Maanvyory
on massaliikunto, jossa maa-aines ja kivet liikkuvat rinnetta alaspain
painovoiman
vaikutuksesta. Massaliikunto tapahtuu, jos painovoima on suurempi kuin ainesta paikallaan pitava
kitka
- tai
koheesiovoima
. Rinteen jyrkkyys, maamassan koostumus ja vetisyys ovat tarkeimpia maanvyoryjen aiheuttajia. Lisaksi
eroosio
, maanrakentamisella aikaan saadut rinteen rasitukset ja rinteen alaosan vastavoimien haviaminen (esimerkiksi joen tai meren aaltojen aiheuttama eroosio) toimivat maanvyorya lisaavana tekijana. Myos
maanjaristykset
tai liikenteen aiheuttama tarina edistavat maanvyorya.
Massojen liikkeelle saamiseksi rinteen jyrkkyydeksi riittaa kuitenkin jopa yhden asteen kaltevuus.
[1]
Maan massaliikunnot jaetaan kahteen paatyyppiin: hetkellisiin massaliikuntoihin ja hitaasti liikkuviin massaliikuntoihin.
Maanvyoryt ovat hetkellisia massaliikuntoja. Maanvyoryssa yleensa muodoltaan lapiomainen kaistale kiinteaa tai juoksevaa maa-ainesta valuu tai vyoryy rinnetta alas, esimerkiksi runsaiden sateiden vaikutuksesta. Maanvyoryssa myos kasvillisuuden sitoma pintakerros (20?40 cm) voi valua alas alla olevan
roudan
toimiessa liukupintana. Maanvyoryt jattavat maastoon vieremaarven, josta maanvyory voi levita. Yleensa leviaminen tapahtuu sivusuunnassa.
Hitaasti liikkuvat maan massaliikunnot tarkoittavat maamassojen hidasta valumista alaspain. Hitaan maanviereman huomaa esimerkiksi pystytetyista rakenteista (esimerkiksi sahkotolpista), jotka kallistuvat vinoon, tai puista, joiden runko on kayristynyt hitaan massaliikunnon takia. Hitaan massaliikunnon yksi muoto on
solifluktio
, jossa vettynyt maa valuu hitaasti alas muodostaen solifluktioterasseja ja -kielekkeita.
1770-luvulla iso osa pellosta vieri
Uskelanjokeen
Varsinais-Suomessa
.
[2]
1820-luvulla Uskelanjoessa oli useita suuria maanvyorymia. 1825 maanvyoryma vaurioitti pahasti
Uskelan emakirkkoa
, ja 1827 maanvyory hajotti Veitakkalan ja Haukkalan myllyt seka muutti hieman joen kulkua.
[3]
[4]
Toukokuussa 1919 suuri peltoalue vajosi useita metreja
Halikon
Vassilan
kylassa tukkien maamassoillaan vahaksi aikaa
Halikonjoen
. Toukokuussa 1924 tapahtui
Muolaan
Jaarilan
kylassa maanvierema joka tuhosi 250 metria pitkan ja 70 metria levean niityn seka niitylla olleet kolme latoa.
[5]
29.?30. joulukuuta 1924
Someron
Hantalan
kylan ja
Kuusjoen
valisen maantiesillan alapuolella tapahtui noin 50 000 kuutiometrin maanvierema, joka tukki joen 100?200 metrin matkalta ja vei mukanaan kaksi latoa ja niiden alapuolella olleen kylatien.
[6]
Suomen
Lapissa
esiintyy roudan vaikutuksesta tapahtuvaa maan valumista tuntureiden rinnetta alas. Ilmio on yleinen
arktisilla alueilla
Saanan
lansirinteessa routa ja sen sulaminen ajavat yhdessa painovoiman kanssa kivia alaspain 2?6 senttimetrin vuosivauhtia
[7]
. Vuotomaille syntyy vuotomaahyllyja, joissa on paksu lumi. Nain vuotomaalla voi kasvaa muualla tunturissa harvinaisia kasveja, muun muassa
saniaisia
[7]
.
- ↑
WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 28. WSOY, 1997.
ISBN 951-0-20163-4
.
- ↑
Maamme-kirja
Wikiaineistossa
- ↑
Arve, Hannu et al.:
Salo ? kuninkaantien kaupunki
, s. 86. Jyvaskyla: Gummerus, 2004.
ISBN 951-96152-3-7
.
- ↑
Haukkalan kyla Uskelassa
Salon Seudun Sukututkijat. Viitattu 23.3.2020.
- ↑
Muolaan mullistus merkillinen vain laajuudessaan, Uusi Suomi 7.5.1924, nro 105, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑
Maanvierema Someron Hantalassa
, Suomen Kuvalehti, 14.2.1925, nro 7, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑
a
b
Suurtuntureiden luonto: Kilpisjarven biologisen aseman 40-vuotisjuhlakirja
, toimittaneet Antero Jarvinen ja Seppo Lahti. Palmenia, 2004, s. 69
ISBN 952-10-1142-4
- Maanvierema, Suomen Kuvalehti, 29.3.1930, nro 13, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Sortuvia seutuja ? Maanalaiset voimat tekevat tuhoisaa tyotaan Salon seudulla, Seura, 7.12.1938, nro 49, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot