Wanli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wanli
明神宗
Kiinan keisari
Valtakausi 19. heinakuuta 1572 ? 18. elokuuta 1620
Edeltaja Longqing
Seuraaja Taichang
Syntynyt 4. syyskuuta 1563
Peking , Kiina
Kuollut 18. elokuuta 1620  (56 vuotta)
Peking , Kiina
Suku Zhu
Isa Longqing
Aiti Xiaoding

Keisari Wanli ( kiin. 明神宗 , 4. syyskuuta 1563 ? 18. elokuuta 1620 ), alku­peraiselta nimeltaan Zhu Yijun kiin. (朱載?) , oli Kiinan Ming-dynastian kolmas­toista keisari, joka hallitsi vuosina 1572?1620. [1] Vuodesta 1539 lahtien han oli Yun prinssi (裕王). Hanen aika­kausi­nimensa Wanli merkitsee kymmenta­tuhatta kalenteria . Wanlin 48 vuotta kestanyt hallitsija­kausi oli Ming-dynastian pisin, mutta sen aikana dynastia joutui yha syvempaan rappio­tilaan.

Hallitsijakauden alku (1572?1582) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wanli nousi valtaistuimelle 9-vuotiaana. Ensimmaisten kymmenen vuoden ajan nuoren keisarin neuvon­antajana toimi huomattava valtio­mies Zhang Juzheng (張居正). Zhang Juzheng johtu valta­kuntaa ja kaytti taitojaan ja vaikutus­valtaansa etevana hallitus­miehena. Samaan aikaan Wanli syvasti kunnioitti Zhangia mentorina ja patevana ministerina. Kuitenkin Wanlin hallitsija­kauden kuluessa hallituksen sisalla syntyi kuppi­kuntia, jotka avoimesti vastustivat Zhangin politiikkaa ja hanen voimakasta asemaan hallituksessa seka yrittivat taivutella Wanlin syrjayttamaan Zhangin. Vuonna 1582 silloin 19-vuotias Wanli oli itsekin kyllastynyt ankaraan paivittaiseen rutiiniin, jota Zhang yha vaati nuorelta keisarilta taman lapsuudesta saakka ja oli vaatinut taman lapsuudesta saakka. Wanli olisikin ollut halukas panemaan Zhangin viralta, mutta ennen kuin han pystyi sen tekemaan, Zhang kuoli jo samana vuonna (1582). Koko taman kymmenen vuotta kestaneen ajan Ming-dynastian talous ja sotilaallinen mahti kukoistivat tavalla, jota ei ollut nahty sitten 1400-luvun alku­puolen, jolloin maata hallitsivat keisarit Yongle (1402?1424) ja Xuande (1425?1435). Zhangin kuoltua Wanlista tuntui silta, etta han oli vihdoin vapautunut holhouksesta, ja han peruutti monia Zhangin hallinnollisia parannuksia. Vuonna 1584 Wanli antoi maarayksen, jolla kaikki Zhangilta jaanyt henkilo­kohtainen omaisuus taka­varikoitiin.


Hallitsijakauden keskivaiheet (1582?1600) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ming-armeijaa esittava maalaus Wanlin ajalta

Zhang Juzhengin kuoltua Wanli paatti ottaa hallituksen kokonaan omaan valvontaansa. Seuraavina vuosina han osoittautui kunnolliseksi ja uutteraksi hallitsijaksi. Talous kukoisti edelleen, ja maa pysyi mahtavana. Toisin kuin valta­kautensa viimeisina 20 vuotena, noin vuoteen 1600 saakka Wanli osallistui jokaiseen aamuisin pidettyyn kokoukseen ja keskusteli valtion asioista. Tana aikana Kiina kavi sotaa, joista kaikista Wanli selvisi voittoisana:

