Salah Abud Mahmud
(
arab.
???? ???? ?????
,
?al?? ‘Ab?d Ma?m?d
; s.
1950
) on
Irakin armeijan
entinen kenraali. Han otti osaa
Irakin?Iranin sotaan
, seka myohempaan
Persianlahden sotaan
. Persianlahden sodan aikana han johti esimerkiksi ainoaa irakilaista offensiivia irakilaisten
vallatessa hetkeksi Khafjin
kaupungin
Saudi-Arabian
puolella. Mahmudin oli joukkoineen myohemmin kuitenkin vetaydyttava ja irakilaiset karsivat valtavat tappiot
Yhdysvaltojen
johtaman liitotuman ilmaiskuissa. Mahmudia pidettiin kuitenkin yhtena harvoista kyvykkaista irakilaisista sotilaskomentajista.
Persianlahden sodan jalkeen Mahmud toimi esimerkiksi eri maakuntien kuvernoorina. Han katosi
Irakin sodan
aikana vuonna 2003 ja hanen myohempia vaiheitaan ei tunneta.
Salah Abud Mahmud syntyi
Irakin
paakaupunki
Bagdadissa
todennakoisesti vuonna 1950. Hanen vanhempansa olivat
sunnalaisia
arabeja
. Perhe eli suhteellisen vaatimattomissa olosuhteissa. Mahmud paattikin monille muille samassa tilanteessa oleville irakilaisille tyypillisesti liittya
Irakin armeijaan
. Armeijan arvoasteikossa han kohosi etenkin vuosien 1980 ja 1988 valilla kaydyn
Irakin?Iranin sodan
aikana. Mahmud osallistui Irakin armeijan operaatioihin, joiden tavoitteena oli provosoida iranilaisten vastaiskuja, jolloin naiden hyokkaavat joukot tuhottaisiin jalkavaen, tykiston ja mekanisoitujen joukkojen iskuin. Operaatioiden aikana menestynyt Mahmud sai ylennyksen ensin prikaatinkenraaliksi ja lopulta kenraalimajuriksi. Mahmudin nousu urallaan saavutuksiensa kautta oli epatyypillista Irakissa, jossa armeijan arvoasteikossa kohoaminen edellytti yleensa henkilokohtaisia heimo- tai perhesuhteita hallintoon.
[1]
Tuhoutunut irakilainen
T-62
Khafjin suunnalla.
Irakin hyokatessa Kuwaitiin
2. elokuuta 1990 Mahmud oli kenraaliluutnantti ja komensi Irakin 3. armeijakuntaa. Tilanteen kehittyessa edelleen
Persianlahden sodaksi
Mahmud sai
Saddam Husseinin
vieraillessa hanen luonaan
Basrassa
kaskyn johtaa hyokkaysta
Khafjin
kaupunkiin
Saudi-Arabian
puolella.
Khafjin taistelusta
tuli irakilaisten ainoa suurempi offensiivi koko sodan aikana. Tarkoitus oli, etta Khafji oli alku laajemmalle hyokkaykselle Saudi-Arabiaan. Hyokkaavat irakilaiset valtasivat kaupungin sita puolustavilta saudiarabialaisilta joukoilta, mutta
Yhdysvaltojen
1. merijalkavaen divisioonan vastaisku mursi hyokkaajat. Khafji menetettiin 31. tammikuuta. Suuria tappioita karsinyt Mahmoud pyysi lupaa vetaytya. Lupaa ei tullut, mutta Mahmud paatti silti offensiivin paattamisesta 1. helmikuuta ja alkoi vetaytya joukkoineen. Vetaytyvat joukot karsivat lisaa tappioita ilmaiskuissa.
