Yhdysvaltain presidentinvaalit 1952

1948  ← 4. marraskuuta 1952 →  1956

531 valitsijamieskokouksen valitsijamiesaanta 266 valitsijamiesaanta tarvitaan voittoon Aanestysprosentti 63,3 % [1] 10,3 %-yks.   Ehdokas Dwight D. Eisenhower Adlai Stevenson Puolue Republikaanit Demokraatit Kotiosavaltio New York Illinois Varapresidenttiehdokas Richard Nixon John Sparkman Valitsijamiesaanet 442 89 Voitetut osavaltiot 39 9 Aanet 34 075 529 27 375 090 Kannatus 55,2 % 44,3 %

Punaisissa osavaltioissa Eisenhower voitti valitsijamiehet ja sinisissa Stevenson. Numerot kertovat jokaisen osavaltion valitsijamiesaanten maaran.

Presidentti ennen vaaleja Harry S. Truman Demokraatit Uusi presidentti Dwight D. Eisenhower Republikaanit

Yhdysvaltain 42. presidentinvaalit pidettiin tiistaina 4. marraskuuta 1952. Politiikan ulkopuolelta tullut arvostettu sotasankari ja kenraali Dwight "Ike" Eisenhower voitti vaalit ylivoimaisella suosiolla. Eisenhowerista tuli ensimmainen republikaani, joka voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit siten Herbert Hoover vuoden 1928 presidentinvaaleissa .

Vuoden 1952 presidentinvaalien lahtokohtana oli se, etta istuva presidentti Harry S. Truman ei ollut ehdolla. Tunkua virkaan oli molemmissa puolueissa, mutta loppuviivalle selvisivat demokraatti Adlai Stevenson seka lopulta vaalit voittanut republikaani, viiden tahden kenraali ja sotasankari Dwight D. Eisenhower .

Presidentinvaalien keskusteluaiheita olivat mm. Yhdysvaltojen ja vuonna 1949 perustettu Naton rooli maailmanpolitiikassa, Yhdysvaltojen antikommunistinen Trumanin oppi ja Yhdysvaltojen sisainen punapelko , Korean sota , ja Franklin D. Rooseveltin New Dealin seka Harry Trumanin Fair Dealin suunta 1950-luvulla, Yhdysvaltain senaikainen hyvin korkea tuloverotus ja Yhdysvaltain 6,5 miljardin dollarin alijaama , joka on noin 63 miljardia dollaria vuonna 2020. ^{[2] [3]}

Liittoutuneiden Euroopan joukkojen komentajana toisessa maailmansodassa toiminut Eisenhower oli arvostettu sotasankari. Eisenhower synnytti ymparilleen ruohonjuuritason "Varvataan Eisenhower" -kansanliikkeen, jonka sloganiksi muodostui sittemmin historiaan jaanyt "I Like Ike" . Politiikan ulkopuolelta tullut Eisenhower teki vaalikampanjassaan pesaeron republikaanisen puolueen valtavirtaan ja omaksui monia entisen presidentin, Franklin Delano Rooseveltin ja Harry S. Trumanin liberaaleja ja edistysmielisia linjauksia, kuten sosiaaliturva- ja tyollisyysohjelmien seka julkisten rakennushankkeiden jatkamisen. Eisenhower kuitenkin vastusti lukuisia New Dealin ohjelmia, kuten palkka- ja hintasaannostelya. ^[4]

Vuoden 1952 presidentinvaaleissa ensimmaista kertaa laajalti kaytettiin hyvaksi televisiomainontaa . Eisenhowerin kampanjan tyoryhma teki yhteistyota The Walt Disney Companyn ja Irving Berlinin kanssa, ja loivat lyhyen I Like Ike -televisiomainoksen, josta tuli hyvin suosittu. ^[5]

Republikaanipuolue oli voittanut presidentinvaalit viimeksi 1928. Puolue tarvitsi uuden strategian ja republikaanit olivat edelleen jakautunut isolationistisiin, jotka kannattivat Yhdysvaltojen joukkojen vetaytymista Euroopasta ja interventionisteihin, jotka kannattivat Natoa . Puolueen ehdokkaana 1944 ja 1948 oli interventionistinen ja liberaali Thomas Dewey . Dewey kieltaytyi ehdokkuudesta, joten republikaanipuolueen ehdokkuus oli taysin avoin. Puolueen konservatiivinen ja isolationistinen siipi ei myoskaan pitanyt Deweysta. ^[6]

Ohion senaattori ja William Howard Taftin poika Robert Taft , Kalifornian kuvernoori Earl Warren ja Minnesotan kuvernoori Harold Stassen olivat ilmoittautuneet kisaan aikaisin. Kenraali Dwight D. Eisenhower yllatti muut ja ilmoittautui ehdokkaaksi vuodenvaihteessa 1952. Robert Taft aluksi johti laajasti, voittaen useiden osavaltioiden esivaalit ja valitsijat. Tassa vaihessa Eisenhower ei viela ollut varma, etta lahtisiko han ehdokkaaksi. Vuorostaan 1952 kenraali Douglas MacArthur oli aloittanut puhumis kierroksen ympari Yhdysvaltoja ja hanta jopa pidettiin ehdokkaana republikaanipuolueelle, jos puoluekokous olisi umpikujassa. ^[7]

