Jose Luis Rodriguez Zapatero
(s.
4. elokuuta
1960
) on espanjalainen sosialistipoliitikko. Zapatero toimi
Espanjan
paaministerina
(
Presidente del Gobierno
) 17. huhtikuuta 2004?21. joulukuuta 2011 ja oli
Espanjan sosialistisen tyovaenpuolueen
(
Partido Socialista Obrero Espanol
, PSOE) paasihteeri vuosina 2000?2012.
Poiketen normaalista espanjalaisesta kaytannosta haneen viitataan useimmiten toisella sukunimellaan Zapatero. Vaalikampanjan aikana PSOE kehitti sloganin "ZP" (
Zapatero Presidente
), jonka media on sittemmin ottanut omakseen.
Zapatero syntyi
Valladolidissa
, mutta varttui
Leonissa
, josta hanen vanhempansa olivat kotoisin. Hanen isansa oli Juan Rodriguez Lozano, menestyksekas lakimies, ja aitinsa Purificacion Zapatero. Hanen isoisansa oli
vapaamuurari
ja tasavaltalaisten
kapteeni
, jonka nationalistit teloittivat
Espanjan sisallissodassa
. Han nai Sonsoles Espinosan (lakimies ja oopperalaulaja) vuonna 1990 ja heilla on kaksi tytarta, Laura (1993) ja Alba (1995).
Vuonna 1977 Zapatero liittyi Espanjan sosialistiseen tyovaenpuolueeseen osallistuttuaan ensimmaiseen poliittiseen kokoukseensa
Gijonissa
. Siella han kuuli tulevaa PSOE:n paasihteeria ja paaministeria,
Felipe Gonzalezia
.
Opiskeltuaan lakia
Leonin yliopistossa
Zapaterosta tuli Leonin sosialistisen nuorisojarjeston paasihteeri vuonna 1982. Vuonna 1986 hanet valittiin kansanedustajaksi
Espanjan parlamenttiin
(
Cortes Generales
). Vuonna 1988 hanet nimitettiin Leonin sosialistisen piirijarjeston paasihteeriksi ja vuonna 1997 puolueen hallituksen jaseneksi.
Vuonna 2000 puolue havisi toiset perakkaiset vaalit
Jose Maria Aznarin
johtamalle
Kansanpuolueelle
. Zapatero valittiin PSOE:n paasihteeriksi samana vuonna.
Seurasi nelja vuotta
oppositiojohtajana
, joiden aikana Zapatero kritisoi useita johtavan Kansanpuolueen menettelytapoja kuten nousseita
polttoainekustannuksia
ja
koulutusjarjestelman
uudistusta seka hallituksen toimintaa
hullun lehman taudin
,
Galician
rannikolla uponneen
Prestige
-oljytankkerin ja
Irakin sodan
suhteen.
Zapatero johti PSOE:n voittoon
vuoden 2004 parlamenttivaaleissa
. PSOE sai 164 paikkaa, PP:n jaadessa 148:an. PSOE voitti myos 9. maaliskuuta 2008 kaydyt vaalit ja kasvatti paikkalukuaan viidella saaden 169 paikkaa. Oppositiokonservatiivit saivat 153 paikkaa.
[1]
Vuoden 2004 vaalikampanja kaytiin ilmapiirissa, jossa puolueiden mielipiteet erityisesti Irakin sodan ja
terrorismin
suhteen olivat kansalaisten huomion kohteena. Vaalit havinneen oikeiston mielesta kolme paivaa ennen vaaleja tapahtuneet
Madridin terrori-iskut
vaikuttivat luultavasti tulokseen.
Zapatero puolisonsa Sonsoles Espinosan kanssa (2007)
Zapateron hallitus on ensimmainen, jossa on saman verran mies- ja naisministereja. Han on sanonut, etta hallitus aikoo ottaa kovan linjan terrorismin suhteen ja etta se ei myoskaan aio alueellisten nationalistien antaa vaarantaa Espanjan yhtenaisyytta. Zapatero on julistanut tavoitteekseen tehda pienia muutoksia Espanjan
perustuslakiin
ja laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton, seka parantaa naisten ja lasten oikeuksia. Lisaksi han on myontanyt
Gibraltarin
hallitukselle tasavertaisen aseman Espanjan ja
Yhdistyneen kuningaskunnan
valisissa keskusteluissa koskien
siirtomaan
tulevaisuutta.
