Hamid Karzai ja
George W. Bush
vuonna 2006.
Hamid Karzai
(
pa?toksi
: ???? ????,
dariksi
: ???? ????; s.
24. joulukuuta
1957
) oli
Afganistanin
presidentti ja Afganistanin ensimmainen vaaleilla valittu johtaja.
Karzai oli Afganistanin presidentti vuosina 2004?2014. Sita ennen han toimi Afganistanin valiaikaishallinnon puhemiehena joulukuusta 2001 lahtien ja valiaikaisena presidenttina kesakuusta 2002 lahtien. Marraskuussa 2004 Karzai julistettiin presidentinvaalien voittajaksi 55,4 prosentin aaniosuudella. Vaaleja syytettiin vilpillisiksi.
Karzai on syntyisin
Kandaharista
. Han on etninen
pataani
eli afgaani ja voimakkaan Populzain klaanin jasen. Hanen sukunsa oli voimakkaimpia kuningas
Mohammed Zahir Shahin
tukijoita. Hanen vaimonsa (vuodesta 1998) Zinat Karzai on laakari. Hamid Karzain veli
Ahmed Wali Karzai
oli
Kandaharin
maakunnan edustaja Afganistanin valtiopaivilla.
lahde?
Karzai liittyi politiikkaan jo varhain. Han opiskeli valtiotiedetta
Intiassa
Himalchalin yliopistossa
1979?1983 ja kerasi sen jalkeen varoja neuvostojoukkojen vastaiseen taisteluun. Neuvostoliiton vetaytymisen jalkeen Karzai oli ministerina
Burhanuddin Rabbanin
hallituksessa.
lahde?
Karzai oli aluksi
Talibanin
tukija 1990-luvulla mutta vaihtoi puolta talibanien
Pakistanin
yhteyksien vuoksi. Talibanin syrjaytettya Rabbanin 1996 Karzai kieltaytyi edustamasta Afganistania YK:ssa. Vuonna 1997 han siirtyi monien sukunsa jasenten kanssa Pakistaniin
Quettaan
, jossa he toimivat Zahir Shahin valtaan palauttamiseksi. Hanen isansa salamurhattiin 14. heinakuuta 1999. Murhaajina olivat luultavasti Talibanin agentit.
lahde?
Useat lahteet, nakyvimpana dokumentti
Fahrenheit 9/11
, ovat raportoineen Karzain tyoskennelleen yhdysvaltalaisen oljy-yhtio Unocalin konsulttina. Unocalin ja Karzain edustajat ovat kieltaneet huhut.
lahde?
Vuonna 2001
syyskuun 11. paivan terrori-iskujen
jalkeen Karzai oli yhteydessa Yhdysvaltojen edustajiin tavoitteenaan syrjayttaa Taliban-hallinto ja muodostaa uusi hallitus. Joulukuussa 2001 Afganistanin poliittiset pakolaiset kokoontuivat
Bonnissa
ja nimesivat Karzain uuden 29-jasenisen hallintokomitean johtoon ja valiaikaishallituksen johtajaksi.
lahde?
Karzaita vastaan tehtiin murhayritys 5. syyskuuta 2002 Kandaharissa. Hanen autoaan tulitettiin, mutta han selvisi tilanteesta vahingoittumattomana. Yhdysvaltojen erikoisjoukot ampuivat afganistanilaisen hyokkaajan iskua seuranneessa tulitaistelussa.
[1]
Karzain valta paakaupunki
Kabulin
ulkopuolella oli talloin niin rajoitettua, etta hanta pilkattiin ”Kabulin pormestariksi”
lahde?
.
Karzai voitti 22 vastaehdokastaan Afganistanin presidentinvaaleissa 9. lokakuuta 2004 ja sai enemmiston 21 maakunnassa 34:sta. Yhdysvaltojen hallitus tuki Karzain vaalikampanjaa. Vaikka vaalien aikana pelattiin kahakoita, ne sujuivat ilman suurempia vakivaltaisuuksia. Vaaleja syytettiin eparehellisyydesta muun muassa sen takia, etta aanestajia ei luotettavasti merkitty aanensa antaneiksi. Kansallinen vaalikomissio julisti Karzain voittajaksi 55,4 prosentin aaniosuudella. Han sai annetuista 8,1 miljoonasta aanesta 4,3 miljoonaa aanta. Karzai vannoi virkavalan joulukuussa 2004. Seremoniassa olivat mukana entinen kuningas
Mohammed Zahir Shah
, kolme elossa olevaa entista Afganistanin presidenttia ja Yhdysvaltojen varapresidentti
Dick Cheney
.
lahde?
