Osakeyhtio (lyhenne suomen kielessa oy. tai oy ^[1] ) on monissa maissa esiintyva yhtiomuoto , jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin maaraosiin ( osakkeisiin ). Osakeyhtio on omistajistaan ( osakkaista ) erillinen oikeushenkilo , jonka toiminnasta omistajilla on vain rajoitettu vastuu.

Osakeyhtio on jo pitkaan ollut hallitseva yhtiomuoto yksityisomistukseen perustuvissa talousjarjestelmissa. Osakeyhtio mahdollistaa seka pienten etta suurten yritysten omistamisen pienissa osissa ja toisaalta suurtenkin paaomien kertymisen.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osakeyhtioilla oli monia historiallisia edeltajia keskiajan Euroopassa. Esimerkiksi Italian meritasavalloissa oli tapana jakaa laivojen omistus maaraosiin. Maaraosat olivat tavallisia myos kaivosyhtioissa. Vanhimpana yha toimivana osakeyhtiona on pidetty Ruotsin Stora Kopparbergin kaivosyhtiota, jonka omistus jakautui vuonna 1288 kahdeksaan yhtasuureen osakkeeseen. ^{[2] [3]} Stora fuusioitui vuonna 1998 suomalaisen Enson kanssa Stora Ensoksi . Suomen ensimmaisena osakeyhtiona pidetaan 1762 perustettua Herttoniemen fajanssitehdasta . ^[4]

Osakeyhtioita oli kuitenkin varsin vahan, koska niiden ajateltiin olevan vastuunjaon kannalta hallitsemattomia esimerkiksi konkurssitilanteessa. Modernin osakeyhtion voidaan katsoa kehittyneen 1600- ja 1700-luvulla Euroopan eri maissa perustetuista kauppakomppanioista . Ranskassa vuonna 1804 saadetyssa laissa oli ensi kertaa saannoksia osakeyhtiosta. Ranskasta tuli esikuva muiden maiden osakeyhtiota koskeville saadoksille, vaikka Ranskan pykalissa olikin monia heikkouksia. Seuraava maa oli Venaja, jossa annettiin asetus osakeyhtioista vuonna 1836. Hollannissa annettiin ensimmainen osakeyhtiolaki 1843, Ruotsissa saadettiin osakeyhtiolaki vuonna 1848 ja Suomessa osakeyhtioasetus vuonna 1864. ^{[4] [5] [6] [7]}

Osakeyhtion piirteita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osakeyhtion keskeisia piirteita ovat: ^[8]

• Yhtiolla on osakkailta saatu sidottu, pysyva yhtiovarallisuus ( osakepaaoma ).
• Omistus on jaettu yhta suuriin, siirtokelpoisiin osuuksiin ( osake ), jotka antavat oikeuden aanestaa yhtiokokouksessa, oikeuden osinkoon ja oikeuden jako-osuuteen yhtiota purettaessa.
• Yhtion taloudellisista sitoumuksista eivat vastaa osakkaat henkilokohtaisesti vaan ensisijaisesti osakepaaoma.
• Yhtiolla on toimielimet ( yhtiokokous , hallitus ja tilintarkastajat ), joiden toimivalta on jaettu.
• Osakeyhtio on itsenainen oikeushenkilo .

Osakeyhtiolle on ominaista, etta osakkaiden osallistuminen toimintaan on valillista. Yhtion kaytannon toimintaa johtaa osakkaiden valitsema hallitus , jonka jasenien ei tarvitse olla yhtion osakkaita. Osakkaat osallistuvat yhtion paatoksentekoon yhtiokokouksessa kayttamalla puhe- ja aanivaltaa, jotka kuuluvat osakkaan hallinnoimisoikeuksiin yhtiossa. Osakkaan aanioikeus riippuu hanen omistamiensa osakkeiden maarasta.

Osakeyhtio on itsenainen oikeushenkilo , jonka varat ovat erilliset omistajien varoista. Osakkaiden rajoitettu vastuu merkitsee, etta he eivat ole vastuussa yhtion toiminnasta ja veloista henkilokohtaisesti, vaan vain sijoittamansa paaoman kautta. Mikali yhtio ei kykene varoillaan vastaamaan sitoumuksistaan, yhtio voi joutua konkurssiin ja omistajat voivat siten menettaa sijoittamansa paaoman .

