Yla-Satakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo historiallisesta alueesta. Yla-Satakunta on myos Parkanossa ilmestyva paikallislehti.
Yla-Satakunnan sijainti tummanpunaisella, Ala-Satakunta vaaleanpunaisella

Yla-Satakunta on historiantutkimuksessa kaytetty nimitys osasta Satakunnan historiallista maakuntaa . Nimitys perustuu 1400-luvulla tehtyyn kihlakuntajakoon , jossa Satakuntaan muodostettiin kaksi kihlakuntaa: Ala-Satakunnan kihlakunta ( ruots. Nedre Satakunda harad , voidaan suomentaa myos "Satakunnan alinen kihlakunta") ja Yla-Satakunnan kihlakunta ( ruots. Ofre Satakunda Harad , voidaan suomentaa myos "Satakunnan ylinen kihlakunta"). [1]

Paaosa Yla-Satakunnasta kuuluu nykyaan Pirkanmaan maakuntaan , kun taas nykyinen Satakunnan maakunta kasittaa paaosan Ala-Satakunnasta. Yla-Satakunta ole kuitenkaan sama kuin nykyinen Pirkanmaan maakunta eika Ala-Satakunta sama kuin nykyinen Satakunnan maakunta.

Historiallinen Yla-Satakunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yla-Satakunnan kihlakuntaan kuuluivat vuonna 1636 Hameenkyron , Karkun , Tyrvaan , Ruoveden , Pirkkalan , Kangasalan , Lempaalan ja Vesilahden hallintopitajat. [2] Hallintopitajat eivat rajoiltaan olleet yhtenevia silloisten tai myohempien kirkkopitajien kanssa vaan muodostivat naista paikallisesti vaihdellen enemman tai vahemman poikkeavan aluejaon.

Nykyisen Satakunnan maakunnan kunnista Yla-Satakuntaan ovat kuuluneet Kankaanpaa , Jamijarvi , Honkajoki , Karvia ja Lavia . Nykyisesta Pirkanmaan maakunnasta Yla-Satakuntaan on kuulunut maakunnan paaosa, pois lukien kuitenkin Ala-Satakuntaan kuuluneet aikoinaan Huittisista itsenaistynyt Keikya , josta osana Aetsan kuntaa tuli vuonna 2009 osa pirkanmaalaista Sastamalan kaupunkia, seka niin ikaan aikoinaan Huittisista itsenaistynyt Punkalaidun , joka siirtyi Satakunnasta Pirkanmaahan vuonna 2005. Taman lisaksi nykyisesta Pirkanmaan maakunnasta Yla-Satakuntaan kuulumattomia ovat historialliseen Hameen maakuntaan luetut nykyiset Urjala , Kylmakoski , Akaa , paaosa nykyisesta Valkeakoskesta , nykyinen Palkane ja nykyiseen Oriveteen liitetty osa Langelmakea . Pirkanmaan ja Satakunnan nykymaakuntien ulkopuolelta Yla-Satakuntaan ovat kuuluneet lisaksi paaosiltaan nykyiset Keuruu ja Multia nykyisesta Keski-Suomen maakunnasta ja Ahtari ja Soini nykyisesta Etela-Pohjanmaan maakunnasta . [2]

Kasitteen kaytto nykyaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyaan kasitteita Yla-Satakunta ja Ala-Satakunta alkuperaisissa merkityksissaan kaytetaan vain historiallisissa yhteyksissa. Kasitteet elavat kuitenkin muuttuneessa merkityksessa sanomalehtien, yhdistysten ja liikeyritysten nimissa. Luoteisella Pirkanmaalla ja Satakunnan maakunnan koillisimmassa osassa Yla-Satakunta on nimena Parkanossa ilmestyvalla, Parkanoon, Karviaan ja Kihnioon leviavalla paikallislehdella. [3] Taman lisaksi nimitysta Yla-Satakunta kayttavat nimessaan myos samalla alueella toimivat jarjestot, oppilaitokset ja yritykset. [4] [5] [6] [7]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Salo, Unto:  Kotimaakuntamme Satakunta , s. 100. Pori: Satakuntaliitto, 1997. ISBN 952-5295-00-1 Kieli =.
  2. a b Jutikkala, Eino:  Suomen historian kartasto , s. 29. 2. uudistettu painos. Porvoo: WSOY, 1959.
  3. Yla-Satakunta Yla-Satakunnan sanomalehti Oy. Viitattu 2.8.2009.
  4. Yla-Satakunnan moottori- ja kelkkakerho Yla-Satakunnan moottori- ja kelkkakerho. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 2.8.2009.
  5. Yla-Satakunnan musiikkiopisto Lansi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtyma. Arkistoitu 7.8.2009. Viitattu 2.8.2009.
  6. Yla-Satakunnan laki Oy Suomenyritykset.fi. Viitattu 2.8.2009. [ vanhentunut linkki ]
  7. Yla-Satakunnan ymparistoyhdistys Yla-Satakunnan ymparistoyhdistys. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 2.8.2009.