Yliopistoranking on yliopistojen valista paremmuusjarjestysta kuvaava lista, joka perustuu yliopistovertailuun. Yliopistorankingeilla arvioidaan olevan suuri vaikutus yliopistojen houkuttelevuuteen potentiaalisten opiskelijoiden ja tutkijoiden silmissa. ^{[1] [2]} Sen vuoksi yliopistot ottavatkin rankingit nykyisin vakavasti, etenkin Aasiassa. ^{[3] [2]} Yliopistot saavat vertailujen kautta tasmallista ja vertailukelpoista dataa, ja ne hyodyntavat rankingeja muun muassa oman asemoinnin ja strategisen tyon seurantavalineina. ^[4]

Yliopistovertailut mittaavat ensisijaisesti tutkimuksen tuloksellisuutta, silla tutkimuksen korkeaa tasoa arvostetaan ja sita on helppo mitata. ^{[1] [2]} Yliopistoja vertaillaan etenkin vertaisarviointien seka tieteellisissa julkaisuissa tehtyjen siteerausten maaran kannalta. ^[4]

Merkittavimpia kansainvalisia yliopistorankingeja ovat kiinalainen Academic Ranking of World Universities ("Shanghain lista"), brittilainen QS World University Rankings (QS, Quacquarelli Symonds) seka brittilainen Times Higher Education World University Rankings (THE). ^[1]

Yliopistorankingien karkipaikoilla on alun perin toistuvasti ollut paljon etenkin yhdysvaltalaisia ja englantilaisia yliopistoja, kuten Harvardin , Oxfordin ja Cambridgen yliopistot ja myohemmin myos aasialaisia yliopistoja. ^{[2] [5]} Suomalaisista yliopistoista parhaiten rankingeissa on menestynyt Helsingin yliopisto . ^[6] Rankingeihin lasketaan mukaan kaikista maailman 15?30 tuhannesta yliopistosta vain osa. ^[4]

Shanghain yliopistoranking ( Academic Ranking of World Universities , ARWU) perustettiin vuonna 2003, ja se on yksi vanhimmista yliopistorankingeista. ARWU-lista kehitettiin Shanghain Jiao Tong -yliopistossa kiinalaisten poliittisten ja koulutushallinnon paattajien apuvalineeksi Kiinan korkeakoulujen vertailemiseksi lantisiin akateemisiin opinahjoihin. ^{[7] [8]} Vuodesta 2009 lahtien rankingia on yllapitaanyt yksityinen konsulttiyritys Shanghai Rankings Consultancy. ^[9] Shanghain lista mittaa vain tutkimuksen tuloksellisuutta, minka vuoksi sen arviot ovat selkeita ja objektiivisia. ^[1] Vertailussa kaytetaan kuutta kriteeria: tietyissa arvovaltaisissa julkaisuissa julkaistujen artikkelien ja sitaatioiden maara, tutkijoiden saamien sitaatioiden maara, Nobelin ja Fieldsin palkinnon saajien maara opiskelijoissa ja henkilokunnassa, seka oppilaitoksen menestys suhteessa sen kokoon. ^[10]

Brittilainen Times Higher Education (THE) -lehden ranking on tunnetuimmista rankingeista monipuolisin, silla se arvioi myos yliopistojen opetusta, suhteita teollisuuteen seka kansainvalistymista. ^{[11] [1]} Teknilliset yliopistot menestyvat hyvin THE:n rankingissa. ^[3]

Brittilainen Quacquarelli Symonds World University Rankings on julkaistu vuodesta 2004. ^{[12] [13]} Aluksi, vuoteen 2009 asti, sita julkaistiin THE-rankingien kanssa, minka jalkeen ne erosivat. QS:n yliopistoranking julkaistaan nykyisin verkkosivuston valityksella. Arvio painottaa akateemista vertaisarviointia ja muita mainearvioita. ^{[1] [14]} Tuloksesta 40 prosenttia koostuu vertaisarvioinnista ja 10 prosenttia tyonantajakyselysta. ^[15]

U-Multirank on Euroopan komission aloitteesta vuonna 2013 kayttoon otettava luokitustyokalu. Se on suunniteltu hollantilaisen Twenten yliopiston ja saksalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyona. U-Multirankissa yliopistojen toiminnan osa-alueita tarkastellaan itsenaisesti, ei yhden ranking-luvun kautta. ^[6]

Leiden Ranking (CWTS Leiden Ranking, Leidenin yliopisto , Alankomaat) mittaa pelkastaan julkaisujen maaraa ja niiden vaikutusta. ^[15] Kiinalaiset yliopistot ovat vahvistaneet sijoituksiaan tassa rankingissa hyvin merkittavasti vuoden 2020 luvulla. ^[16] Tutkimuksen tason nousun ja kansainvalistymisen ohella kehitykseen vaikuttaa kaytetty tietokanta. Web of Science alkoi liittaa kiinalaisen, yhteistyossa Kiinan tiedeakatemian kanssa luodun alueellisen viitetietokannan aineistoja mukaan vuoden 2008 jalkeen. ^[17]

Muita tunnettuja kansainvalisia yliopistorankingeja ovat muun muassa Taiwan Ranking, Scimago Institutions Rankings (Espanja) ja Financial Timesin ranking. ^[3] Yhdysvaltain merkittavin kansallinen yliopistoranking on U.S. News & World Report America’s Best College Ranking. ^[1] Muista mittareista mainittakoon paljolti Web of Scienceen pohjautuva URAP (University Ranking by Academic Performance, Turkki). ^[18]

Taulukossa ovat tunnetuimpien rankinglistojen top-10:een sijoittuneet yliopistot, seka kaikki rankingeihin otetut suomalaiset yliopistot vuonna 2015/2016.

