Julie Wilhelmine Hagen-Schwarz

Julie Wilhelmine Hagen-Schwarz ( 18. lokakuuta 1824 Prangli ? 20. lokakuuta 1902 Tartto ) oli virolainen taidemaalari. Kansallisuudeltaan han oli baltiansaksalainen .

Elamanvaiheita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Julie Hagen-Schwarzin isa, August Matthias Hagen oli taidemaalari ja tytar syntyi kun vanhemmat olivat maalausmatkalla. Tytar osoitti jo pikkutyttona kiinnostusta piirtamiseen ja ensimmaiset piirustustunnit han sai isaltaan. Opiskellessaan Tarton yliopistossa han kiinnostui muotokuvien piirtamisesta.

Yliopiston jalkeen stipendin Saksassa tapahtuvia opintoja varten. Han opiskeli ensin Dresdenissa Friedrich Gonnen johdolla. Opinnot jatkuivat Munchenissa , Moritz Rudengasin ateljeessa. ^[1] Venajan tsaari Nikolai I myonsi Hagen-Schwarzille Saksan opintojen jalkeen uuden apurahan. Talla kertaa Italiassa tapahtuvia opintoja varten. Italiaan hanta seurasi myos isa, silla han uskoi Italian ilmaston auttavan hanen potemiinsa silmasairauksiin.

Kotimaahansa Hagen-Schwarz palasi vuonna 1854. Han oli tuolloin jo saavuttanut mainetta taidemaailmassa ja osallistunut Euroopassa moniin nayttelyihin. Pian taman jalkeen han solmi avioliiton astronomi Ludvig Schwarzin kanssa, joka johti paikallista observatorioita. Haamatka suuntautui Siperian etelaosiin, missa hanen miehensa oli mukana Venajan maantieteellisen seuran palveluksessa. Matkalla etsittiin mineraaleja ja tehtiin alueesta karttoja. Hagen-Schwarz piirsi matkalla kaiken mielenkiintoisen.

Vuonna 1858 Hagen-Schwarz nimitettiin Pietarin taideakatemian ensimmaiseksi naisjaseneksi. Taman jalkeen han oleskeli paljon Pietarissa, osallistuen moniin nayttelyihin. Uransa aikana han teki yli 700 muotokuvaa .