Aarne Karl Adolf Lang
(
19. huhtikuuta
1888
Jyvaskyla
?
3. huhtikuuta
1960
) oli suomalainen jaakarieverstiluutnantti ja tilanomistaja.
[1]
[2]
Langin vanhemmat olivat varatuomari August Edvard Adolf Lang ja Olga Augusta Rosvall. Han kavi viisi luokkaa
Oulun klassillista lyseota
, minka jalkeen han jatkoi opintojaan ja suoritti farmaseuttitutkinnon vuonna 1909 ja jatkoi edelleen opintojaan
Helsingin yliopiston
farmaseuttisessa laitoksessa kolme ja puoli lukukautta. Hanet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Mary Helena Hartosen kanssa.
[1]
[2]
Lang liittyi yhtena ensimmaisista Saksassa jarjestetylle Pfadfinder-kurssille 28. helmikuuta 1915. Hanet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan, ja 31. elokuuta 1915 alkaen hanet liitettiin Kuninkaallisen
Jaakaripataljoona 27:n
konekivaarikomppaniaan, josta hanet siirrettiin 6. marraskuuta 1915 pataljoonan 3. komppaniaan ja edelleen 19. elokuuta 1916 pataljoonan taydennysjoukkoon ja 5. lokakuuta 1916 uudelleen 3. komppaniaan. Han otti osaa taisteluihin
ensimmaisessa maailmansodassa
Saksan itarintamalla Misse-joen asemasodassa ja Riianlahden rannikkoasemissa. Han osallistui sotakoulun A-kurssiin Libaussa vuonna 1917.
[1]
[2]
Lang astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 kapteeniksi ylennettyna ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jaakarien paajoukon mukana. Hanet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan komppanianpaallikoksi
1. Jaakarirykmentin
2. Jaakaripataljoonan
1. komppaniaan, josta hanet siirrettiin 22. maaliskuuta 1918 komppanianpaallikoksi Reserviupseerikouluun (puolustusministerion sotavanrikkikoulu).
[1]
[2]
Sisallissodan jalkeen Lang komennettiin 5. elokuuta 1918 Karjalan rykmentti n:o 1:een, josta muodostettiin myohemmin ensin Ita-Suomen jalkavakirykmentti n:o 5 ja myohemmin Pohjois-Savon rykmentti. Hanet sijoitettiin ensin III pataljoonan komentajaksi ja l. tammikuuta 1921 alkaen talouspaallikoksi seka 8. maaliskuuta 1924 alkaen I pataljoonan komentajaksi. Han hoiti useita kertoja rykmentinkomentajan tehtavia. Hanet siirrettiin 11. heinakuuta 1924
Polkupyorapataljoona 3:n
komentajaksi. Armeijasta han erosi 10. lokakuuta 1925 ja toimi sen jalkeen vuosina 1926?1929 Keskinaisen Henkivakuutusyhtio Suomen tarkastajana ja vuosina 1930?1932 Oy Nielsen & Winter ab:n edustajana ja vuosina 1933?1937 rohdoskauppiaana Helsingissa. Naiden tyotehtaviensa jalkeen han toimi Hietalahden kartanon omistajana Mikkelissa vuoteen 1950, jolloin han muutti Helsinkiin. Luottamustehtavissa han toimi 3. Divisioonan kunnianeuvoston jasenena vuosina 1919?1925. Hanet on haudattu Mikkelin maalaiskunnan hautausmaalle.
[1]
[2]
Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset
|
|
Kunniamerkit
|
- Gruppenfuhrer 2. syyskuuta 1915
- Zugfuhrer 4. huhtikuuta 1916
- Kapteeni 11. helmikuuta 1918
- Majuri 24. joulukuuta 1919
- Everstiluutnantti 10. lokakuuta 1925
|
|
- Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
- Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk. ritarimerkki
- Vapaussodan muistomitali soljen kera
- Jaakarimerkki
- Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
|
- Puolustusministerion Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jaakarien elamakerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jaakarien elamakerrasto 1975, Vaasa 1975
ISBN 951-99046-8-9
.
- ↑
a
b
c
d
e
Suomen jaakarien elamakerrasto 1938
- ↑
a
b
c
d
e
Suomen jaakarien elamakerrasto 1975