Zachris Palm
(
1641
?
1691
) oli Ruotsista kotoisin ollut alun perin saksalaiseen sukuun kuulunut
urkuri
. Kun 1649 perustettu
Raahen
kaupunki sai ensimmaisen
kirkkonsa
1650-luvulla kaupungin perustamiseen vaikuttanut kreivi
Pietari Brahe
lahjoitti kirkkoon urkupositiivin ja lahetti Zachris Palmin urkuriksi kaupunkiin. Vuonna 1678 Palm teki Suomen ensimmaisen painetun ja saveltajan nimella varustetun savellyksen
Een Liten Froghde-Sang
(
Ilo-laulu
) niin sanotun
Hollannin sodan
paattymisen kunniaksi.
[1]
[2]
Palm toimi Raahessa myos
lukkarina
, kellojenasettajana ja vuosina 1676?1684
raatimiehena
. Hanella oli kaupunginmusikantin privilegio eli han sai yksinoikeuden pitaa musiikkiesityksia Raahessa. Han kavi esiintymassa poikiensa kanssa myos Raahen ulkopuolella muun muassa
Oulussa
.
[1]
Vuonna 1678 Palm savelsi nelisakeistoisen teoksen
Een Liten Froghde-Sang
(
Ilo-laulu
) Ruotsin tanskalaisista
Rugenin
saarella tammikuussa 1678 saaman voiton kunniaksi. Teosta esitettiin Raahen kirkossa 4. maaliskuuta 1678.
Ilo-laulu
oli Suomen ensimmainen painettu ja saveltajan nimella varustettu savellys.
[1]
Viimeisina vuosinaan mielenterveys-, alkoholi- ja perheongelmista karsinyt Palm laiminloi raatimiehen ja kellonasettajan tehtaviaan. Esiinnyttyaan sopimattomasti Raahen kirkossa han joutui kaupungin raadin eteen joulukuussa 1690 ja pyysi talloin paasta hoitoon
Kruunupyyn
sairashuoneelle. Han paasi sairashuoneelle maaliskuussa 1691 ja kuoli siella pari kuukautta myohemmin.
[1]
Zachris Palmin poika Daniel Palm peri Raahen urkurin viran isansa jalkeen. Han toimi myos kaupungin raatimiehena 1705 ja han kuoli pakomatkalla isovihan aikana. Toinen poika Isak Palm (s. 1678) oli tullikirjurina Raahessa. Han kuoli 1718 Norjan tuntureilla
Kaarle XII:n Norjan sotaretken
aikana.
[3]
[4]
