한국   대만   중국   일본 
Nobel-kemiapalha?ume ? Wikipedia
Wikipedia

Nobel-kemiapalha?ume

Nobel-kemiapalha?ume lii ohta viiđa algaalgalii Nobel-palha?uumeest . Ruota kunagasla? tieđaakatemia mieđeet palha?ume jyehi ive ansula? kemistan teika kemistaid. Jis mottoom ive ij kihheen iavtukkasain teevdi iavtuid, te palha?umesume ferttee njuolgadusai mield ?e?tiđ ?uavuvaa ihan. [1]

Vuossmuu ja nube maailmsuađi kee?ild palha?ume paasij juohhuuhannaa iivij 1916, 1917, 1919, 1924, 1933, 1940, 1941 ja 1942.

Nuoramus palha?ume vuaittam olmoo? lai 35-ihasa? Frederic Joliot , kii vuoitij Nobel ive 1935 oovtast kalguinis Irene Joliot-Curiein . Puarasumos lii 97-ihasa? John B. Goodenough , kii vuoitij palha?ume ive 2019. Frederick Sanger ij lah innig ainoo olmoo?, kii lii vuaittam Nobel-kemiapalha?ume kuohtii, ko kemist Barry Sharpless vuoitij Nobel-kemiapalha?ume ive 2001 ja uđđasist ive 2022. [2] [3] Kyehti ulmuu lava vuaittam Nobel-kemiapalha?ume lasseen Nobel-palha?ume nube kategoriast: Marie Curie , kii vuoitij sehe Nobel-kemiapalha?ume ja Nobel-fyysiikpalha?ume ja Linus Pauling , kii vuoitij sehe Nobel-kemiapalha?ume ja Nobel-raavhupalha?ume. [1]

Palha?ume uasih mute

 
Ive 1918 Nobel-kemiapalha?ume vyeittim Fritz Haber diploom

Palha?uman kuleh kollemiitaal, diploom ja stuorra ruttapalha?ume.

Miitaal mute

Miitaal lii vuavam Erik Lindberg . Nubebeln laa Alfred Nobel proofiilkove, suu nomma ja suu ?oddam- ja jaammimiveh. Nubebeln lava kyehti nissoon: luandu immeel ja tiettuu vuoiŋa. Sunnuu lasseen mitalan laa skua?urdum saanih Inventas vitam iuvat excoluisse per artes , palha?ume vyeittee nomma ja ton mieđetteijee ađai Ruota kunagaslii tieđaakatemia uanidum nomma laattinkielan REG. ACAD. SCIENT. SUEC. [4] [5] Nobel-kemiapalha?ume ja -fyysiikpalha?ume mitaleh laa identliih.

Ive 1980 rai kemiapalha?ume miitaal tiaddu lai 200?g, mut taal tot lii 175?g. [5] Tooleeb miitaal kolle lai 23 kaaraat kolle, mut taat-uv lii muttum ja lii taal 18 kaaraat kolle. [5] Ton lasseen miitaal kolle lii taal uđđasistonnum kolle. Miitaal ?ođamitto lii ain-uv siamma?: 66?mm. [5]

Diploom mute

Diploom lii rahtum jyehi vyeittei siera ja lii navt ainoo?lajasa? taaiđatyeji. [6] Diploom ?i?etpeln lii kove, mon fadda tavja kula ive teeman. Diploom ualgispeln lii Ruota kunagasla? tieđaakatemia almottas tast, kii lii ton ive vyeittee ja mondiet. [6] Kemiapalha?ume almottas lii ruotakielan . Diploom keigee jyehi vyeittei Ruota kunagas jyehi ive juovlamaanu 10. peeivi. [7]

Ruttapalha?ume mute

Ive 2020 palha?ume stuarudah lai 10?miljovn Ruota ruvnad. [1] Palha?ume stuarudah muttuustal ivveest nuuban ja lii kidda Nobelfondd puađuin, maid tot finnee jieijas investistmist. [8]

Jis palha?ume vyeittiv kyevtis, te rutta juahhoo taasa. Jis kuulmas tom vyeittih, te Nobelfondd meerrid juahhoo-uv rutta taasa vai finnee-uv ohta olmoo? pele palha?umeruuđain ja nubbijd juahhoo nubbe peeli, mii juahhoo sunnui taasa. [9]

Keeja meid mute

Kaldeeh mute

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Facts on the Nobel Prize in Chemistry . Nobel Media AB. 2009-2020. ?ujottum 15.12.2020 (eŋgalaskielan)
  2. ↑ The Nobel Prize in Chemistry 2001 nobelprize.org . ?ujottum 12.7.2021. (eŋgalaskielan)
  3. ↑ The Nobel Prize in Chemistry 2022 nobelprize.org . 5.10.2022. ?ujottum 5.10.2022. (eŋgalaskielan)
  4. ↑ The Nobel Medal for Physics and Chemistry . Nobel Media AB. 2009-2020. ?ujottum 26.2.2021 (eŋgalaskielan)
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 A unique gold medal . Nobel Media AB. 2009-2020. ?ujottum 26.2.2021 (eŋgalaskielan)
  6. ↑ 6,0 6,1 A work of art in the form of a diploma . Nobel Media AB. 2009-2020. ?ujottum 26.2.2021 (eŋgalaskielan)
  7. ↑ Kungen delade ut 2019 ars Nobelpris . Ruota kunagaliih. ?ujottum 26.2.2021 (ruotakielan)
  8. ↑ The Nobel Prize amounts . Nobel Media AB. 2009-2020. ?ujottum 26.2.2021 (eŋgalaskielan)
  9. ↑ Sample, Ian. Nobel prize for physics: Explaining why there is something rather than nothing . The Guardian. 7.10.2008. ?ujottum 26.2.2021 (eŋgalaskielan)

 
Jurgalus
Taat artikkal teikka uasi tast lii jurgalum teikka toos laa uccum tiađuh ereskielala? Wikipedia artikkalist.
Algaalgaliih artikkaleh: en:Nobel Prize in Chemistry & fi:Nobelin kemianpalkinto
Vie??um saajeest " https://smn.wikipedia.org/w/index.php?title=Nobel-kemiapalha?ume&oldid=70114 "