikkuvan kuvan heijastamisen koko kupuun ja luo nain vahvan elokuvaelamyksen. Kaytossa on myos perinteinen tahtitaivasprojektori erikoisohjelmiin. Planetaariossa on 135 istuinpaikkaa, ja siella esitetaan erityisesti avaruusaiheisia planetaarioelokuvia.

Muut paivittaiset ohjelmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heurekassa voi nayttelyiden lisaksi seurata paivittain tiedeteatteriesityksia, osallistua erilaisiin laboratorio- ja tyopajaohjelmiin seka katsella rottien koripallo -otteluita. Lisaksi Heurekassa jarjestetaan yksittaisia muita tapahtumia, kuten tieteen paivia, ja tiedeleireja kesalla. Muita palveluita Heurekassa ovat tiedekauppa ja ravintola seka kokouskayttoon vuokrattavat ryhmatyotilat ja 220-paikkainen auditorio.

Yleista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kavijat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuodesta 1989 alkaen laskettuna Heurekan kavijamaara on ollut keskimaarin noin 285 000 kavijaa vuodessa. [20] Kevaasta 1989 alkaen vuoden 2020 loppuun Heurekan nayttelyita on nahnyt Heurekassa kaikkiaan yli 8,9 miljoonaa kavijaa. Kun lasketaan mukaan Heurekan nayttelyita muualla nahneet, nousee kokonaisyleisomaara lahes 29 miljoonaan. [21]

Tiedekeskus Heurekassa vieraili vuoden 2019 aikana kaikkiaan 423 229 kavijaa suositun Jattimaiset dinosauruksen -nayttelyn ansiosta. Koronapandemian aiheuttaminen sulkujen takia vuonna 2020 yleisomaara jai 165 428 kavijaan. [22] Eniten Heurekassa on ollut kavijoita avajaisvuonna 1989, jolloin uuteen tiedekeskukseen kavi tutustumassa 431 244 henkiloa reilun kahdeksan kuukauden aikana.

Kavijamaaraltaan Heureka on Suomen suosituimpia maksullisia vierailukohteita ja museoiden joukossa se on ollut useana vuonna suosituin. Kun tiedekeskusta 1980-luvulla suunniteltiin, sen vuosittaiseksi kavijamaaraksi arvioitiin 250 000. Pitkan ajan keskiarvo on noussut hieman korkeammaksi eli noin 280 000 vierailijaan vuosittain. Kayntimaara vaihtelee vuosittain melko paljon riippuen muun muassa Heurekan ja sen kilpailijoiden tarjonnasta seka taloudellisesta tilanteesta, joka vaikuttaa eri kavijaryhmien kysyntaan ja kulutuspaatoksiin. [23] [24]

Rakennus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakennukseen kuuluu nayttelytilojen lisaksi auditorio, kokoushuoneet, planetaario, ravintola ja myymala. Rakennuksen julkisivussa on radan puolella kaytetty peililasia, jonka tehtavana on suojata rakennusta junaradan melua vastaan. Julkisivun rakenteet jaksottuvat sadan metrin pituisen kokonaisuuden 31 tasavaliseen osaan, joita vastaavat spektrien varit perustuvat laboratoriossa tehtyyn analyysiin ja sen perusteella luotuihin erikoismaaleihin. Pilarihallin ulkoseinien verhouksessa on kaytetty tuuman paksuisia esijannitettyja valkobetonilevyja. Pinnaltaan hiekkapuhallettujen kuorielementtien koko on 60 × 120 cm. [8]

Tiedekeskuksen keskeinen sisatila ja sen arkkitehtoninen polttopiste on 14 metria korkea sylinterimainen nayttelyhalli. Paanayttelyhallin pilarimoduuli on 9,6 metria molemmissa suunnissa. Sen pilarit koostuvat osapilareista, joita keskialueella on nelja, reunoilla kaksi ja kulmissa yksi. Nailla rakenteilla pyritaan havainnollistamaan kuorman suhteellista kertymaa. [8]