Karzai kieltaytyi Yhdysvaltojen vaatimuksista tuhota unikkosatoja lentoruiskutuksilla
lahde?
Karzai voitti myos vuoden 2009 presidentinvaalit, mutta YK:n mukaan han sai vaarennetyissa vaaleissa vain alle puolet aanista.
[2]
Elokuussa 2009 pidetyissa vaaleissa katsottiin esiintyneen laajaa vilppia. Oli olemattomia aanestyspaikkoja,
[3]
ja satojatuhansia aanestyslipukkeita vaarennettiin Karzain hyvaksi. Aanet hylattiin lopulta 80 aanestyspaikalla. Vastaehdokkaan, entisen ulkoministeri Abdullah Abdullahin mukaan keskusvaalilautakunta tuki istuvaa presidentti Karzaita
[4]
. Vilppiepailyt hyodyttivat uudelleen aktivoitunutta ja voimistuvaa Talibania ja synnyttivat epaluottamusta heikkona pidettya hallitusta kohtaan. Samaan aikaan Talibanin iskut maassa olevia ulkomaisia joukkoja vastaan kiihtyivat.
[5]
Vaalikomissio ilmoitti syyskuussa 2009, etta Karzai on voittanut vaalit. Vaalivalituskomission mukaan vaalivilppi oli torkeaa ja laajaa
[6]
. EU:n vaalitarkkailijoiden mukaan myos vastaehdokkaan aania oli vaarennetty. Karzain mielesta EU:n tarkkailijoiden puheet olivat puolueellisia ja vastuuttomia
[7]
.
Karzai valittiin jatkokaudelle, kun vastaehdokas
Abdullah Abdullah
vetaytyi toiselta kierrokselta marraskuussa 2009. Valinnan suoritti Afganistanin vaalilautakunta, koska Karzai olisi ollut ainoa ehdokas uusintakierroksella.
[8]
Myohemmin Karzai syytti lansimaita vaalien ongelmista.
[9]
Han myos uhkasi liittya talibaneihin, jos hanta painostetaan ulkopuolelta.
[9]
Karzain valta perustui liittolaisuuksiin entisten sotapaallikoiden ja muiden vallanpitajien kanssa. Heita olivat esimerkiksi 1992 Afsharin veriloylyyn syyllistynyt Muhammed Qasim Fahim ja veriteoista tunnettu Abdul Rashid Dostum. Merkittavia Karzain tukijoita ovat myos hanen veljensa: isoveli Mahmud Karzai nousi pikkukauppiaasta maan menestyneimmaksi liikemieheksi ja pikkuveljen Ahmed Wali Karzain uskotaan sotkeutuneen huumekauppaan. Yhdysvallat yritti turhaan puhdistaa tukemansa Karzain hallintoa hapeapilkuista, mutta toisaalta kyse oli reaalipolitiikasta. Talibanin kukistuminen vuonna 2002 ei olisi ollut mahdollinen ilman pohjoisen suurten sotapaallikoiden tukea.
[10]
Vuoden 2009 vaalien jalkeen USA:n presidentti
Barack Obama
aloitti "ankarat keskustelut" Karzain kanssa muun muassa korruption kitkemiseksi.
[11]
Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA tuki silti Karzain hallintoa kymmenilla miljoonilla euroilla vuosikymmenen ajan. Rahat toimitettiin noin kerran kuukaudessa matkalaukuissa, repuissa ja muovikasseissa. CIA tuki rahalahetyksillaan paitsi Karzain lahipiiria, myos suoraan Karzaita. Seurauksena oli korruption kiihtyminen. Rahaa virtasi presidentinhallinnosta myos asejoukkioille ja jopa Talibanille.
[12]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|