Lokakuussa 2004 hallitus aloitti toimet Espanjan sisallissodan aikana tuomittujen rehabilitoimiseksi. Viimeinen Francon patsas siirrettiin pois Madridista 17. maaliskuuta 2005 kello 2.40 aamuyolla.
[2]
Zapatero aloitti neuvottelut
ETA:n
kanssa sen julistettua maaliskuussa 2006 "pysyvan tulitauon." Konservatiivioppositio jarjesti joukkomielenosoituksia vastustaessaan minkaanlaisia neuvotteluja terroristien kanssa. Tulitauko rikkoutui 30. joulukuuta 2006 pommien tappaessa kaksi ja haavoittaessa 26:ta Madridin Barajasin lentokentan pysakointitalossa.
Sisapolitiikka hallitsi Zapateron hallituskautta. Hallituksen vapaamielinen politiikka, muun muassa homoavioliittojen salliminen, ja naisten ja lasten aseman parantaminen aiheutti protesteja oikeistossa ja katolisen kirkon piirissa.
Vahan ennen vuoden 2008 vaaleja Espanjan piispojen kokous kehotti aanestamaan oikeistoa. Katolinen kirkko arvosteli hallituksen suhtautumista terrorismiin, maallisuuteen, aborttiin, homoavioliittoihin, nationalismiin ja historiallisen muiston lakiin.
[3]
[4]
Sosialistit ovat parantaneet naisten asemaa konservatiivisessa Espanjassa muun muassa perhevakivaltalailla ja tasa-arvolailla. Kunniahimoiseksi kutsutun tasa-arvolain tavoitteena on kitkea naisten syrjinta niin tyoelamassa, politiikassa kuin kodissakin. Lakiin kuului muun muassa vaatimus siita, etta kumpaakin sukupuolta on oltava 40% kunnallisvaalien ehdokkaista ja
porssiyhtioiden
hallituksen jasenista. Lain myota myos isat saivat oman vanhempainvapaan, yrityksia palkitaan tasa-arvosuunnitelmasta ja yrityksista kaventaa palkkaeroa sukupuolten valilla. Vaikka espanjalaiset tekevat enemman tyota kuin keskivertoeurooppalaiset, tyon tuottavuus on huonoimmasta paasta, ja hallitus onkin laillaan kannustanut yrityksia myos tyoaikajoustoihin. Oikeisto on vastustanut kaikkia uudistuksia.
[5]
Espanjan ja Yhdysvaltain suhteet huononivat merkittavasti, kun Zapatero veti joukot Irakista lupaustensa mukaisesti. Yhdysvaltain presidentti Bush ei kutsunut Zapateroa kertaakaan Washingtoniin ja pelkka miesten valinen sanavaihto kansainvalisissa kokouksissa, seka Bushin onnittelusoitto sosialistien vuoden 2008 vaalivoiton jalkeen raportoitiin tarkasti lehdissa.
Lisaksi myos Yhdysvaltain republikaanien presidenttiehdokas vuoden 2008 vaaleissa,
John McCain
naytti asettavan Espanjan samaan skaalaan muun muassa Kuuban ja Venezuelan kanssa, kun hanta haastateltiin ulkopolitiikasta. Espanjan lehdiston mukaan parhaimmassa tapauksessa McCain ei tiennyt kuka Zapatero oli, ja missa Espanja sijaitsee.
[6]
[7]
Toukokuun 2010 puolivalissa Espanja aloitti laajat saastotoimet, veronkorotukset ja tyomarkkinoiden uudistuksen Kreikan velkakriisin vanavedessa. Vuonna 2009 maan budjettialijaama oli 11,2 prosenttia ja tyottomyys 20 %. Tavoitteena oli supistaa vaje kolmeen prosenttiin vuoteen 2013 mennessa. Keinoina olivat mm. elakkeiden jaadyttaminen, vanhemmuuden tukien leikkaaminen, virkamiesten palkkojen alennukset ja uudet verot suurituloisimmille. Tyomarkkinauudistuksella halutaan helpottaa yritysten kynnysta irtisanoa ja palkata tyontekijoita.
Parlamentti hyvaksyi toimet yhden aanen enemmistolla 27.5, kun keskusoikeistolainen kansanpuolue aanesti niita vastaan.
[8]
[9]
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|