Yli-Ii
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Oulu ja Ii
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°22′20″N , 025°50′25″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero	972
Hallinnollinen keskus	Yli-Iin kirkonseutu
Perustettu	1924
? emapitaja	Ii
Liitetty	2013
? liitoskunnat	Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii
? syntynyt kunta	Oulu
Pinta-ala	793,26 km²  [1] (1.1.2012)
? maa	769,15 km²
? sisavesi	24,11 km²
Vakiluku	2 179   [2] (31.12.2012)
? vaestotiheys	2,83 as./km²  (31.12.2012)
Infobox OK

Yli-Ii (epavirallisesti ruots. Overijo tai Over-Ijo ) on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luoteisosassa. Yli-Iin naapurikunnat olivat Haukipudas , Ii , Pudasjarvi seka Oulu , johon Yli-Ii liittyi vuoden 2013 alussa.

Yli-Ii sijaitsee Iijoen rannalla, jolla on iso sivujoki Siuruanjoki . Yli-Iin kunta on perustettu vuonna 1924, jolloin se erotettiin Iista. Kuntien vakiluvut tosin laskettiin yhteen viela vuoteen 1932. Kunnassa asui lakkauttamishetkella 2 179 ihmista ^[2] ja sen pinta-ala on 793,26 km², josta 24,11 km² on vesistoja ^[1] . Vaestotiheys oli 2,83 asukasta/km². Viime vuosina Yli-Iin vakiluku on kasvanut pikkuhiljaa johtuen Oulun laheisyydesta. Yli-Iin keskustasta on matkaa Ouluun noin 47 kilometria.

Oulun kaupunki seka Yli-Iin, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnat yhdistyivat vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi. ^[3]

Kivikaudella Yli-Iin seudut olivat Iijoen suistoa. Iijokivarresta Kierikin ja Pahkakosken valista on loydetty voimalaitostoiden yhteydessa useita kivikautisia asuinpaikkoja. Viela 1500-luvulla alue oli suurimmaksi osaksi eramaata, paaasiassa rannikon ihmisten ja saamelaisten yhteista nautinta-aluetta. Karjalankylaan ja Pirttitormaan (nykyiseen Jakkukylaan) oli tosin noussut muutamia taloja. Seutu kuului Novgorodin ja Venajan vanhoihin nautinta-alueisiin ja siirtyi Ruotsin hallintaan vasta Tayssinan rauhassa vuonna 1595. ^[4]

Vaesto sai toimeentulonsa pyynnista ja kalastuksesta , joka pysyi tarkeana elinkeinona aina 1930-luvulle, jolloin jokien lohipadot siirtyivat yksityisilta valtion omistukseen. Vahitellen myos maatalouden merkitys alkoi kasvaa. Maatalous kehittyi luonnonolosuhteiden vuoksi karjan hoitoon. 1700- ja 1800-luvulla voin hinta oli ajoittain niin hyva, etta sen myynti kannatti. Lehmien lisaksi Yli-Iissa on pidetty aina jonkin verran poroja . 1600-luvulta lahtien Suur-Iin alue oli Oulun tervanhankinta -aluetta. Alueen merkitys kasvoi huomattavasti 1700-luvulla, jolloin tervan lauttakuljetukset paasivat vauhtiin Ii- ja Siuruanjoella. Jokaisessa kylassa mm. Pirttitormassa ja Karjalankylassa tervaa poltettiin saadettyjen kiintioiden verran. ^[4]

Yli-Iin seutu kuului osana Suur-Iin pitajaan, joka kasitti suuren osan Iijokilaaksoa . Yli-Iin seurakunta perustettiin senaatin paatoksella vanhasta emaseurakunnasta. Samana vuonna perustettiin myos Yli-Iin kunta. ^[4]

Yli-Iin asukasluku kasvoi 1960-luvun alkuun, jolloin asukkaita oli yli 3 800. Taman jalkeen asukasluku alkoi pienentya nopeasti voimakkaan poismuuton vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 3 561 ja 1980 enaa 2 478. 1980-luvulla vaeston vaheneminen hidastui. ^[4]

Yli-Iin pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla seinakuivalihavelli ja makea juustokeitto. ^[5]

Yli-Iin maisemia hallitsevat loivapiirteiset manty kankaat ja laajat suot . ^[4]

Kalliopera on paaasiassa gneissi graniittia . Kunnan keskiosiin tyontyy amfiboliitteja , graniitteja ja granodioriitteja sisaltava vyohyke ja Iijoen etelapuolella on arkoosikvarsiitteja ja fylliitteja . Yleisin maalaji on moreeni , joka on kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Huomattavin harju on kunnan koillisosaa halkova Huiskan harju . Korkeuserot ovat kunnan alueella vahaiset. Maasto viettaa luoteisosia lukuun ottamatta idasta lanteen. Korkein kohouma on Linkamaa kunnan itaosassa. Yli-Iin pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia. Suurimpia soita ovat Iso Savisuo , Viitasuo , Palosuo ja Saukkosuo . ^[4]

Yli-Iin keskiosien maisemia hallitsee ita-lansisuunnassa virtaava Iijoki , joka oli aikoinaan Suomen parhaimpia lohijokia. Joen alajuoksun valjastaminen voimatalouden kayttoon 1959?1971 katkaisi kuitenkin lohen nousun jokeen. Kunnan alueella on Iijoessa nelja voimalaitosta: Haapakoski , Pahkakoski , Kierikki ja Maalismaa . Iijokeen liittyy pohjoisosasta tuleva Siuruanjoki, johon yhtyvat mm. Leuvanoja , Vitmaoja ja Martimojoki . Kunnan alueella on useita pienia jarvia, mm. Halajarvi , Iso Isterinjarvi ja Koutuanjarvi . ^[4]

Yli-Iin kylia ovat Karjalankyla , Maalismaa , Tannila , Pahkakoski , Haapakoski ja Leuvanjoki .

Yli-Iissa sijaitsee arkeologinen toiminta- ja nayttelykeskus Kierikkikeskus ja Kivikauden kyla. Niiden yhteydessa toimivat myos hotelli ja ravintola.

Kierikki on alueena tarkea kivikautinen loyto- ja tutkimuskohde. Aluetta on tutkittu arkeologisin kaivauksin vuodesta 1960. Tarkeimpia loytoja ovat hirsiperustaiset rakennusten jaanteet ajalta 4000?3000 eaa. Satojen taloloytojen ohella Kierikista on loytynyt kaksi kivikautista rivitaloa aikavalilta 3350?3200 eaa. Loytoaineistossa tarkeassa asemassa ovat asbestisekoitteinen Kierikinkeramiikka. Brittilainen arkeologian opiskelija loysi BBC:n tietojen mukaan kesalla 2007 Iijoen varrelta 5 000 vuotta vanhan koivun tuohen tervasta valmistetun purukumin . Sen sisaltaman karbolihapon antiseptisyyden takia sita kaytettiin ientulehdusten hoitoon.

• Pirkko Mattila (s. 1964), kansanedustaja (syntynyt Yli-Iissa)
• Tuomo Tihinen (s. 1977), kuulantyontaja (syntynyt Yli-Iissa)
• Markku Maalismaa (s. 1955), nayttelija (syntynyt Yli-Iissa)
• Virpi Raisanen , mezzosopraano

(asuu Yli-Iissa)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yli-Ii Wikimedia Commonsissa

• Hyyrylainen, T. 2004. Yli-Iin seurakunnan ja kunnan perustamisvaiheet ( Arkistoitu ? Internet Archive), Virma-projekti
• Kierikkikeskuksen kotisivut

n k m Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alavieska Haapajarvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Karsamaki Liminka Lumijoki Merijarvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjarvi Pyhajoki Pyhajarvi Pyhanta Raahe Reisjarvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnava Utajarvi Vaala Ylivieska Entiset kunnat Haukipudas Himanka Kestila Kiiminki Kuivaniemi Oulujoki Oulunsalo Paavola Pattijoki Piippola Pulkkila Rantsila Rautio Revonlahti Ruukki Saloinen Temmes Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Henkilot Uppslagsverket Finland