Kanariansaaret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanariansaaret
Lippu
Lippu 		Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Espanja
Maakuntia 2
Itsehallinto 16. elokuuta 1982
Hallinto
 ? hallinnollinen keskus Santa Cruz de Tenerife ja Las Palmas de Gran Canaria
 ? Aluejohtaja Angel Victor Torres (PSOE)
Edustus Espanjan parlamentti
 ?  Kongressi 14 paikkaa
 ?  Senaatti 9 paikkaa
Pinta-ala 7 447 km² (13.)
Vakiluku (2017) 2 108 121 [1] (8.)
 ?  vaestotiheys 283 as./km²
Kielet espanja
Lyhenteet
 ?  ISO 3166 CN
Gobierno de Canarias

Kanariansaaret ( esp. Islas Canarias ) on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhma Atlantin valtamerella lahella Afrikan rannikkoa. Saariryhma koostuu 13 saaresta, joista kahdeksan on asuttuja. Saaret ovat vulkaanisia . Saaret kuuluvat Makaronesian saariryhmaan, johon kuuluu Kanariansaarten lisaksi Azorit , Madeira ja Kap Verde . Kanariansaarista on tullut miellyttavan ilmaston, hiekkarantojen ja luonnonnahtavyyksien ansiosta suosittu matkailukohde.

Kanariansaaret on nimetty koirien mukaan ( lat. canis ), koska saarilla on kuvattu olleen paljon villikoiria. Tata kuvasi roomalainen Plinius . Ensimmainen koiria koskeva maininta on Numidian ja Mauritanian kuningas Juba II:n jarjestamalta tutkimusmatkalta vuosien 30–25 eaa. valilla. On kuitenkin mahdollista etta Plinius ymmarsi vaarin kirjoitukset ja niilla onkin tarkoitettu suurikokoisia munkkihylkeita , joita nimitettiin canis marinus -nimella. Hylkeet on kuitenkin metsastetty Kanarialta 1400-lukuun mennessa. Koirat ovat myos Kanarian vaakunassa ja lipussa. [2]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaret [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaren nimi Lippu Vaakuna Paakaupunki Pinta-ala (km 2 ) Vakiluku (2017 [1] ) Vaestotiheys (as./km 2 )
El Hierro Valverde 268,71 10 679 39,74
Fuerteventura Puerto del Rosario 1660 110 299 66,45
Gran Canaria Las Palmas de Gran Canaria 1560,1 843 158 540,48
La Gomera San Sebastian 369,76 20 976 56,73
Lanzarote Arrecife 845,94 147 023 173,80
La Palma Santa Cruz de La Palma 708,32 81 350 114,85
Teneriffa Santa Cruz de Tenerife 2034,38 894 636 439,76
La Graciosa - - Caleta de Sebo 29,05 748 25,75
Alegranza - - - 10,3 - -
Isla de Lobos - - - 4,5 - -
Montana Clara - - - 1,48 - -
Roque del Este - - - 0,06 - -
Roque del Oeste - - - 0,015 - -

Kanariansaaret jaetaan kahteen maakuntaan. Lantiset nelja saarta, Teneriffa, La Palma, La Gomera ja El Hierro muodostavat Santa Cruz de Tenerifen maakunnan. Itaiset kolme saarta, Gran Canaria, Lanzarote ja Fuerteventura muodostavat Las Palmasin maakunnan. Las Palmasin maakuntaan kuuluu lisaksi joukko pienempia saaria: Alegranza, Graciosa, Montana Clara, Lobos, Roque del Este ja Roque del Oeste, seka muutamia pikkusaaria: Anaga, Salmor ja Garachico. Matkaa Afrikan rannikolle on 108 kilometria . 80 prosenttia vaestosta asuu Gran Canarialla ja Teneriffalla. Saaret kuuluvat Makaronesian ekologiseen alueeseen muiden Atlantin saarten kanssa: Azorit , Kap Verde , Madeira ja Selvagenssaaret .