Paanayttelyhallia ymparoi pilarihalli seka liimapuukaarien kannattelema kaarihalli. Planetaarion pallo ja ympyran sektorin muotoinen auditorio leikkautuvat ja tyontyvat moduulirunkoiseen pilarihalliin ja osittain toisiinsa. Kuhunkin kohteeseen on kehitetty sille soveltuva ja ominainen rakennusjarjestelma. Rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tiedekeskus on eraanlainen konglomeraatio. Siina on betoni-, teras- ja puukonstruktiota. Rakennus on koottu paaosiltaan esivalmisteisista komponenteista, mutta siina on myos paikalla rakennettuja osia. [8]

Nayttelytilojen alapohjaan on rakennettu puolilammin huoltotila nayttelyn tarvitsemia LVIS -elementteja varten. Ulosotot ja liitosmahdollisuudet on sijoitettu systemaattisesti 2,4 metrin ruudussa koko rakennukseen. Talla mahdollistettiin riittava joustavuus nayttelyiden pystyttamista varten. [8]

Tiedekeskussaatio ja rahoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heurekan toimintaa yllapitaa Tiedekeskussaatio, jonka taustayhteisoja ovat Aalto-yliopisto , Elinkeinoelaman keskusliitto , Helsingin yliopisto , Opetusalan Ammattijarjesto OAJ , Suomen opetus- ja kulttuuriministerio , Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK , Tieteellisten seurain valtuuskunta , Suomen tyo- ja elinkeinoministerio , Suomen valtiovarainministerio ja Vantaan kaupunki. [25]

Heurekan rahoitus tulee avustuksina Vantaan kaupungilta ja opetus- ja kulttuuriministeriolta seka omasta tulorahoituksesta: paasylippu- ja vuokratuloista, varainhankinnasta ja nayttelyviennin tuloista. Koko Heurekan rahoitus on vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa, josta oman toiminnan osuus on noin puolet. [20] Vantaan kaupungin seka opetus- ja kulttuuriministerion osuus koko rahoituksesta muodostaa yhdessa toisen puolen. [20] Yhteiskunnallinen tuki on merkittavasti pienempi kuin monille muille kulttuurilaitoksille. Osa rahoituksesta tulee myos yritysyhteistyon kautta. Vaihtuvilla nayttelyilla on usein paayhteistyokumppani ja muita kumppaneita. Heurekalla on myos kaksi saation kokonaan omistamaa yhtiota: Tiedekauppa Magneetti Oy, jolla on Heureka Shop-niminen kauppa seka Heurekassa etta Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskuksessa, seka vientitoimintaa hoitava Heureka Overseas Productions Oy Ltd. [20]

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Professori Per-Edvin Persson oli Tiedekeskus Heurekan toiminnanjohtaja vuodesta 1991 alkaen, ja hanen jaadessaan elakkeelle syyskuussa 2013 johtajaksi tuli Anneli Pauli . [26] Elokuussa 2014 tehtavassa aloitti Tapio Koivu . [27] Syyskuussa 2020 Heurekan toimitusjohtajaksi valittiin Mikko Myllykoski , joka oli aiemmin Heurekan elamysjohtaja useita vuosia. [1]

Tiedekeskussaation palveluksessa on viime vuosina ollut noin 60?70 kuukausipalkkaista vakituista tyontekijaa ja noin 20?40 osa-aikaista tai maaraaikaista tyontekijaa. Henkilotyovuosien kokonaismaara on vaihdellut noin 70?80 valilla. Taman lisaksi vapaaehtoisia on ollut Heurekassa vuosittain noin 60?70 henkiloa ja heidan panoksensa on vastannut noin 4,5 henkilotyovuotta vuosittain. Heurekassa on ollut vapaaehtoisia vuodesta 1998 . [28]

Tiedekeskus Heureka kuuluu kolmeen tiedekeskusverkostoon: ASTC ( Association of Science-Technology Centers ), ECSITE ( The European Network of Science Centres and Museums ) ja NSCF ( Nordisk Science Centerforbund ).