Lopulta Eisenhowerin yhteydet, kuten New Yorkin kuvernoori Thomas Dewey , Eisenhowerin kampanjan johtaja ja Massachusettsin senaattori Henry Cabot Lodge Jr. vehkeilivat kulissien takana ja onnistuivat saamaan Eisenhowerille Kalifornian ja Minnesotan valitsijat, jotka olivat alun perin antaneet 70 ja 28 valitsijaa vastaavasti Earl Warrenille ja Harold Stassenille . Eisenhower vaati nuorempaa varapresidenttiehdokasta ja Henry Cabot Lodge Jr. onnistui suostuttelemaan Kalifornian vahvasti antikommunistisesta retoriikasta tunnetun senaattori Richard 'Dick' Nixonin ehdokkuuteen. ^[8]

• 
  Presidenttiehdokas Dwight D. Eisenhower
• 
  Varapresidenttiehdokas Kalifornian senaattori Richard Nixon

Demokraattipuolueella ei ollut varmoja ehdokkaita aluksi, koska edes istuva presidentti, Harry S. Truman ei ollut varma lahtisiko ehdokkaaksi. Demokraattien esivaalit alkoivat Ohiosta ja Ohiota edustajainhuoneessa edustava Wayne Hays paatti antaa tukensa Tennesseen senaattori Estes Kefauverille . Puoluekoneisto ei kuitenkaan tukenut Kefauveria, vaikka han voittikin enemmiston osavaalien valitsijoita, koska Kefauver oli tutkinut useita korruptoituneita isojen kaupunkien demokraattisia kaupunginjohtajia. Puolue oli myos kahtiajakautunut kansalaisoikeusliikkeen kysymyksissa, koska Truman oli lopettanut rotuerottelun Yhdysvaltain asevoimissa , mutta rotuerottelulla oli viela vahvaa tukea Etelasta , joka oli silloin demokraattipuolueen linnake. Naiden seurauksena Truman ja puoluekoneisto sivutti Kefauverin ja puolue paatti valita tunnetun Illinoisin kuvernoorin ja entisen presidentti Grover Clevelandin toisen kauden varapresidentin, Adlai E. Stevensonin pojanpojan, Adlai Stevensonin . Demokraattien varapresidentti ehdokkaaksi valittiin rotuerottelua ja kansalaisoikeusliiketta vastustava Alabaman senaattori John Sparkman ^{[9] [10]}

• 
  Presidenttiehdokas Illinoisin kuvernoori Adlai Stevenson
• 
  Varapresidenttiehdokas Alabaman senaattori John Sparkman

Eisenhower ei aluksi kampanjoinut erikoisemmin, mutta loppukesasta han aloitti vahvan ja laajan kampanjoinnin. Vaalipaivaan mennessa Eisenhower oli matkustanut yli 50 000 kilometria ja Eisenhower oli vieraillut ylissa 200:ssa eri kaupungissa kampanjoimassa. Eisenhower myos vieraili kaikissa osavaltioissa, paitsi Mississippissa ja piti lahes jokaisessa laajoja kampanjointi tapahtumia. ^[11] Lokakuun 24. Eisenhower piti tilaisuutta Detroitin Masonic Templessa ja lupasi, etta hanen presidenttikautena han toisi amerikkalaisen sotilaat takaisin Korean sodasta . Puolestaan demokraattien ehdokas, Adlai Stevenson ei kommentoinut laajemmin tai tehnyt lupauksia Koreassa taistelevien sotajoukkojen kotiuttamisesta. Eisenhower sai suuret kunnianosoitukset ja raikuvat aplodit tilaisuudessa. ^[12]

Dwight Eisenhower on Yhdysvaltojen historian ainoa valittu presidentti, joka ei vaalien aikana kuulunut mihinkaan kirkkokuntaan . Eisenhower kastettiin presbyteeriksi Washington D.C :n National Presbyterian Churchissa 2. helmikuuta 1953 , noin kaksi viikkoa virkaanastujaisten jalkeen. ^[13]

Syyskuussa 1952 New York Post uutisoi, etta Richard Nixonilla oli ollut salainen vaalirahasto, jota tukivat suuret kalifornialaiset liikemiehet. Eisenhower oli raivoissaan, etta Nixon oli mahdollisesti tuhoamassa hanen kansansuosion, joka johtaisi vaalitappioon. Eisenhower vaati Nixonin eroa varapresidenttiehdokkuudesta. Nixon kuitenkin piti tunteisiin vetoavan nk. Checkers puheen suorassa televisiolahetyksessa, jossa Nixon vahvisti ettei tiennyt rahastosta ja ettei Nixon koskaan kayttanyt varoja laittomasti. Puheessa han myos viittasi perheen koiraan, Checkers -nimiseen Cockerspanieliin , jonka he olivat saaneet lahjaksi. Nixon sanoi, etta Checkers oli Nixonin perheelle ja etenkin hanen tyttarelleen tarkein asia maailmassa. Puhetta seurasi arviolta noin 60 miljoonaa katsojaa, ja puheen jalkeen Nixon sai suurta sympatiaa ja kannatusta kansalta seka mediasta. Puheen jalkeisen suosion seurauksena Nixon pysyi varapresidenttiehdokkaana ja he voittivat vaalit ylivoimaisesti. ^{[14] [15] [16] [17]}

Vaalien seurauksena republikaanipuolue otti enemmiston Yhdysvaltain kongressin molemmissa kamareissa.

• Dwight David Eisenhower Republikaani 34 075 529 aanta (55,2%) 442 valitsijamiesta
• Adlai Ewing Stevenson II Demokraatti 27 375 090 aanta (44,3%) 89 valitsijamiesta

• Smith, Jean Edward:  Eisenhower in War and Peace . Random House, 2012. (englanniksi)

n k m Yhdysvaltain presidentinvaalit 1788?1789 1792 1796 1800 1804 1808 1812 1816 1820 1824 1828 1832 1836 1840 1844 1848 1852 1856 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936 1940 1944 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024