Suurin saarista on Teneriffa, 2 059 neliokilometria. Teide -tulivuori Teneriffalla on Espanjan korkein kohta (3 718 metria). Tuulista riippuen ilmasto voi olla leuto ja kostea tai hyvin kuiva. Monia paikallisia lajeja suojellaan, mukaan lukien Dracaena draco -puu ja laurisilva -metsat. Nelja Espanjan kolmestatoista kansallispuistosta sijaitsee Kanariansaarilla:

Seisminen aktiivisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanariansaarilla sattui 26. helmikuuta 1950 suuri maanjaristys. [3]

Geologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hypoteeseja ja teoriaa saarten synnysta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teneriffalla sijaitseva Teiden tulivuori on koko Espanjan korkein huippu.
Hacha Grande Lanzaroten etelaosassa.
El Golfon rannikko El Hierrolla.

Kanariansaaret sijaitsevat hitaasti (1?2 cm vuodessa) lannesta itaan liikkuvalla Afrikan litosfaarilaatalla Atlantin valtameressa , joten on luontevaa aloittaa alueen geologisen kehityksen kuvaus Atlantin valtameren avautumisella. Atlantin valtameri syntyi Pangea -supermantereen hajotessa noin 230 miljoonaa vuotta sitten, jolloin meri avautui toisistaan etaantyvien mantereiden valille. Mereisen laatan ika Kanariansaarten kohdalla vaihtelee itaisten saarten 180 miljoonasta vuodesta lantisten saarten noin 155 miljoonaan vuoteen. Vulkaaninen aktiivisuus meren alla alkoi noin 60 miljoonaa vuotta sitten ja saaret ovat nousseet merenpinnan ylapuolelle purkausten seurauksena viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana. [4]

Kanariansaarten synty on yhakin hieman epaselva, vaikka saaret lienevatkin tutkituin saariryhma Havaijin saarten jalkeen. Saaret eivat sijaitse litosfaarilaattojen saumakohdissa mutta silti alue on ollut ja on edelleen vulkaanisesti aktiivinen. Eri hypoteesien mukaan saarten synty voisi johtua esimerkiksi Pohjois-Afrikan Atlasvuoriston jatkeeksi lanteen lahtevasta ruhjeesta, alueen litosfaarilaattojen deformoitumisesta tai kuumasta pisteesta . Kaikissa naissa hypoteeseissa on kuitenkin runsaasti ongelmia, joten nykyinen kasitys saariryhman synnysta yhdistaa kolmea suosituinta hypoteesia niin etta eri hypoteesien ongelmia on saatu ratkaistua. Nykyisen kasityksen mukainen teoria on yhdistetty kuuman pisteen, laajenevan halkeaman ja nousseen laattalohkon hypoteeseista. [5]

Nykyiseen teoriaan on paadytty, koska alueen vulkanismi on monimutkaista eika sita voi siksi yksin selittaa kuuman pisteen avulla. Alueella on kylla vaipassa positiivinen lampoanomalia, mutta se johtuu vanhan pluumin residuaalista eika niinkaan nykyisesta pluumista. Myos Atlasvuoristo liittyy alueen vulkanismiin: vuoriston siirros jatkuu jossain maarin Kanariansaartenkin kohdalle, mutta mantereen ja saariryhman valilla olevalla merialueella sedimenttikerros on niin paksu, etteivat siirrokset ole taysin kehittyneita silla valilla. Saarten nousuun liittyvat siirrokset eivat kuitenkaan ole varsinaisia ylityontosiirroksia, vaan saarten alueella on useita transpressiivisia strike-slip-siirroksia. [6]

