Walter Gropius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter Gropius
Walter Gropius, noin 1919.
Walter Gropius, noin 1919.
Henkilotiedot
Syntynyt [1]
Berliini [1]
Arkkitehti
Taidesuuntaus Bauhaus ja international style

Walter Gropius ( 18. toukokuuta 1883 Berliini ? 5. heinakuuta 1969 Boston ) oli saksalainen arkkitehti , joka perusti taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhausin . Han oli myos yksi 1900-luvun merkittavimmista taideteoreetikoista ja funktionalistisen arkkitehtuurin suunnittelijoista. [a] lahde?

Gropius opiskeli arkkitehtuuria Munchenissa ja Berliinissa vuosina 1903?1907. Vuosina 1908–1910 han tyoskenteli arkkitehti Peter Behrensin kanssa ja perusti sen jalkeen oman arkkitehtitoimiston.

Gropius ei ollut kiinnostunut vanhojen rakennustyylien jaljittelysta, vaan pyrki loytamaan oman modernin muotokielen, joka vastaisi ajan vaatimuksia. Han tuli jo uransa alkuvaiheessa tunnetuksi ennakkoluulottomana uusien rakennustekniikoiden ja -materiaalien kokeilijana. Erityisen kiinnostunut han oli tehokkaan rakennustuotannon ja taiteellisten paamaarien yhteensovittamisesta. Arkkitehdin tehtavana oli pitaa huolta siita, ettei tehokkuus vie rakennukselta ”sielua”.

Palveltuaan ensimmaisessa maailmansodassa lansirintamalla, palasi Gropius arkkitehtuurin pariin vuonna 1918. Hanet nimitettiin kahden Weimarissa sijaitsevan taidekoulun johtoon. Han paatti yhdistaa nuo kaksi koulua yhdeksi uudeksi kouluksi, jolle han antoi nimeksi ”Bauhaus”. Tavoitteena oli luoda uudenlainen oppilaitos, jossa yhdistyisivat arkkitehtuuri-, kasityo-, taideteollisuus- ja taidekoulutus. Gropius halusi, etta arkkitehdit laajentaisivat suunnittelutaitoaan kaikenlaisiin esineisiin. Han naytti itse esimerkkia suunnittelemalla muun muassa huonekaluja ja autoja.

Vuonna 1925 Bauhaus joutui muuttamaan Dessauhun , jonne Gropius suunnitteli koulun uudet toimitilat. Dessaun Bauhaus-rakennukset ovat ensimmaisia puhtaan funktionalistista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia, ja niita pidetaan Gropiuksen tarkeimpana saavutuksena arkkitehtuurin alalla.

Bauhausin johtajana Gropius paasi hyodyntamaan erinomaisia hallinnointitaitojaan. Bauhausista tuli lopulta taideteollisen koulutuksen suunnannayttaja koko maailmalle. Voidaan jopa vaittaa, etta Gropius oli ensisijaisesti merkittava taideteoreetikko ja pedagogi, ja vasta toissijaisesti merkittava arkkitehti.

Gropius toimi Bauhausin johdossa vuoteen 1928 asti, jolloin han siirtyi itsenaiseksi arkkitehdiksi Berliiniin. Hanen mielenkiintonsa suuntautui tuolloin suuriin asuntotuotantoprojekteihin, joiden toteuttamista han pyrki tehostamaan laadusta tinkimatta.

Englanti ja Harvardin yliopisto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Adolf Hitlerin valtaantulo vuonna 1933 johti siihen, etta moderni arkkitehtuuri joutui Saksassa vaikeuksiin. Gropius paattikin vuonna 1934 muuttaa Englantiin ja edelleen vuonna 1937 Yhdysvaltoihin , jossa han ryhtyi arkkitehtuurin professoriksi Harvardin yliopistossa . Tuossa virassa han vaikutti suuresti amerikkalaisen modernin arkkitehtuurin kehitykseen.

Gropiuksesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1944. Han suunnitteli viela uransa loppupuolella monia merkittavia rakennuksia, muun muassa Manhattanilla sijaitsevan Pan Am -pilvenpiirtajan (nykyinen nimi MetLife Building ). 1950-luvulla han suunnitteli myos rakennuksia entiseen kotimaahansa Saksaan, muun muassa Gropiusstadtin lahion Lansi-Berliiniin .

Gropius oli vuosina 1915?1920 naimisissa Alma Mahlerin kanssa ( Gustav Mahlerin leski). Vuonna 1923 han avioitui Ilse Frankin kanssa, ja tuo avioliitto kesti Gropiuksen kuolemaan asti.

Kuvia Gropiuksen suunnittelemista rakennuksista

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. Funktionalismista kaytetaan ulkomailla myos englanninkielista nimitysta " International Style ".

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. a b ( de ) Saksan kansalliskirjasto, GND-tunniste View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta .