Yule
(
engl.
) on muinainen
germaanien
talvijuhla.
Kuukalenterin
vuoksi yulen paikka vaihteli
joulukuun
alusta
tammikuun
alkuun.
Kristinuskon
leviamisen myota Yulen sisalto korvattiin kristillisella sisallolla, mutta juhlan nimi sailyi Yulesta suomennettuna
jouluna
.
[1]
[2]
Yulea viettavat nykyisin monet
uuspakanat
ja
wiccalaiset
.
[3]
Juhlan ajankohta on talloin
pohjoisella pallonpuoliskolla
talvipaivanseisauksen
mukaan noin
21. joulukuuta
.
[1]
[4]
Englannin kielessa
sanaa
yule
kaytetaan nimityksen
Christmas
(”Kristusmessu”) rinnalla tai asemesta.
[5]
[2]
Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet ovat olleet joulu-nimella.
[2]
Suomen kielen
sana
joulu
on
skandinaavinen
lainasana
, joka juontuu keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimesta.
[6]
[7]
Uuspakanat ja wiccat juhlivat yulea muun muassa polttamalla
kynttiloita
ja muita tulia
auringon
paluun vertauskuvana. Kotia saatetaan koristella vihreilla koristeilla ja voidaan valmistaa
yule-halko
.
[1]
[2]
Luonnonuskovien
juhlatavat on muodostettu vanhoista perinteista kullekin yksilolle sopivaksi. Jotkut wiccat viettavat yulea ja talvipaivanseisausta perhejuhlana, toiset taas pitavat sen uskonnollisena juhlana ja viettavat perhejuhlaa
jouluaattona
.
[2]
Wiccalaisten
vuodenkierron
juhlamenojen tarkoituksena on auttaa ihmista tuntemaan yhteytta
luonnon kiertokulkuun
ja juhlistaa sen kaannekohtia.
[8]
Auringon kierron juhlia jarjestetaan myos
kesapaivanseisauksena
,
kevatpaivantasauksena
ja
syyspaivantasauksena
.
[9]
[10]
- ↑
a
b
c
Yule ? sapatit
Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
- ↑
a
b
c
d
e
Yule (talvipaivanseisaus)
Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
- ↑
Ratsch, Christian & Muller-Ebeling, Claudia:
Pagan Christmas: The plants, spirits, and rituals at the origins of Yuletide
. Rochester, Vermont: Inner Traditions, 2006.
ISBN 1594770921
.
(englanniksi)
- ↑
Sytytetaan tulet Talvipaivanseisauksena
Seita online
. joulukuu 2010. Lehto ? Suomen Luonnonuskontojen yhdistys.
Arkistoitu
1.1.2013. Viitattu 21.12.2010.
- ↑
Lempiainen, Pentti:
Pyhat ajat
, s. 96. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008.
ISBN 978-951-607-651-8
.
- ↑
Aurejarvi-Karjalainen, Anneli:
Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat haista hautajaisiin
, s. 183. Helsinki: WSOY, 1999.
ISBN 951-0-23761-2
.
- ↑
Hakkinen, Kaisa:
Nykysuomen etymologinen sanakirja
, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007).
ISBN 951-0-27108-X
.
- ↑
Rituaalit
Wicca.fi
. 2005.
Arkistoitu
11.6.2010. Viitattu 13.8.2010.
- ↑
Mita wicca on?
Lehto ? Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry. Viitattu 24.3.2010.
- ↑
Tiitto, Marjo:
Kevat riehaannuttaa rituaaleihin
20.3.2008. MTV3 Helmi. Viitattu 14.8.2009.