Kanarian saarten ika ja syntyjarjestys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanariansaaret ovat syntyneet kahdessa eri paavaiheessa, joita erottaa pitkahko lepotila. Vanhemmat saaret, jotka ovat ikajarjestyksessa Fuerteventura , Lanzarote , Gran Canaria ja La Gomera , ovat syntyneet omassa vanhemmassa vanhan kilven vulkanismissaan ja nuoremmat Teneriffa , La Palma ja El Hierro omassa nuoremmassa vulkanismissaan. Jokaisella saarella on kuitenkin ollut oma magmapesakkeensa, joten saarten ika ja rakenne vaihtelevat. Merenpohjassa on ollut myos repeamalinjoja, koska yksittaisten, nopeasti nousseiden saarten lisaksi alueella on pitkittaisia, korkeita selanteita. [7]

Saarista ovat nykyisin epaaktiivisessa vaiheessa Fuerteventura, Lanzarote ja Gran Canaria, La Gomera on lepovaiheessa ja Teneriffan, La Palman seka El Hierron saaret ovat aktiivisessa vaiheessa. [8]

Lahimpana Afrikan mannerta sijaitsevalla Fuerteventuran saarella tavataan saariryhman vanhimmat kivilajit, jotka ovat 22?20 miljoonaa vuotta vanhoja. Lantisimmalla saarella, El Hierrolla, kivien ika on vain noin miljoona vuotta. [9]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jokaisella saarella on oma neuvostonsa ( cabildo insular ). Maakuntien paakaupungit, Las Palmas de Gran Canaria ja Santa Cruz de Tenerife, toimivat yhdessa itsehallintoalueen paakaupunkina.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

San Cristobal de La Laguna Teneriffalla vuonna 1880. Nykyisin kaupunki on Unescon maailmanperintokohde .

Saarten alkuperaisasukkaita olivat guanchit . [10]

Vuonna 1402 ranskalainen tutkimusmatkailija Jean de Bethencourt saapui saarille ja nousi maihin Lanzaroten pohjoisrannalla. Sielta kasin han valloitti Fuerteventuran ja Hierron. Bethencourt sai Kanarian kuninkaan tittelin, mutta oli yha Kastilian Henrik III:n vasalli. Bethencourt perusti myos linnakkeen Gomeralle [11] , mutta kesti vuosia ennen kuin saari oli valloitettu. Gomeran, kuten myos Gran Canarian, Teneriffan ja La Palman, asukkaat vastustivat espanjalaisia lahes vuosisadan. lahde?

Vuoteen 1495 mennessa saaret olivat Espanjan hallinnassa. La Palman Santa Cruzista tuli valisatama espanjalaisille konkistadoreille , kauppiaille ja lahetyssaarnaajille matkalla uuteen maailmaan . Saaret rikastuivat nopeasti ja houkuttivat kauppiaita ja seikkailijoita lapi Euroopan. 1500-luvun mahtavien rakennushankkeiden paras edustaja on El Salvadorin kirkko.

Vuonna 1821 saarista tehtiin Espanjan provinssi ja Santa Cruz de Tenerife oli sen paakaupunki. [11]

Matkailu Pohjois-Euroopasta alkoi, kun kenraali Franco paatti paastaa turistit maahan. [11]

Maahanmuutto Afrikasta on muuttanut saaria 2000-luvulla ja pakottanut ne yhteistyohon Afrikan valtioiden kanssa. [11]

Uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurin osa Kanariansaarten vaestosta on kristittyja ja heista valtaosa katolilaisia . Vahemmistouskontoja ovat esimerkiksi islam , hindulaisuus , buddhalaisuus jne. [12]

Kanariansaaret on jaettu kahteen katoliseen hiippakuntaan, joita molempia johtaa piispa. Tarkein pyhiinvaelluksen kohde on Teneriffan Candelarian basilika, joka on omistettu Kanariansaarten suojeluspyhimykselle Candelarian neitsyelle . Kanariansaarilla syntyi kaksi katolista pyhimysta: Bethencourt 'in Pietari ja Anchietan Joosef , jotka toimivat lahetyssaarnaajina nykyisten Guatemalan ja Brasilian alueilla.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Banaaneja La Palmalla.
Rantalomakohteena suosittu Puerto Rico Gran Canarialla.

