Yliharma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yliharma
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kauhava

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°08′30″N , 022°47′30″E
Laani Lansi-Suomen laani
Maakunta Etela-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Harmanmaan seutukunta
Kuntanumero 971
Hallinnollinen keskus Yliharman kirkonkyla
Perustettu 1868
Liitetty 2009
? liitoskunnat Kauhava
Alaharma
Kortesjarvi
Yliharma
? syntynyt kunta Kauhava
Pinta-ala 152,17 km²  [1]
(1.1.2008)
? maa 151,7 km²
? sisavesi 0,47 km²
Vakiluku 2 916   [2]
(31.12.2008)
? vaestotiheys 19,22 as./km²  (31.12.2008)
Ikajakauma 2007  [3]
? 0–14-v. 18,1 %
? 15–64-v. 59,8 %
? yli 64-v. 22,1 %

Yliharma on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Etela-Pohjanmaahan kuuluneessa Harmanmaan seutukunnassa , Lansi-Suomen laanissa . Sen asukasluku oli 2 916 ja pinta-ala oli 152,17 km² , josta 0,47 km² vesistoja (31.12.2008). Kunta lakkautui, kun se yhdistyi Alaharman , Kauhavan ja Kortesjarven kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Yliharman naapurikunnat olivat Alaharma , Isokyro , Kauhava , Lapua , Voyri-Maksamaa (vuoteen 2006 asti vanha Voyri ) ja Ylistaro .

Nimen synty [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharman ja Alaharman seutu on tunnettu Vuohiluomana, Naarasluomana ja myohemmin Harmana. Pitajanjaon yhteydessa otettiin kayttoon nimet Yliharma ja Alaharma. [4]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria ja asutuksen syntyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset ihmiset tulivat Yliharmaan jo kivikaudella, mutta pysyva asutus seudulle tuli vasta 1500-luvulla. Yliharma kuului Suur-Kyron ylimmaiseen neljannekseen ja myohemmin Lapuan emapitajaan. Vuonna 1683 seutu perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi, jolloin asutuksen painopiste oli Alaharman puolella. [5]

Tervanpolton ansiosta seutu vaurastui 1600-luvulla niin, etta asukkaat muodostivat oman saarnahuonekunnan, joka erotettiin Harmasta ja alistettiin Lapualle vuonna 1786. [5]

Seurakunnan itsenaistyminen (1816?1869) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharmalainen kylatie vuonna 1933.

Yliharma sai kappelin oikeudet vuonna 1816 ja siita tuli itsenainen seurakunta vuonna 1859. Ensimmainen oma kirkkoherra Yliharmaan saatiin kuitenkin vasta vuonna 1869. [4] Kaapo Hakolan rakentama Yliharman kirkko rakennettiin vuosina 1785?87. Kirkon yhteyteen rakennettiin C. L. Engelin piirtama kellotapuli vuonna 1828. [5]

Vuonna 1852 Etela-Pohjanmaan herannaispapit pitivat kokouksen Carl Gustaf von Essenin pappilassa. Kokouksessa he paattivat irtisanoutua Niilo Kustaa Malmbergin johtamasta herannaisyydesta. [6] [5]

Kunnan kehittyminen (1868?2009) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harma oli puukkojunkkarien ydinaluetta ja yksi tunnetuimimista oli yliharmalainen Antti Rannanjarvi , jonka ”Kauhavan ruma vallesmanni” Adolf Hagglund kuitenkin saattoi rautoihin 1860-luvulla. Joitakin vuosia vapautumisensa jalkeen Rannanjarvi puukotettiin kuoliaaksi Yliluoman kylassa. [5]

Viimeisina suurina nalkavuosina 1867?1868 menehtyi 242 yliharmalaista, eli noin kymmenen prosenttia pitajan vaestosta. [4] Suuresta Amerikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta huolimatta Yliharman asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1920 Yiharmassa oli noin 3 800 asukasta. [5]

Sisallissodan aikaan Yliharma oli muun Etela-Pohjanmaan tavoin valkoisten tukialuetta. Kenraali Gustaf Mannerheimin perusti ensimmaisen paamajansa talvella 1918 Yliharman kirkolle. [4] [5]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista. Yliharmaan liitettiin alueita mm. Isostakyrosta, Ylistarosta ja Voyrista.