  • Puolustussota mongoleja vastaan. Rajaseuduilla yksi johtajista noisi kapinaan ja liittoutui mongolien kanssa hyokatakseen Mingia vastaan. Silloin Wanli lahetti Li Chengliangin poikineen huolehtimaan kukistamaan kapinan ja johtamaan puolustus­sotaa, missa he myos onnistuivat.
  • Japanilainen Toyotomi Hideyoshi yritti 200 000 miehen voimin valloittaa Korean . Wanli teki kolme paatosta. Ensin han lahetti 3000 miehen armeijan korea­laisten tueksi. Toiseksi han paatti, etta jos korea­laiset pakenisivat Kiinan alueelle, heille olisi jarjes­tettava asuntoja. Kolmanneksi han kaski Liaodongin alueen valmis­tautu­maan ja olemaan varuillaan. Kiinalaiset havisivat kaksi ensimmaista taistelua, silla Li Rusongin johtamat Ming-joukot jaivat valmis­tautu­matto­mina alakynteen, kun heita vastassa oli Japanin 200 000-miehinen armeija. Sen jalkeen Wanli lahetti alueelle suuremman, 80 000-miehisen armeijan, joka menestyi paremmin. Tama johti neuvotteluihin, joiden tulos oli Mingille suosiollinen. Kaksi vuotta myohemmin, 1596, Japani hyokkasi jalleen. Samana vuonna Hideyoshi kuitenkin kuoli ja jaljelle jaaneet japanilaiset johtajat menettivat taistelu­tahtonsa. Korealaisen amiraali Yi Sun-sinin toimeen­panema vasta­hyokkays ja japani­laisten tappiot Korean alueella saivat japani­laiset vetaytymaan, minka jalkeen voitiin ryhtya rauhan­neuvotteluihin.
  • Yang Yinglongin (楊應龍) kapina alkoi samaan aikaan, kun Kiina oli sodassa Japania vastaan. Taman vuoksi Wanli saattoi lahtetata vain 3000 miehen vahvuisen sota­vaen­osaston Yang Guozhun johdolla kukistamaan kapinan. Tama sota­vaen­osasto kuitenkin tuhottiin ja Yang Guozhu surmattiin. Kun sota Japania vastaan oli paattynyt, Wanli kaansi huomionsa Yang Yinglongiin ja lahetti Guo Zhizhangin ja Li Huolongin kukistamaan kapinan. Lopulta Li Huolong kukisti Yangin armeijan ja toi taman takaisin paakaupunkiin.

Naiden kolmen voiton jalkeen Wanli lakkasi osal­listu­masta aamuisiin kokouksiin.

Jesuiitat aloittivat lahetystyonsa Kiinassa Wanlin valtakaudella vuonna 1583. [2] Samaan aikaan myos kaupan­kaynti Kiinan ja Euroopan valilla laajeni; niinpa kiina­laista teeta ja posliinia vietiin Eurooppaan ensimmaisen kerran vuonna 1590. [2] Eurooppa­laisista kuitenkin vain portugalilaiset saivat kayda kauppaa Kiinan kanssa, ja heilla olikin maassa jo siirtokunta; sita vastoin espanjalaisilta , hollantilaisilta ja englantilaisilta kaupan­kaynti ja asettuminen Kiinaan kiellettiin. [2]

Hallitsijakauden loppuvaiheet (1600?1620) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wanlin kultaisen kruunun jaljennos, joka on loydetty Ming-dynastian haudoista

Valta­kautensa lopulla Wanli harvoin kiinnitti huomiota valtiollisiin asioihin, ja useiden vuosien ajan han kieltaytyi tapaamasta ministereja tai lukemasta hanelle toimitettuja raportteja. Sen sijaan han kiinnitti paa­huomionsa oman hautansa rakentamiseen, mika kestikin kymmenia vuosia.

Keisari Wanli joutui moralisoivan arvostelun kohteeksi virka­miesten taholta, silla han oli kokonaan vieraantunut hallitsijan tehtavistaan. Ennen vuotta 1600 Wanli oli kannattanut kolmatta poikaansa, Zhu Changxunia kruunun­prinssiksi, mita monet vaikutus­valtaiset ministerit eivat hyvaksyneet. Tama johti yli 15 vuotta kestaneeseen valirikkoon hallitsijan ja ministerien valilla. Loka­kuussa 1601 keisari Wanli antoi periksi ja valitsi kruunun­prinssiksi Zhu Changluon, josta myohemmin tuli keisari Taichang . Vaikka naytti silta, etta ministerit olivat saaneet taivuttaneet keisarin tahtoonsa, Wanli kieltaytyi kostoksi enaa osallistumasta hallitus­tehtaviin. Vuosiin han ei suostunut edes tapaamaan ministerejaan tai ottamaan huomioon heidan laatimiaan muistioita. Han kieltaytyi tekemasta tarpeellisia virka­nimityksia, ja lopulta kaikki hallinnon korkeimmat virat olivat avoimina. Samaan aikaan han myos lihoi siina maarin, etta lopulta han ei enaa kyennyt edes seisomaan pystyssa ilman tukea. [3]

