Mississipin basseinan kart
Sil sanal voib olda toi?id znamoi?endoid; mi?e nahta niid, tulgat
tanna
.
Mississipi
(
angl
.:
Mississippi
[?m?s??s?pi],
od?ibven kelel
:
misi-ziibi
vai
Gichi-ziibi
znamoi?eb ≪sur' (znamasine) jogi≫) om jogi
AUV:oi?
. Se om koumanz' basseinan pindan modhe, nellanz' pitte (
Missuri
-li?ajogenke) da uhesanz' tauz'vezi?usen modhe jogi mail'mas.
Jogen piduz om 3734 km, Missurinke ? 6300 km. Basseinan pind om 2 981 tuh. km², se sijadase AUV:oi? laz tauzin, pen' pala om
Kanadas
.
Jogini?k om Nikolett-Krik-oja
Minnesot
-?tatas, sijadase 530 metrad valdmeren pindan pal. Joksmuz om oigetud suvhe tobman palan. Jogi sadab sur't del'tad
Atlanti?en valdmeren
Meksikan lahtes
. Mississipi-jogi jokseb 10 ?tatan territorijoi? labi vai om niiden rounaks (modvedhe):
Minnesot
,
Viskonsin
,
Ajov
,
Illinois
,
Missuri
,
Kentukki
,
Tennessi
,
Arkanzas
,
Mississipi
da
Luizian
. Jogi jokseb ?tatan roundame pai?i Minnesot- da Luizian-?tatoiden palas.
Amussai
indejalai?ed
eliba Mississipi-jogen da sen li?ajogiden randoil. Hei?pai enambuz oli mecnikoik? da keradajik?, no erased uhtniba ?ingotadud
mai?andusen
kundoihe. 1500-nzil vozil evropalai?ed tuliba, i se azj vajehti igahi?iden rahvahiden elonmahtust kaikeks igaks. Jogi tegihe rounaks
Uden Ispanijan
i
Uden Francijan
taht, muga?o aigali?iden
AUV:oiden
taht. Sen jal'ghe jogi zavodi olda znamasi?eks transportsoneks da uhti?toitusen abutuseks. 19. voz'sadal Mississipi oiktoidenke li?ajogidenke,
Missurinke
papaloin, tegihe AUV:oiden paivlaskmai?en ekspansijan teik?.
Jogen alangi?t om kattud nimasi?iden sagedmaiden sanktal ?oidul, se om AUV:oiden uks' regioni?pai kaiki? vaghi?enke mahusenke. Mai?andusen ?ingotez vei tetabale
purulaivoiden
erale Mississipin agjoi?.
Rahvahanikoiden sodan
aigan Uhti?tusen sodavaged (Pohjoi?en armii) anastiba Mississipid, i se karauzi vastustelendad, sik? mi?e jogi om tarbhaine kuti torguind- da transportte. 20. voz'sadan augoti?el jogirandali?ed lidnad kazvoiba kaikenaiga?ti, sauvoihe ai surid jogilaivid da bar?id, zavodihe mas?tabi?id gidrotehni?id radoid. 15 pen't padoseinad i kaks'kumne sei?eme ?luzad da dambad om ulajoges nugud'. Jogen znamoi?end li?adui heredan tegimi?ton heredan ?ingotesen tagut
Suriden jarviden
regionas
Toi?en mail'man sodan
jal'ghe.
Mississipin basseinan nugud'aigaine ?ingotez vei ekologijan problemale ? jogiveziden redustandale mai?andusen janduzvezil. Sen li?aks, jogi sirdab At?afalai-hijaman polehe kaiku??el vodel mahusen uziden sagedmaiden da erozijan tagut, se voib mureta drena?an da pastmi?en olijoid sistemid,
Uz' Orlean
da toi?ed lahi?ed portad voidas upota.
Mississipi jagase ulajogehe da alajogehe. Niiden roun om Illinois-?tatas, Mississipin da
Ogajon
uhthejoksmusen sijas 100 m valdmeren pindan pal korktusel. Jogi keradab
Appala?id
-magisisteman da
Kall'oikahiden magiden
kesktahon veden enambust.
Vezi jokseb jogini?kaspai del'thasai laz 90 paivad. Jogen vedhuden sekundpiguz om 7..20 tuh. m³. Vodhe 1900 rindataden (400 mln tonnad), vozil 1990?2010 sagedmaiden jogavozne lahtend om koume kerdha penemba (145 mln), sik? mi?e dambid sauvoihe, randoid vahvi?tihe i jogenvagod puhtastihe da suvetihe, tehtihe sida-?o ulali?ajogil (Missuri, Ogajo).
Sur'veded oleldas joges, ned oliba vozil 1927 i 1993.
Manrehkaidusiden
zon (angl.
New Madrid Seismic Zone
) om keskmai?es joksendas. Sured kahesaballai?ed manrehkaidused oliba vozil 1811?1812, Rilfut-jarv sadihe jal'ghe.
Sured portad (modvedhe):
Minneapolis
da
Sent Pol
,
Sent Luis
,
Memfis
,
Baton Ru?
,
Uz' Orlean
.