Gobi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gobin autiomaan sijainti.
Gobi satelliittikuvassa.

Gobi ( mong. Говь , kiin. 戈壁 , g? bi ) on suuri autiomaa-alue Pohjois- Kiinassa ja etelaisessa Mongoliassa . Sana gobi on mongolin kielen aavikkoa tarkoittava sana. Gobin autiomaan pinta-ala on noin 1 300 000 km², ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista. Gobin lansipuolella on Taklimakanin aavikko.

Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Hiekka-aavikkoa on varsin vahan. Seutua sanotaankin usein puoliaavikoksi . Gobin autiomaassa elaa monia elaimia, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Kylma talvi on vahaluminen ja kesa kuuma. Hiekkamyrskyja esiintyy usein.

Gobin aavikko liittyy erityisesti mongoli -imperiumin historiaan ja moni silkkitien tarkea kaupunki sijaitsi siella.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gobi sijaitsee Mongolian ja Kiinan rajan molemmin puolin enimmakseen Etela-Mongoliassa, loppuosa enimmakseen Kiinan Sisa-Mongoliassa . Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta. [1] Gobin autiomaa on Bagrash Golin ja Lop Norin valinen kaarimainen 1 300 000 neliokilometrin alue, joka on enimmakseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Alueen pituus on noin 1 600 ja leveys noin 480?970 kilometria. [2] Gobi sijaitsee 910?1 520 metrin korkeudella merenpinnasta.

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gobin lansipuolella sijaitsevan Hamin ilmastodiagrammi.

Gobin ilmasto on kesalla kuuma, talvella kylma mannerilmasto , ja talvi kestaa pitkaan. [1] Kevatkin on kylma ja kesa kuiva. [2] Gobi on tyypillinen lauhkean vyohykkeen ”kylma aavikko”. Talvella Gobissa sataa monesti lunta. Kuukauden keskilampotila on talvella ?15...?6 °C, kesalla +22...+26 °C. [3] Lampotilan vaihtelut ovat lyhyessakin ajassa suuria; vuorokauden sisalla lampotila voi nousta tai laskea 35 asteella.

Vuoret ja laaja manner estavat sadepilvien saapumisen merelta. Himalaja estaa etelaisten sateiden tulon Gobiin. Tyyneltamerelta ja pohjoisen taigalta saapuvatkaan sateet eivat ylety Gobiin. Gobissa sataa keskimaarin 194 mm vuodessa, paaosin kesalla. [4] [5] Itainen osa Gobista on hieman lantista osaa kosteampi. [3] Lannessa sataa 69 mm, koillisessa 200 mm. [2] Alue on erittain kuiva varsinkin talvella. Kaakkoismonsuuni ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesalla ja varhain kesalla esiintyy jaisia hiekka- ja lumimyrskyja.

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gobin autiomaata.

Kasvillisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gobi on enimmakseen puoliaavikkoa, jonka keskella on monia pienia aavikoita ja keitaitakin . Gobi on enimmakseen kivikkoista, soraista ja kallioista. [1] Hiekkadyynit kattavat vain kolme prosenttia Gobista. [6] Gobissa on runsaasti pohjavetta. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietavaa kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteilla. [2]

Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elaa vain 600 paaosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyohykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteita, mika nakyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa. [7] Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot revonhantakasvit , savikkakasvit (41 lajia), tyrakkikasvit , heinakasvit (25 lajia), tatarkasvit ja portulakkakasvit .

Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla. [7] Talvet ovat hyvin kylmia, ja lampotilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofylleja ja mehikasveja . Gobin sklerofyllit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villia raparperia , rautayrtteja , kurjenherneita , mykerokukkaiskasveja ja marunaa . [7] Gobin mehikasvit kayttavat joko CAM-yhteyttamista tai C 4 -fotosynteesia . Erittain hyvin kuivuuteen sopeutuneet kasvit kayttajat C 4 -yhteyttamista. [7]

Elaimisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gobin elaimisto on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen elaimistoon kuuluu villina elava kameli, aasianvilliaasi , przewalskinhevonen , argaalin alalaji, kuhertajagaselli , mongoliangaselli ja gobinkarhu . [2] [8] [9]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alueella harvassa asuvien ihmisten paaelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelya harjoitetaan vain jokilaaksoissa. [2]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mongolian puolella maaperassa on runsaat varat kuparia , jota kaivosyhtio Rio Tinto louhii. Kaivostoiminta on ollut Mongoliassa kiisteltya, koska alueen ihmiset eivat ole juurikaan hyotyneet siita. Rahan on sanottu valuvan ulkomaille ja Rio Tintoa on syytetty sopimusrikkomuksista. [10]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Peter Haggett:  Maailma tanaan, Ivy ja Baltian maat . Tieteen kuvalehden hakuteos,. Suomentanut Jarmo Hakanen. Bonniers, 1997. ISBN 9788742708200 .
  • Mitchell Beazley Ltd.:  Maailma nyt, Ita-Aasia . Suomentanut Ilkka Rekiaro. Weilin+Goos, 1992. ISBN 951-35-4927-5 .
  • Michael Kohn:  Mongolia . Lonely Planet, 2005. ISBN 9781740593595 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Beazley 1992, s. 116
  2. ↑ a b c d e f Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon", "Gobi", s. 318
  3. ↑ a b Brockhaus-Enzykolpadie, 1989, ISBN 3-7623-1108-1 , 8 Fru-Gos, "Gobi" s. 623
  4. ↑ Omno-Gobi (1590m)
  5. ↑ Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  6. ↑ Haggett 1997, s. 90.
  7. ↑ a b c d Haggett 1997, "Maailma tanaan osa 14", s. 100
  8. ↑ Mongolia, Michael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39
  9. ↑ Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s. 4385
  10. ↑ Mining the Gobi: The Battle for Mongolia's Resources ABC News . Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gobi&oldid=22175722 ”