Lopulta valtakuntaan alkoi kohdistua uusi uhka Mant?urian suunnalta. D?urt?enien alueen valloitti lopulta Nurhaci Nurhaci perusti myohemmin Myohemman Jin-valta­kunnan, josta tuli Ming-dynastialle valiton uhka. Naiden 20 vuoden aikana Ming-dynastian armeija heikkeni jatkuvasti. Vaikka d?urt?enit, joita myohemmin alettiin kutsua mant?uiksi , olivat luku­maaraisesti alakynnessa, he olivat rajumpia ja paattavaisempia. Nur Er Chun suureen taisteluun vuonna 1619 Ming-dynastia lahetti 200 000-miheisen armeijan sotimaan Myohemman Jinin 60 000 miesta vastaan, joista Nurhaci itse johti kuutta lippukuntaa ja 45 000 miesta keskeisessa hyokkayksessa, kun taas Dai Shan ja Hong Taiji kumpikin johtivat yhta 7 000 miehen lippu­kuntaa sivustoilla. Viisi paivaa kestaneen Sarhun taistelun jalkeen Ming-dynastian sotilaista yli 100 000 oli haavoittunut ja 70 % heidan muonastaan varastettu.

Hyokkays palatsiin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1615 hovia kohtasi jalleen yksi skandaali. Muuan Zhan Chai ( kiin. ?差 ) onnistui vain puinen sauva aseenaan karkottamaan palatsin portteja vartioineet eunukit ja murtautumaan Ci-Qingin palatsiin ( kiin. 慈?? ), jossa kruunun­prinssi asui. Lopulta Zhang Chai kuitenkin voitettiin ja vangittiin. Alustavissa kuulusteluissa hanta pidettiin mielen­vikaisena, mutta kun hanta myohemmin kuulusteli Wang Zhicai (王之寀) -niminen tuomari, han tunnusti kuuluneensa yhdessa kahden eunukin kanssa sala­liittoon, jota johti rouva Zheng. Zhang Chain tunnustuksen mukaan nama kaksi olivat luvanneet hanelle palkkion hyokkayksesta kruunun­prinssia vastaan, mika viittai siihen, etta keisarin suosikki­jalka­vaimo oli mukana juonessa. Vaikka todisteet olivat vastaan­sanomattomat ja syytteet raskaat, keisari Wanli halusi kuitenkin saastaa kahden rouva Zhengin hengen ja paatti itse tuomita asian. Han syytti kaikesta eunukkeja, jotka teloi­tettiin samoin kuin Zhan Chaikin. Vaikka asia virallisesti saatiin nopeasti pois paiva­jarjestyksesta, kansa ei sita unohtanut, vaan se jai pysyvasti tunnetuksi "palatsi­hyokkays­tapauksena" ( kiin. ?擊案 ), yhtena Ming-dynastian loppu­vaiheen kolmesta suuresta mysteerista.

Perhe [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puoliso [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leskikeisarinna Xiaojing, aviomiehen elaessa arvonimeltaan Keisarillinen jalosukuinen puoliso Wensu
  • Keisarinna Xiaoduanxian (1564?1620). Ainoa lapsi keisarin ensimmainen tytar, prinsessa Rongchang (1582?1642).
  • Rouva Wang, Keisarillinen Jalosukuinen Puoliso Wensu, myohemmin leski­keisarinna Xiaojing (1565?1612), keisari Taichangin aiti. Alkujaan leskikeisarinnan tytar, joka iski silmansa keisari Wanliin, joka kuitenkin suosi yksin­omaan Rouva Zhengia eika juuri valittanyt Xiaojingista, minka vuoksi Taichangista tuli kruununprinssi vasta vuonna 1601. Hanen pojan­poikansa, keisari Tianqi , nimitti hanet leskikeisarinnaksi. Taman vuoksi hanen maalliset jaannoksensa siirrettiin eraasta keisarilliselle jalka­vaimolle tarkoitetusta haudasta keisari Wanlin hautaan. Nain ollen Wanli on ainoa Ming-dynastian keisari, joka on haudattu yhdessa kahden vaimon kanssa.

