Walter Gropius
(
18. toukokuuta
1883
Berliini
?
5. heinakuuta
1969
Boston
) oli saksalainen
arkkitehti
, joka perusti taide- ja arkkitehtuurikoulu
Bauhausin
. Han oli myos yksi 1900-luvun merkittavimmista taideteoreetikoista ja
funktionalistisen arkkitehtuurin
suunnittelijoista.
[a]
lahde?
Gropius opiskeli arkkitehtuuria
Munchenissa
ja Berliinissa vuosina 1903?1907. Vuosina 1908–1910 han tyoskenteli arkkitehti
Peter Behrensin
kanssa ja perusti sen jalkeen oman arkkitehtitoimiston.
Gropius ei ollut kiinnostunut vanhojen rakennustyylien jaljittelysta, vaan pyrki loytamaan oman modernin muotokielen, joka vastaisi ajan vaatimuksia. Han tuli jo uransa alkuvaiheessa tunnetuksi ennakkoluulottomana uusien rakennustekniikoiden ja -materiaalien kokeilijana. Erityisen kiinnostunut han oli tehokkaan rakennustuotannon ja taiteellisten paamaarien yhteensovittamisesta. Arkkitehdin tehtavana oli pitaa huolta siita, ettei tehokkuus vie rakennukselta ”sielua”.
Palveltuaan ensimmaisessa maailmansodassa lansirintamalla, palasi Gropius arkkitehtuurin pariin vuonna 1918. Hanet nimitettiin kahden
Weimarissa
sijaitsevan taidekoulun johtoon. Han paatti yhdistaa nuo kaksi koulua yhdeksi uudeksi kouluksi, jolle han antoi nimeksi ”Bauhaus”. Tavoitteena oli luoda uudenlainen oppilaitos, jossa yhdistyisivat arkkitehtuuri-, kasityo-, taideteollisuus- ja taidekoulutus. Gropius halusi, etta arkkitehdit laajentaisivat suunnittelutaitoaan kaikenlaisiin esineisiin. Han naytti itse esimerkkia suunnittelemalla muun muassa huonekaluja ja autoja.
Vuonna 1925 Bauhaus joutui muuttamaan
Dessauhun
, jonne Gropius suunnitteli koulun uudet toimitilat. Dessaun Bauhaus-rakennukset ovat ensimmaisia puhtaan funktionalistista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia, ja niita pidetaan Gropiuksen tarkeimpana saavutuksena arkkitehtuurin alalla.
Bauhausin johtajana Gropius paasi hyodyntamaan erinomaisia hallinnointitaitojaan. Bauhausista tuli lopulta taideteollisen koulutuksen suunnannayttaja koko maailmalle. Voidaan jopa vaittaa, etta Gropius oli ensisijaisesti merkittava taideteoreetikko ja pedagogi, ja vasta toissijaisesti merkittava arkkitehti.
Gropius toimi Bauhausin johdossa vuoteen 1928 asti, jolloin han siirtyi itsenaiseksi arkkitehdiksi Berliiniin. Hanen mielenkiintonsa suuntautui tuolloin suuriin asuntotuotantoprojekteihin, joiden toteuttamista han pyrki tehostamaan laadusta tinkimatta.
Adolf Hitlerin
valtaantulo vuonna 1933 johti siihen, etta moderni arkkitehtuuri joutui Saksassa vaikeuksiin. Gropius paattikin vuonna 1934 muuttaa
Englantiin
ja edelleen vuonna 1937
Yhdysvaltoihin
, jossa han ryhtyi arkkitehtuurin professoriksi
Harvardin yliopistossa
. Tuossa virassa han vaikutti suuresti amerikkalaisen modernin arkkitehtuurin kehitykseen.
Gropiuksesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1944. Han suunnitteli viela uransa loppupuolella monia merkittavia rakennuksia, muun muassa
Manhattanilla
sijaitsevan Pan Am -pilvenpiirtajan (nykyinen nimi
MetLife Building
). 1950-luvulla han suunnitteli myos rakennuksia entiseen kotimaahansa Saksaan, muun muassa Gropiusstadtin lahion
Lansi-Berliiniin
.
Gropius oli vuosina 1915?1920 naimisissa
Alma Mahlerin
kanssa (
Gustav Mahlerin
leski). Vuonna 1923 han avioitui Ilse Frankin kanssa, ja tuo avioliitto kesti Gropiuksen kuolemaan asti.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|
- ↑
a
b
(
de
)
Saksan kansalliskirjasto,
GND-tunniste
. Tieto on haettu
Wikidatasta
.