Osakkailla on oikeus osuuteen yhtion tuottamasta voitosta osinkojen muodossa. Mikali yhtio puretaan, yhtion varat jaetaan osakkaille. Oikeus osinkoon ja jako-osuuteen kuuluvat osakkaan varallisuuspitoisiin oikeuksiin . Myos ne riippuvat osakkaan omistamien osakkeiden maarasta.

Siirtokelpoisuus merkitsee, etta jokainen osakkeenomistaja voi periaatteessa vapaasti siirtaa (esimerkiksi myyda tai lahjoittaa) omistusosuutensa yhtiosta kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman, etta tahan tarvittaisiin erikseen yhtion tai muiden omistajien suostumusta. Tassa suhteessa osakeyhtio poikkeaa esimerkiksi avoimesta yhtiosta , jossa omistusosuudet perustuvat yhtiomiesten keskinaiseen sopimukseen. Siirtokelpoisuutta saattaa tosin osakeyhtiossakin rajoittaa esimerkiksi yhtiojarjestyksessa oleva lunastus- tai suostumuslauseke tai osakkaiden keskinainen osakassopimus .

Maksunsaantijarjestys on Jukka Mahosen ja Seppo Villan mukaan yksi hyodyllinen tapa ymmartaa osakeyhtion toimintaa. Maksunsaaja tarkoittaa sita, jolla on oikeus saada rahassa mitattava korvaus osakeyhtiolta. Tyontekijat, sopimusvelkojat ja julkisyhteisot ovat maksunsaantijarjestyksessa ensimmaisella sijalla. Olennaista on, etta osakkeenomistaja voi saada korvauksen sijoituksestaan vasta sen jalkeen, kun muut yhtion velvoitteet on taytetty. Talloin osakkeenomistajan saanto osakeyhtiosta on residuaalinen . ^[9]

Osakeyhtiomuodon etuja ja haittoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yksityisomistukseen perustuvassa talousjarjestelmassa osakeyhtio on jo pitkaan ollut hallitseva yhtiomuoto . Osakeyhtioiden suosio ei kuitenkaan johdu siita, etta muoto olisi yksinkertainen tai maallikolle helppo soveltaa, paremminkin pain vastoin. ^[8]

Sijoittajan eli osakkeenomistajan nakokulmasta osakeyhtion etu on se, etta se mahdollistaa vahariskisen sijoituksen voiton toivossa: riski rajoittuu osakkeesta maksetun hinnan menettamiseen. Etuja ovat myos, etta aanivalta riippuu sijoituksen koosta ja etta osakkeet ovat likvidia omaisuutta, jonka voi siirtaa eteenpain. ^[8]

Yrittajan nakokulmasta osakeyhtiomuodon etu on, etta se helpottaa paaoman saantia. Osakepaaoma on yhtion kaytossa rajoittamattoman ajan eika osakas voi irtisanoa kerran tehtya sijoitusta. ^[8]

Yhteiskunnan nakokulmasta osakeyhtiot ovat mahdollistaneet suurten paaomien kertymisen. Nain yritykset ovat voineet kasvaa suuremmiksi kuin mita yksittaisten henkiloiden tai henkiloiden liittoumien resurssit olisivat antaneet myoten. Osakemarkkinat ovat helpottaneet paaoman ohjautumista aloille, joiden nakymat ovat olleet houkuttelevat. Koska riski on jaettu, on myos voitu ryhtya taloudellisesti uskaliaisiin hankkeisiin. ^[8]

Osakeyhtion haittapuolena voi mainita, etta yhtiomuotoa on kaytetty myos vaarin. Osakkaiden rajallinen vastuu on voinut houkutella petollisiin hankkeisiin. Haittapuolia on yritetty torjua lakimaarayksilla. ^[8]

Osakkeiden vaihdanta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Siirtokelpoisuuden ansiosta osakkeet voivat muodostua vilkkaankin kaupankaynnin kohteeksi. Monien julkisten osakeyhtioiden osakkeilla kaydaan kauppaa arvopaperiporssissa . Tama mahdollistaa sen, etta osakkeenomistaja voi luopua omistuksestaan verrattain helposti esimerkiksi tarvitessaan varoja muuhun kayttoon. Osakkeenomistaja voi myos hyotya osakkeen arvonnoususta, mikali han myy sen ostohintaansa kalliimmalla. Osakkeet ovatkin nykyaan merkittava sijoitusmuoto.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]