Jalkavaimot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Rouva Zheng (1567? ? 1630), Wanlin suosikki­jalka­vaimo. Synnytti Wanlin kolmannen ja neljannen pojan, Xhu Changzun (1586?1641) ja Zhu Changzhin (1587?1588). Ministerien vastustuksen vuoksi keisari Wanli ei voinut valtakaudellaan nimittaa rouva Zhengia keisarinnaksi eika Zhu Changunia kruunun­prinssiksi. Kuolin­vuoteellaan Wanli lopulta vuonna 1620 nimitti Zhengin keisarinnaksi, mutta virkamiehet eivat panneet maaraysta toimeen ennen Ming-dynastian kukistumista. Vuonna 1644 Hongguanin , Rouva Zhengin pojan­pojan, tultua ensimmaiseksi Etelaisen Ming-dynastian keisariksi tama vain hupenevaa aluetta Etela-Kiinassa hallinnut dynastia

tunnusti Zhengin keisarinnaksi.

  • Li Jingfei (k. 1597
  • Li Zhaofei (1557?1642)
  • Xu Defei (k. 1602),
  • Chang Shunfei (1568?1594),
  • Qing Hui Shunfei Lee (k. 1623),
  • Yinfei,
  • Zhou Duanfei,
  • Yang Yifei,
  • Wang Xifei (k. 1589),
  • Wang Rongfei (k. 1591),
  • Rong Pin Lee,
  • LiDepin (1567?1628),
  • Geng (1568?1589)
  • Liang He (1562?1643).

Pojat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keisari Wanlilla oli kahdeksan poikaa. Heista vanhimmasta tuli keisari Taichang . Kolme muuta kuoli hyvin nuorina, ja muut teloitettiin mant?uhallituksen ensimmaisina vuosina.

  • Zhu Changluo (1582?1620), keisari Taichang . Aiti: Rouva Wang, Keisarillinen jalosukuinen puoliso Wensu, myohemmin leskikeisarinna Xiaojing.
  • Zhu Changxu (1584?1585). Aiti: Shu Chang.
  • Zhu Changxun (1586?1641). Aiti: Rouva Zheng.
  • Zhu Changzhi (1587?1588). Aiti: Rouva Xheng.
  • Zhu Changhao (1590?1644). Aiti: Zhou Duanfei. Teloitettiin vuonna 1644.
  • Zhu Changrun (1594?1647). Aiti: Li. teloitettiin vuonna 1647.
  • Zhu Changying (1597?1645). Aiti: Li. Keisari Yonglin isa.
  • Zhu Changpu (1604?1606). Aiti: Shunfei Lee.

Tyttaret [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keisari Wanlilla oli kymmenen tytarta, joista kuitenkin muut paitsi kaksi ensimmaista kuolivat lapsina.

  • Prinsessa Rongchang (1582?1647). Aiti: keisarinna Xiaoduanxian, puoliso: Yang Chunyuan.
  • Prinsessa Shouning (1584?1644). Aiti: Rouva Zheng, puoliso: Ran Xing. Teki itsemurhan vuonna 1644.
  • Zhu Xuangui(1584?1585). Aiti: Rouva Wang.
  • Zhu Xuan Shu (1584?1590). Aiti: Rouva Zheng.
  • Zhu Xuan Xianju (1584?1585). Aiti: Li Depin.
  • Zhu Xuan Yao (1588?1589). Aiti: Rouva Zheng.
  • Yunmeng (1584?1587). Aiti: Rouva Wang.
  • Zhu Xuanji (? ? 1593). Aiti: Li Depin.
  • Zhu Xuan Deng (1598?1599). Aiti: Li Depin.
  • Zhu Xuan Mei (1605?1606 [2]). Aiti: Lee Shunfei.