Saarten talous perustuu turismiin ja trooppiseen maanviljelyyn ( banaanit ja tupakka ). Saarilla kay vuodessa 10 miljoonaa turistia, mika huolestuttaa ekologeja. Korkeat vuoret, puhdas ilma ja sijainti eurooppalaisen maan alueella ovat houkutelleet alueelle tahtitieteilijoita, ja La Palman Roque de los Muchachos -vuorelle (2 426 m) on rakennettu useita kansainvalisia observatorioita mukaan lukien ESAn Grantecan - teleskooppi . Saaret kuuluvat Euroopan unionin tullialueeseen, mutta eivat kuulu EU:n veroalueeseen. [13] Tama mahdollistaa verovapaiden tax-free-ostosten tekemisen, vaikka Kanariansaarille matkustettaisiin EU:n sisalta. Valuutta on euro manner-Espanjan tavoin. Kanariansaarten suhde EU:hun on taten samanlainen kuin Ahvenanmaalla . Banaanien kasvatus ei olisi taloudellisesti kannattavaa ellei Euroopan unioni tukisi toimintaa maataloustuilla ja EU:n ulkopuolelta tuotaville banaaneille asetetuilla tariffeilla . [14] [15] [16] Kanariansaarilla kasvatetut banaanit ovat pienempia ja kalpeampia kuin Vali-Amerikan banaanit. [17]

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Matkailutilastot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanariansaarten vuonna 2016 vierailleiden matkailijoiden maara (tuhansittain): [18]

Saa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talvikuukausien marras-helmikuussa lampotilat ovat lomakohteissa yleensa yli 15 asteen, kauniina paivina jopa 26 astetta. Sisamaassa on viileampaa. Pilvisyytta esiintyy yleisesti ja lyhyita, puolen tunnin sadekuurojakin tulee. Heina-, elo- ja syyskuun lampotila voi nousta 35 asteeseen. Meriveden lampo on syksylla 24?26 °C, talvellakin helmi-maaliskuussa 19?20 °C. Usvaa muodostuu Afrikan voimakkaiden hiekkamyrskyjen jalkeen, kun tuuli kuljettaa hiekkaa Kanarialle. Eniten usvaa on rannikolla ja alavilla alueilla. [19]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanariansaarilla on kahdeksan lentoasemaa, kaksi suurta satamaa ja kattava tieverkko. Suurin lentoasema on Gran Canarian lentoasema . Teneriffalla on kaksi lentoasemaa, etelainen (jonne useimmat tilauslennot saapuvat) ja pohjoinen (josta lahtee lentoja Espanjaan ja toisille saarille). [20]

Las Palmasin satama on merkittava rahtisatama ja Espanjan toiseksi vilkkain kalastussatama. Vuonna 2011 siella kavi 8500 alusta ja kasiteltiin 23 miljoonaa tonnia rahtia. [21] Santa Cruzin satama Teneriffalla on toiseksi vilkkain matkustajasatama, ja siella kay ristelyaluksia lahes paivittain. [22] Saarille on myos reittiliikennetta: Manner-Espanjasta tulee viikoittain kaksi lauttavuoroa. Matka Cadizista Teneriffalle kestaa 48 tuntia, Huelvasta Teneriffalle 36 tuntia. lautat pysahtyvat myos Lanzarotella ja Gran Canarialla. [23]

