Paavo Haavikko
Roindunimi:	suom. Paavo Juhani Haavikko
Ammatti:	kirjuttai, runoilii
Rodivui:	25. pakkaskuudu 1931 ( 1931-01-25 ) [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7]
Roindukohtu:	Helsinki , Suomi
kanzalli?us:	Suomi
Kuoli:	6. ligakuudu 2008 ( 2008-10-06 ) [8] [1] [3] [4] [5] [6] (77 года)
Kuolendukohtu:	Helsinki , Suomi
Ukko / akku:	Marja-Liisa Vartio [d] и Ritva Haavikko [d]

Paavo Haavikko ( 25. pakkaskuudu 1931 Helsinki , Suomi ? 6. ligakuudu 2008 Helsinki , Suomi) oli suomelaine runoilii da kirjuttai. Haavikko piasti ilmoih las 70 tevostu. Hanen runokogomukset kiannettih 12 kielele. Haavikkuo pietah yhtenny Suomen merki??ijois kirjuttajis da runoilijois. Runoilijannu Haavikko kehittyi jevrouppalazen modernizman sunnas. Haneh ylen vaikutti T. S. Eliot. Vuonnu 1984 hanet palkittih rahvahienvalizel Neustadt-palkindol da vuonnu 1994 taijon akadiemiekan arvonimel. Sen li?akse vuonnu 1963 hai sai Eino Leinon palkindon. Vuonnu 1969 Haavikos rodih Helsingin yliopiston kunnivodouhtori. Haavikon tekstoile kirjoitettih muuzikkua Aulis Sallinen, Tapani Lansio, ?in Insuk. Paavo Haavikko meni kirjoih 2 kerduo: kirjoittai Marja-Liisa Vartionke vuvvennu 1960, kuduanke heil oli lapset Johanna (1956-1996) da Heikki (r.1960). Marja-Liisan kuolendan jalles Haavikko meni kirjoih kirjalli?uontutkii Ritva Haavikonke vuvvennu 1971. Haavikko kuoli pitkyaigazeh taudeh Helsingis ligakuus 2008. Haavikol jai monien miljonoin jevroloin perindo, kuduah kuului las 800 000 jevruo vuittiozua. Haavikko oli pai?i kirjuttai da ilmoihpiastai, se?o biznesmies da yrittai. Haavikon kuolendan jalgeh hanes rodih kaksi eloskerdua. Mauno Saari piasti ilmoih vuvvennu 2009 kirjan Haavikko-niminen mies. Vuvvennu 2015 Heikki Haavikko piasti ilmoih mustelmukirjan tuatas.

Tevokset [ kohenda | kohenda tekstu ]

Runot [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Tiet etaisyyksiin. Porvoo: WSOY, 1951.
• Tuulioina. Helsingissa: Otava, 1953.
• Synnyinmaa. Helsingissa: Otava, 1955.
• Lehdet lehtia. Helsingissa: Otava, 1958.
• Talvipalatsi. Helsingissa: Otava, 1959.
• Puut, kaikki heidan vihreytensa. Helsingissa: Otava, 1966.
• Neljatoista hallitsijaa. Helsingissa: Otava, 1970.
• Runoja matkalta salmen ylitse. Helsingissa: Otava, 1973. ISBN 951-1-00969-9 .
• Kaksikymmenta ja yksi. Helsingissa: Otava, 1974. ISBN 951-1-01588-5 .
• Viinia, kirjoitusta. Helsingissa: Otava, 1976. ISBN 951-1-02452-3 .
• Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elamasta. Helsingissa: Arthouse, 1987. ISBN 951-96086-0-5 .
• Toukokuu, ikuinen. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-6-0 .
• Talvirunoja. Helsingissa: Art House, 1990. ISBN 951-884-043-1 .
• Puiden ylivertaisuudesta. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-123-3 .
• Prosperon runot. Helsinki: Art House, 2001. ISBN 951-884-322-8 .
• Kootut runot. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-454-4 .

Prouzu [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Yksityisia asioita. Helsingissa: Otava, 1960.
• Toinen taivas ja maa. Helsingissa: Otava, 1961.
• Vuodet. Helsingissa: Otava, 1962.
• Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten poydalla. Kolme novellia. Helsingissa: Otava, 1964.
• Barr-niminen mies. Helsingissa: Otava, 1976. ISBN 951-1-08178-0 .
• Rauta-aika. Helsingissa: Otava, 1982. ISBN 951-1-06756-7 .
• Kullervon tarina. Helsingissa: Otava, 1982. ISBN 951-1-07146-7 .
• Naismetsa. Helsinki: Art House, 1987. ISBN 951-96086-3-X .
• Eraan opportunistin iltapaiva. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-0-1 .
• Fleurin koulusyksy. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-076-8 .
• Anastasia ja mina. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-148-9 .
• Yksityisia asioita. 60-luvun proosa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20114-6 .
• Fantastisia kertomuksia. Proosa 1976?1995. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20915-5 .
• Pahin ja paras. Helsinki: Art House, 1996. ISBN 951-884-201-9 .
• Mustat kantarellit. Kolme novellia. Helsinki: Art House, 2004. ISBN 951-884-392-9 .

1. ↑ ^{1,0 1,1} Bibliotheque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
2. ↑ Kansallisbiografia ? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Suomen Historiallinen Seura . Проверено 26 января 2017.
3. ↑ ^{3,0 3,1} Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
4. ↑ ^{4,0 4,1} Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
5. ↑ ^{5,0 5,1} Babelio
6. ↑ ^{6,0 6,1} Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.
7. ↑ Paavo Haavikko ? Svenska litteratursallskapet i Finland .
8. ↑ http://www.yle.fi/news/id103711.html