[1]
Khafjin taistelun paatyttya irakilaisten tappioon Mahmud maarattiin Bagdadiin selittamaan tappiota. Hanen komentamansa joukkojen rippeet maarattiin puolustamaan Jaberin lentotukikohtaa Kuwaitissa. Irakin vastaisen liittouman aloittaessa etenemisen Kuwaitiin Mahmud oli palannut joukkojensa johtoon. 25. helmikuuta han johti kahden prikaatin vahvuista vastahyokkaysta kohti lentotukikohtaa edennytta 1. merijalkavaen divisioonaa vastaan. Hyokkays kohdistui etenevien yhdysvaltalaisten sivustoihin. Vaikka vastaisku ei lopulta onnistunutkaan, se osoitti Mahmudin olevan yksi harvoista edelleen kykenevista irakilaisista sotilaskomentajista. Mahmud maarasi jalleen vetaytymisen 26. helmikuuta. Vetaytyminen kohti Basraa tapahtui pitkin valtatie 6:ta. Tie tuli tuhoisien ilmaiskujen takia tunnetuksi niin sanottuna
kuoleman moottoritiena
.
[1]
Irakin viimein taipuessa tulitaukoehtoihin Mahmud ja varapuolustusministeri kenraali
Sultan Hashim Ahmad
olivat osa irakilaista lahetystoa, joka tapasi Yhdysvaltojen johtaman liittouman komentaja kenraali
Norman Schwarzkopfin
ja Saudi-Arabian prinssi
Khalid ibn Sultan al-Saudin
. Tapaamisessa Mahmud ja Ahmad suostuivat rauhanehtoihin ja vankien vaihtoon. Toisaalta irakilaiset saivat oikeuden kayttaa edelleen helikoptereita alueilla, jolle liittouma oli muuten julistanut
lentokieltoalueen
.
[1]
Irakilaisten antaman syyn mukaan heidan piti voida lennattaa hallinnon jasenia, koska suuri osa teista ja silloista oli tuhoutunut ilmaiskuissa.
[2]
Persianlahden sodan jalkeen Mahmud asetettiin pois 3. armeijakunnan komennosta. Tapa siirrella komentajia oli tyypillinen Irakissa, jossa kenenkaan yhden komentajan ei haluttu muodostavan uhkaa hallinnolle tottumalla tiettyjen yksikkojen komentoon. Sen sijaan Mahmudista tuli Etela-Irakissa sijaitsevan
?iialaisenemmistoisen
Dhi Qarin maakunnan
kuvernoori. Paikalliset ?iialaiset kapinoivat vuonna 1991 ja valtasivat hetkellisesti suuren osan maakunnasta. Irakin armeijan joukot kuitenkin lopulta tukahduttivat kapinoinnin verisesti.
[1]
Kapinoinnin tukahduttamiseen saatettiin kayttaa esimerkiksi helikoptereja, jotka oli aikaisemman Persianlahden sodan paattaneen neuvottelun mukaan erikseen sallittu myos lentokieltoalueella.
[2]
Joulukuussa 1994 irakilainen kenraalimajuri
Wafiq as-Samarrai
oli loikannut Irakista
Jordaniaan
. Jordaniassa han oli laatinut julistuksen, jossa han vaati irakilaisia upseereja kapinoimaan Saddamin hallitusta vastaan. Julistuksessa vedottiin erikseen nimelta mainittuihin eri henkiloihin, joista Mahmud oli yksi. Julistus johtikin useiden henkiloiden loikkauksiin, seka Saddamin hallinnon toteuttamiin puhdistuksiin asevoimissa. Mahmudilla oli yhteyksia useisiin eri puhdistuksen kohteiksi paatyneisiin henkiloihin, mutta han saastyi silti itse teloitukselta. Sen sijaan hanta kierratettiin nopeasti eri asemissa useiden eri maakuntien johdossa ja muissa virkatehtavissa.
[1]
Vuonna 1998 Saddam oli uudelleenjarjestellyt Irakin alueellista hallintoa. Maa oli jaettu nyt vain neljaan alueeseen. Yksi niista oli niin sanottu Keski-
Eufrat
, jonka johtoon asetettiin
Irakin laivastossa
toiminut
Mizban Khidher Hadi
.
Irakin sota
eli Yhdysvaltojen johtaman liittouman Irakin miehitys alkoi maaliskuussa 2003. Sodan alkaessa Mizban Khidher Hadi erotettiin tehtavastaan ja monet odottivat Mahmudista tulevan hanen seuraajansa. Lopulta Hadi asetettiin kuitenkin takaisin tehtavaansa. Mahmud itse katosi vuoden 2003 miehityksen aikana, eika hanen myohempia vaiheitaan tunneta.
[1]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
|