Maanviljely [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lantisten rinteiden subtrooppisessa tai temperaattisessa ilmastossa viljellaan banaaneja , kahvia , sokeriruokoa , appelsiineja ja taateleita . Korkeammilla mailla kasvaa vehnaa , ohraa , maissia , perunoita ja viinikoynnoksia . Itaiset saaret ovat karuimmat vahaisemman vuotuisen sademaaran vuoksi ja lantisimmat vastaavasti vehreimpia. La Palman saarella kasvatetaan, mutta muillakin Kanariansaarilla kaaritaan sikareita . Tunnettuja sikarimerkkeja ovat La Regenta, Flor de Oro, El Sitio, El Lugar, Vega Palmera, Penamil, Condal ja Goya. [24]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Aarnio, H. & Aarnio, L. 2006. Kanariansaarten luonto-opas. Tammi. 359 s.
  • Anguita, F., & Hernan, F. 2000. The Canary Islands origin: a unifying model. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 103(1), 1-26.
  • Carracedo, J. C. 1999. Growth, structure, instability and collapse of Canarian volcanoes and comparisons with Hawaiian volcanoes. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 94(1), 1-19.
  • Carracedo, J. C., Day, S., Guillou, H., Rodriguez-Badiola, E. & Canas, J. A. 1998. Hotspot volcanism close to a passive continental margin: the Canary Islands. Geological Magazine, 135(5), 591-604.
  • del Potro, R., Pinkerton, H., & Hurlimann, M. 2009. An analysis of the morphological, geological and structural features of Teide stratovolcano, Tenerife. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 181(1), 89-105.
  • Geyer, A., & Marti, J. 2010. The distribution of basaltic volcanism on Tenerife, Canary Islands: implications on the origin and dynamics of the rift systems. Tectonophysics, 483(3), 310-326.
  • Kunkel, G. 1976. Biogeography and ecology in the Canary Islands. The Hague: Dr. W. Junk 511p. (Monographiae Biologicae vol. 130)-Illus., maps, chrom. nos.. Icones, Maps, Chromosome numbers. Geog, 1.
  • Marinoni, L. B., & Gudmundsson, A. 2000. Dykes, faults and palaeostresses in the Teno and Anaga massifs of Tenerife (Canary Islands). Journal of volcanology and geothermal research, 103(1), 83-103.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Poblacion por comunidades y ciudades autonomas y sexo Instituto Nacional de Estadistica . Viitattu 24.9.2018. (espanjaksi)
  2. ↑ El can, simbolo de Canarias, comienza a 'desaparecer' 23.8.2005. canarias7.es.
  3. ↑ Simonen, Salama:  Mita Missa Milloin 1951 , s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.
  4. ↑ Kunkel 1976, Marinoni & Gudmundsson 2000, Aarnio & Aarnio 2006, Geyer & Marti 2010
  5. ↑ Carracedo et al. 1998, Carracedo 1999, Anguita & Hernan 2000, Aarnio & Aarnio 2006
  6. ↑ Anguita & Hernan 2000, del Potro et al. 2009
  7. ↑ Carracedo 1999, Aarnio & Aarnio 2006
  8. ↑ Carracedo 1999
  9. ↑ Aarnio & Aarnio 2006
  10. ↑ Tenerife History Tenerife Tourist. Viitattu 7.3.2014.
  11. ↑ a b c d History Lonely Planet. Arkistoitu 5.8.2017. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Un 5% de canarios profesa una religion minoritaria
  13. ↑ EU:n tulli- ja veroalue 7.6.2010. Tulli. Viitattu 23.10.2013.
  14. ↑ http://www.canary-network.com/news/?s=artikel&tmpl=gb&id=330 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  15. ↑ http://test.reefertrends.com/?p=9822 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  16. ↑ MEPs approve controversial banana deal EU Observer 2011
  17. ↑ Banana wars: the fruits of world trade BBC. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Numero de turistas que visitaron Canarias en 2016, por isla de destino (en miles)
  19. ↑ Saa Kanariansaaret. Viitattu 6.7.2022
  20. ↑ Flights Lonely Planet . Viitattu 12.3.2017.
  21. ↑ Port of Las Palmas World Port Source . Viitattu 12.3.2017.
  22. ↑ Port of Santa Cruz de Tenerife Spain Tenerife . Viitattu 12.3.2017.
  23. ↑ Sea Lonely Planet . Viitattu 12.3.2017.
  24. ↑ The Canary Island Connection Cigar Aficionado . Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Espanja
Espanjan itsehallintoalueet
Kanariansaaret
Paasaaret
Muita saaria

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kanariansaaret&oldid=21959148 ”