Tiedekeskussaatio on lahjoittanut Helsingin yliopiston kayttaytymistieteellisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen laitokselle tiedekeskuspedagogiikan tutkimusjohtajan toimen, johon valittiin Heurekan tutkimus- ja kehityspaallikko, professori Hannu Salmi.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Tiedekeskus Heurekan uudeksi johtajaksi valittiin Mikko Myllykoski 6.9.2020. Vantaan Sanomat. Viitattu 12.9.2020.
  2. ↑ a b Heureka 2019 Vuosikertomus (PDF) Vantaa: Heureka. Viitattu 17.8.2020.
  3. ↑ a b c d e Heureka: Historia , luettu 6.2.2007
  4. ↑ Matilainen, Ville & Lindfos, Jukka: Heureka on suomalaisten tiedetemppeli Elava arkisto . 25.3.2014. Yle. Viitattu 26.7.2015.
  5. ↑ Varteva, Risto: Tata tekee laakari. Helsingin Sanomat , 10.5.1985, s. 17.
  6. ↑ Teknorama on viimeinen naytos ennen oikeaa Tiedekeskusta. Helsingin Sanomat , 30.4.1987, s. 14.
  7. ↑ Nayttelyt Heureka. Viitattu 19.4.2018.
  8. ↑ a b c d e f Gullichsen Kristian, Kairamo Erkki ja Vormala Timo: Arkkitehtuurin nykyhetki: 7 nakokulmaa. Suomen rakennustaiteen museo, 1990, s. 137.   ISBN 951-9229-67-1 .
  9. ↑ a b Heureka: Poistuneet nayttelyt , luettu 13.7.2010 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  10. ↑ a b Heureka: Paanayttely , luettu 16.4.2018
  11. ↑ Suolistossa suhisee Heureka. Viitattu 19.4.2018.
  12. ↑ Kolikon tie Heureka. Arkistoitu 19.4.2018. Viitattu 19.4.2018.
  13. ↑ Alykas kaupunki Heureka. Arkistoitu 19.4.2018. Viitattu 19.4.2018.
  14. ↑ Sahkola Verkkosivut . Heureka. Viitattu 19.4.2018.
  15. ↑ Heureka-klassikot Heureka. Viitattu 16.4.2018.
  16. ↑ Tiedetta pallolla Heureka. Viitattu 19.4.2018.
  17. ↑ Heureka: Tiedepuisto Galilei , luettu 16.4.2018
  18. ↑ Hiekkapiirturi ( Arkistoitu ? Internet Archive), luettu 13.7.2010
  19. ↑ Heureka: Superelokuvia Verne-teatterissa 1989-2007 , luettu 16.4.2018
  20. ↑ a b c d Heurekan toimintakertomus 2011
  21. ↑ Heureka 2020 vuosikertomus Heureka. Viitattu 24.6.2021.
  22. ↑ Heureka 2013 Toimintakertomus (PDF) Vantaa: Heureka. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 25.12.2014.
  23. ↑ Armi Suojanen: Heurekan vierailijamaara sukelsi ennatyksellisen alas. 12.1.2007. Vantaan Sanomat.
  24. ↑ Meri-Tuuli Ahola: Heurekassa viime vuonna vahemman kavijoita kuin koskaan ennen. Helsingin Sanomat , 3.1.2007.
  25. ↑ Organisaatio Heureka. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 19.4.2018.
  26. ↑ Anneli Pauli valittiin Heurekan johtoon 15.5.2013. Vantaan Sanomat. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 10.4.2015.
  27. ↑ Laitala, Marko: Tiedekeskus Heurekan uusi toiminnanjohtaja on Tapio Koivu 9.6.2014. Tekniikka ja talous. Viitattu 26.7.2015.
  28. ↑ Ulla Yliherne: Vapaaehtoiselta oppaalta vaaditaan uteliasta mielta ja hyvia kenkia. 10.1.2007. Vantaan Sanomat.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiedekeskus Heureka .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedekeskus_Heureka&oldid=21742621 ”