Kuolema ja perinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wanlin hallituskausi vaikutti osaltaan Ming-dynastian havioon. Han oli haluton hallitsija, hanen kautenaan valta­kuntaan kohdistuivat suuret taloudelliset ja sotilaalliset paineet ja hallinto oli tyytymaton. Han myos lahetti maakuntiin eunukkeja valvomaan kaivostoimintaa, mika itse asiassa oli peiteltya kiristysta. Tyytymattomina ajalle tyypilliseen holtittomuuteen ryhma oppineita ja poliittisia aktivisteja, jotka olivat lojaaleja Zhu Xille ja vastustivat Wang Yangmingia , perustivat Donglin-liikkeen , poliittisen ryhman, jonka tavoitteena oli kohentaa moraalia ja vaikuttaa hallitukseen.

Wanlin hallitsijakauden viimeisina vuosina mant?ut alkoivat tehda hyokkaysretkia Kiinan pohjois­rajoille. Heidan sota­retkensa johtivat lopulta Ming-dynastian syrjayttamiseen vuonna 1644. On sanottu, etta Ming-dynastian kukistuminen ei niinkaan johtunut dynastian viimeisen keisarin Chongzhenin vaan Wanlin kelvottomasta hallinnosta.

Keisari Wanli kuoli vuonna 1620, ja hanet haudattiin Ming-dynastian hauta-alueelle Dinglingiin lahelle Pekingia . Hanen hautansa on yksi alueen suurimmista ja toinen niista kahdesta, jotka ovat avoinna yleisolle. Vuonna 1969 punaiset kaartit ryntasivat Dinglingin museoon, vetivat Wanlin ja hanen kahden keisarinnansa maalliset jaannokset ylos haudasta, minka jalkeen heidat postuumisti "tuomittiin" ja poltettiin. Samalla tuhottiin tuhansia esineita.

Vuonna 1997 Kiinan yleisen turvallisuuden ministerio julkaisi kirjan huumeiden vaarin­kaytosta. Siina sanotaan, etta keisari Wanlin jaannoksia oli tutkittu vuonna 1958 ja niiden oli todettu sisaltaneen morfiinijaamia , jotka osoittivat hanen kayttaneen jatkuvasti ja runsaasti oopiumia . [4] Frank Dikotterin mukaan madakia kuitenkin toivat Kiinaan ensimmaisena hollantilaiset kauppiaat vuosien 1624 ja 1660 valilla. [5] Sita ennen Kiinassa oli kaytetty oopiumia vain laakinnallisiin tarkoituksiin. [6] Mikali tama pitaa paikkansa, keisari Wanli ei voinut olla riippuvainen oopiumin poltosta.

Toisaalta korealaiset ovat kautta vuosi­satojen olleet keisari Wanilille hyvin kiitollisia siita, etta han pelasti Choseon-dynastian japani­laisten hyokkayk­selta. Viela 1990-luvulla Wanli oli Koreassa hyvin kunnioi­tettu henkilo.

Monessa suhteessa Wanli muistuttaa monia muita Kiinan keisareita, jotka olivat valta­kautensa alussa menes­tyksek­kaita mutta joiden myohempi huono hallitus­tapa johti dynastioiden rappioon. Sellaisiva ovat olleet esimerkiksi Tang-dynastian keisarit Gaozong ja Xuanzong seka myohemmin Qing-dynastian keisari Qianlong .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Edward L. Shaughnessy:  Kiehtova Kiina , s. 38. Suomentanut Riitta Bergroth. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7160-6 .
  2. a b c ”Kiina”,  Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip?Kp) , s. 1806. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9 .
  3. Carrington L. Goodrich, Fang Chaoying:  Dictionary of Ming Biography . New York: Columbia University Press, 1976. ISBN 0-231-03801-1 .
  4. Zheng Yangwen:  The Social Life of Opium in China , s. 18?19. Cambridge: Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-84608-0 .
  5. Frank Dikotter, Lars Peter Laamann, Zhou Xun:  Narcotic Culture: A History of Drugs in China , s. 32. Chicago: University of Chicago Press, C. Hurst & Co. Publishers, 2004. ISBN 1-85065-725-4 .
  6. Frank Dikotter, Lars Peter Laamann, Zhou Xun:  Narcotic Culture: A History of Drugs in China , s. 24?31. Chicago: University of Chicago Press, C. Hurst & Co. Publishers, 2004. ISBN 1-85065-725-4 .
Edeltaja:
Longqing
Kiinan keisari
1572?1620
Seuraaja:
Taichang
Käännös suomeksi
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Wanli Emperor