Tama artikkeli kasittelee avaruusluotainta. Messengerin muita merkityksia luetellaan
tasmennyssivulla
.
MESSENGER
on
NASAn
valmistama
luotain
, joka lahetettiin tutkimaan
Merkurius
-planeettaa 3. elokuuta 2004 kello 7.16 (UTC)
Cape Canaveral Air Force Stationista
Delta II
-kantoraketilla. Messenger on lyhenne sanoista
MErcury Surface, Space ENvironment, GEochemistry and Ranging
. Luotain siirtyi Merkuriuksen kiertoradalle 18. maaliskuuta 2011 noin kymmenen vuotta ennen
ESAn
ja
JAXAn
Merkurius-luotaimia.
[1]
[2]
Messenger-luotaimen lentorata.
Messenger lensi noin 8 miljardin kilometrin matkan spiraalilentona Merkuriukseen vajaassa seitsemassa vuodessa. Luotain oli aluksi tarkoitus lahettaa matkaan 11. toukokuuta 2004, mutta saman vuoden maaliskuussa NASA ilmoitti lahtoa siirrettavan saman vuoden elokuuhun. Myohastymisen johdosta luotaimen matka Merkuriukseen pidentyi kahdella vuodella. Uuden suunnitelman mukaisesti Messenger teki
Maan
ohilennon vuonna 2005,
Venuksen
ohilennon lokakuussa 2006 ja uudelleen kesakuussa 2007. Luotain teki kolme Merkuriuksen ohilentoa tammi- ja lokakuussa 2008 ja syyskuussa 2009. Se asettui onnistuneesti planeettaa kiertavalle radalle 18. maaliskuuta 2011. Euroopan avaruusjarjeston
ESAn
ja Japanin avaruusjarjeston JAXAn kaksi
BepiColombo
-luotainta ovat tuolloin vasta testattavina. Ne laukaistiin 2018 ja niiden on tarkoitus saapua kohteeseen 2025.
Messenger NASAn puhdastiloissa.
Messengerin mitoitukset ovat 1,27 m × 0,71 m × 1,05 m. Sita suojaa Auringolta puolikkaan sylinterin muotoinen suoja. Luotaimesta ulottuu 3,6 m:n pituinen magnetometrin pidin. Luotaimen massa on 987,7 kg, josta 607,8 kg on ajoainetta ja
heliumia
. Luotain on rakennettu paaosin grafiittisyanaattiesterikomposiitista (GRCE). Paamoottorin teho on 645 N, lisaksi luotaimessa on nelja 22 N ohjausmoottoria. Virtaa tuottavat
aurinkokennot
antavat 450 W Merkuriuksen kiertoradalla.
Luotaimen rakensi
Johns Hopkinsin yliopisto
. Luotaimessa on kaksi samanlaista lentotietokonetta,
Integrated Electronics Module
(IEM). Molemmissa on 25 MHz paasuoritin ja 10 MHz suoritin virheiden havainnointiin. Suorittimet ovat sateilysuojattuja
RAD6000
-suorittimia, jotka perustuvat IBM:n
PowerPC
-suorittimiin. Tiedon tallennusta varten luotaimessa on kaksi yhden gigatavun massamuistia.
Messengerin ottama kuva Merkuriuksen alueista, joita ei aikaisemmin ollut nahty.
430 miljoonaa dollaria maksanut Messenger-luotain on ensimmainen Merkuriukseen lahetetty luotain sitten NASAn
Mariner 10
:n, joka teki kolme Merkuriuksen ohilentoa vuosina
1974
ja
1975
. Messenger kartoittaa yhden (Maan) vuoden ajan planeettaa muun muassa vari- ja stereokuvina seka mittaa planeetan geologiaa, kaasukehaa, magnetosfaaria ja ytimen rakennetta. Luotain muun muassa varmisti jaan olemassaolon Merkuriuksen ikuisesti varjossa olevilla kraaterien pohjilla.
[3]
Luotain putosi Merkuriuksen pinnalle polttoaineen loputtua 30. huhtikuuta
2015
.
Instrumentit:
- Mercury Dual Imaging System (MDIS) koostuu kahdesta kamerasta
- Gamma- ja Neutronispektrometri (GRNS)
- Magnetometri (MAG)
- Mercury Laser Altimeter (MLA) on laserkorkeusmittari
- Mercury Atmospheric and Surface Composition Spectrometer (MASCS) tutkii kaasukehan ja pinnan kemiallista koostumusta
- Energetic Particle and Plasma Spectrometer (EPPS)
- X-Ray Spectrometer (XRS). Aluksen aurinkomonitorit ja rontgenverrannollisuuslaskurit ovat suomalaisen Metorex-yrityksen (uusi nimi Oxford Analytical Instruments) toteuttamia.
- Radio Science (RS)
Luotain teki ensimmaisen Merkuriuksen ohilennon 14. tammikuuta
2008
. Ohilento oli historiallinen, silla kyseessa oli ensimmainen luotainvierailu Merkuriuksessa 33 vuoteen. Ohilento sujui suunnitelmien mukaisesti, ja Messenger lensi lahimmillaan vain 200 kilometrin korkeudella Merkuriuksen pinnasta.
Ohilennon aikana suoritetut mittaukset aloitettiin 13.1.2008 klo 15.00 ja lopetettiin 15.1. klo 17.00 Suomen aikaa. Kaikkiaan lennon aikana otettiin yli 1 200 kuvaa.
[4]
Suurin osa kuvista otettiin alueilta, joita Mariner 10 -luotain ei kolmella ohilennollaan saanut kuvatuksi. Siten ohilennon tuottama kuvamateriaali on enimmakseen ennennakematonta. Kuvien ja tulosten siirtaminen Maahan alkoi, kun mittaukset on saatu paatokseen,
[5]
ja kuvien julkaiseminen aloitettiin pian taman jalkeen.
[6]
Toinen Merkuriuksen ohilento tapahtui 6. lokakuuta 2008. Lahimmillaan Messenger oli vain 200 kilometrin paassa Merkuriuksesta. Ohilennon aikana kuvattiin edellisen lennon tapaan sita puolta Merkuriuksesta, jota Mariner 10 ei kuvannut.
Commons