Yliopisto	Maa	QS 2016?2017 [19]	THE 2016?2017 [20]	ARWU 2016 [21]
Massachusetts Institute of Technology	Yhdysvallat	1.	5.	5.
Stanfordin yliopisto	Yhdysvallat	2.	3.	2.
Harvardin yliopisto	Yhdysvallat	3.	6.	1.
Cambridgen yliopisto	Iso-Britannia	4.	4.	4.
California Institute of Technology	Yhdysvallat	5.	2.	8.
Oxfordin yliopisto	Iso-Britannia	6.	1.	7.
University College London	Iso-Britannia	7.	15.	17.
ETH Zurich	Sveitsi	8.	9.	19.
Imperial College London	Iso-Britannia	9.	8.	23.
Chicagon yliopisto	Yhdysvallat	10.	10.*	10.
Princetonin yliopisto	Yhdysvallat	11.	7.	6.
Columbian yliopisto	Yhdysvallat	20.	16.	9.
Kalifornian yliopisto, Berkeley	Yhdysvallat	28.	10.*	3.
Helsingin yliopisto	Suomi	91.	91.	56.
Aalto-yliopisto	Suomi	133.	201.?250	401.?500.
Turun yliopisto	Suomi	234.	301.?350.	401.?500.
Tampereen teknillinen yliopisto	Suomi	319.	501.?600.	?
Jyvaskylan yliopisto	Suomi	338.	351.?400.	?
Ita-Suomen yliopisto	Suomi	382.	351.?400.	301.?400.
Oulun yliopisto	Suomi	411.?420.	201.?250.	401.?500.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto	Suomi	471.?480.	501.?600.	?
Tampereen yliopisto	Suomi	501.?550.	251.?300.	?
Abo Akademi	Suomi	501.?550.	?	?

*jaettu sija.

Vaikka yliopistorankingeja seurataankin tarkasti, niita on kritisoitu monista syista. ^[2]

Eri tieteenalojen erilaisista julkaisutraditiosta johtuen yliopistovertailut suosivat laaketiedetta ja luonnontieteita, ja syrjivat humanistisia aloja ja yhteiskuntatieteita. ^[2] Yliopistorankingit painottavat luonnontieteita, tekniikkaa ja matematiikkaa, koska ne tuottavat eniten artikkeleita ja viittauksia, seka keraavat suurimman rahoituksen. ^[1]

Vertailut suosivat helposti mitattavia asioita, minka pelataan yksipuolistavan yliopistoja. ^[22] Opetuksen tasoa ja vaikutusta on mahdoton mitata ja vertailla maiden ja yliopistojarjestelmien valilla. Taman vuoksi vertailuissa ei opetusta ole juuri yritettykaan ottaa huomioon. ^[1] Ahkera opettaja, joka ei ehdi julkaista, on monessa rankingissa pelkkaa painolastia. ^[23] Myoskaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta ei ole helppoa mitata. ^[2]

Rankingin karkisijoille pyrkimisen on pelatty johtavan elitismiin ja epatasa-arvoon, kun voimavaroja keskitetaan muutamalle huippututkijoiden yliopistolle. ^[22]

Listamuotoinen yliopistoranking ei ota huomioon yliopistojen maailmanlaajuista tason nousua, vaan tasoaan nostanutkin yliopisto voi pudota listalla alaspain. ^[1] Rankingien mittausmenetelmat voivat vaihdella vuosittain, mika tekee yliopiston sisaisen kehityksen arvioinnin vaikeaksi. ^[1] Vertailut myos tarkastelevat heterogeenisia yliopistoja kokonaisuuksina. ^[2]

Vertailut suosivat englanninkielisia yliopistoja, silla suurimmat tieteelliset aikakauslehdet ja tietokannat ovat englanninkielisia. ^{[1] [22]} Ihmistieteissa on kuitenkin edelleen yleista, etta artikkeli kirjoitetaan kotimaisella kielella, mika on nahty oman yhteiskunnan ja kulttuurin palvelemisen kannalta relevanttina. Kriitikkojen mukaan rankinglistojen vaikutuksesta humanistisia ja yhteiskuntatieteellisia aloja painostetaan kuitenkin omaksumaan luonnontieteelliset julkaisukaytannot, mika johtaa kansalliskielten syrjaytymiseen tieteen kielena. ^[22]

Julkaisutapoja manipuloimalla, kuten pilkkomalla julkaisuja pienemmiksi, voidaan parantaa ranking-sijoitusta. ^[2]

• Toisen asteen oppilaitosten vertailu

• Academic Ranking of World Universities
• Times Higher Education World University Rankings
• QS World University Rankings
• U-Multirank
• Leiden Ranking
• Scimago Institutions Ranking