Yliharma oli pinta-alaltaan pienehko kunta Lapuanjoen keskijuoksulla. Maisemakuvansa puolesta se kuuluu Etela-Pohjanmaan tasankoalueeseen, ja maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee 40 metrin molemmin puolin. Etenkin Lapuanjoen varsi on alavaa ja tasaista. Joen lansipuolella lakeuden keskeyttavat paikoin matalat metsan peittamat kumpareet ja kallioiset maet. Kalliopera on enimmakseen graniittia , jota peittavat laaksoissa paksut savikerrokset, korkeammilla paikoilla moreeni. Maaston vahaisen kaltevuuden vuoksi Lapuanjoki virtaa Yliharman kohdalla hyvin hitaasti, ja alue on varsin tulvaherkkaa. Peltojen osuus kunnan kokonaispinta-alasta oli Yliharmassa suurempi kuin muissa Etela-Pohjanmaan kunnissa. [4]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haapoja, Ikola, Ilomaki, Kangas , Keskikunta, Kirkonkyla, Kosola, Kujala, Pakka, Rannanjarvi, Salomaa, Taipale, Vesiluoma, Yliluoma .

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharman kautta kulkee valtatie 19 Jalasjarvelta Uuteenkaarlepyyhyn (aiemmin kantatie 67 ). Lahin rautatieasema on Seinajoki?Oulu-radalla Kauhavalla . [4] Yliharman rata rakennettiin Seinajoki?Oulu-radalta niin kutsutun Kaupin soraradan jatkeeksi Yliharman kirkonkylaan paikkakuntalaisten talkootyona vuosina 1949?1951. Henkiloliikenne radalla loppui kuitenkin jo vuonna 1953, ja koko rata purettiin tavaraliikenteen loputtua 2000-luvulla. [7]

Etaisyyksia Yliharmasta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharma on antanut nimensa etelapohjalaisen Rehupiikles -yhtyeen kappaleelle "Yliharma" yhtyeen ensimmaiselta albumilta Noiruttu Pohojam'maa (1995). Kappaleen pohjana on Scott McKenzien tunnetuksi tekema "San Francisco (Be Sure to Wear Some Flowers in Your Hair)". Kertosae suomeksi on: "Jos meinaat menna Yliharmaan".

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharmassa on jarjestetty useita suuria kristillisia kesatapahtumia. Herattajajuhlat on jarjestetty Yliharmassa kolme kertaa: 1908 Keskisessa, 1934 seka 1982. [8] Evankelisuuden evankeliumijuhla jarjestettiin Yliharmassa vuonna 1995. [9]

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seka Yliharman etta Alaharman pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunaloora eli suolasilakasta ja perunaviipaleista tehty silakkalaatikko . [10]

Liikunta ja urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharma on tullut tunnetuksi muun muassa pesapallosta.

Yliharmalaisia urheiluseuroja

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharmalaisia tyonantajia:

Tunnettuja asukkaita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yliharman kirkko

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes:  Finlandia: Otavan iso maammekirja 7 . Etela-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjarjestyksessa 31.12.2008. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ a b c d e f Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 466?467. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X .
  5. ↑ a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1968, s. 235
  6. ↑ Murtorinne, Eino (paatoim.): ”1809?1885”,  Kristinuskon historia 2000 , s. 98. 3. osa. Porvoo: Weilin+Goos, 2000. ISBN 951-35-6516-5 .
  7. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat , s. 142. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3 .
  8. ↑ Vuodet -1893 Herattajajuhlat . Viitattu 19.12.2021.
  9. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla . Viitattu 6.11.2022.
  10. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 154. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  11. ↑ Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat , 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio . Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yliharma&oldid=22261001 ”