Vyo ja tie on Kiinan hallituksen vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa maaritelty kehityshanke, jossa Kiina investoi 900 miljardia dollaria rautateihin, satamiin ja muuhun infrastruktuuriin 65 maassa. ^[1]

Hankkeen nimi oli vuoteen 2016 saakka Yksi vyo, yksi tie , kunnes kiinalaiset poistivat sanan "yksi", koska se antoi virheellisen kuvan maa- ja merireittien maarasta. ^[2] Hankkeesta on kaytetty myos nimitysta uusi silkkitie . ^[3]

Hankkeen tarkoituksena on yhdistaa Kiina Eurooppaan ja Afrikkaan seka lisata kaupankayntia ja taloudellista yhdentymista aloitteessa mukana olevissa maissa. Kiinalaisten mukaan hanke tarjoaa etuja Kiinan itsensa lisaksi myos kaikille mukana oleville maille. Kiinalaiset odottavat vientiyritystensa markkinoiden kasvavan seka maansa rakennusfirmojen, insinooritoimistojen, rautatieyhtioiden ja muiden infrastruktuurin parissa toimivien yritysten laajenevan ulkomaille. Hankkeen odotetaan myos auttavan Kiinan alikehittyneiden lansiosien kehityksessa. Hankkeen seurauksena olisi myos Kiinan valuutan kansainvalistyminen ja Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvu ulkomailla. ^[1]

Hanketta on edistanyt etenkin Kiinan presidentti Xi Jinping . Han ehdotti vuonna 2013 valtiovierailullaan Kazakstanissa, etta Kiina ja Keski-Aasian maat rakentaisivat yhteisen talousvyohykkeen, jonka han rinnasti vanhaan Keski-Aasian kauppareittiin, silkkitiehen . Vahan sen jalkeen han sanoi Indonesiassa , etta Kiina vahvistaa yhteistyota Kaakkois-Aasian maiden kanssa rakentamalla ”merellisen silkkitien”. Naista kahdesta ehdotuksesta, maan ja meren kautta kulkevista yhteyksien verkostoista, syntyi kaksi vuotta myohemmin Vyo ja tie -hanke. ^[1]

Hankkeen ”vyo” tarkoittaa Kiinan lansiosien yhdistamista kuuden talouskaytavan kautta Keski-Aasiaan, Venajalle, Eurooppaan, Valimerelle ja Persianlahdelle seka Kaakkois-Aasiaan, Etela-Aasiaan ja Intian valtamerelle. ^[1]

Hankkeen ”tie” on merireitti, joka yhdistaa Kiinan rannikkoalueet Eurooppaan ja Afrikkaan yhtaalta Etela-Kiinan meren ja Intian valtameren seka toisaalta Etela-Tyynenmeren kautta. ^[1]

Hankkeeseen kuuluu 51 raideyhteytta, jotka yhdistavat Kiinasta 27 ja Euroopasta 28 suurkaupunkia. ^[4] Investointeihin kuuluu lisaksi muun muassa satelliitteja, Thaimaan ja Laosin lapi kulkevia rautateita ja tieverkostoja, ilmailun ja merenkulun infrastruktuureja Keniassa , rauta- ja moottoriteita Lansi-Kiinasta Pakistanin satamiin, Kiinan ja Kazakstanin rajalla sijaitseva kuivasatama seka Keski- ja Ita-Eurooppaan vieva luotijunayhteys Kreikasta Pireuksen satamasta , jonka Kiina omistaa. ^[1] Malesiaan Kiina aikoo rakentaa teollisuuskeskuksen ja Valko-Venajalle suuren teollisuuspuiston. ^[4]

Hankkeen rahoituksesta suurin osa tulee Kiinan valtion omistamilta pankeilta ja vuonna 2015 perustetusta 40 miljardin dollarin silkkitierahastosta. Silkkitien varrella oleviin maihin investoi myos Pekingissa sijaitseva Aasian infrastruktuuri-investointipankki . ^[1]

Suunnitelman myota Kiina on solminut kymmenia kahdenvalisia yhteistyosopimuksia eri maiden ja kansainvalisten jarjestojen kanssa. Pekingissa jarjestettiin vuonna 2017 silkkitiekokous, johon osallistui 28 valtiojohtajaa ja yli 50 kansainvalisen jarjeston johtajaa. ^[1]

Osana suunnitelmaa Kiina houkuttelee maita kayttamaan yuania Yhdysvaltain dollarin sijaan. Pakistan on suostunut yuanin kayttamiseen. ^[5]

Italiasta tuli maaliskuussa 2019 ensimmainen G7-maa ja ensimmainen merkittava lansivaltio, joka allekirjoitti hankkeeseen liittyvan yhteistyosopimuksen Kiinan kanssa. ^[6] Italia oli ainoa G7-maa, joka liittyi mukaan Kiinan ohjelmaan ^[7] . Joulukuussa 2023 Italia kuitenkin ilmoitti vetaytyvansa hankkeesta. ^[7]

Vuosina 2013?2021 Kiina sijoitti jopa 843 miljardia dollaria teiden, siltojen, sairaaloiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen noin 163 maassa. Useimmat kohteista sijaitsevat Afrikassa, Keski-Aasiassa tai Etela-Amerikassa. ^[8]

Tutkimuksen mukaan Vyo ja tie -investointiohjelma on kerryttanyt kohdemaille niin kutsuttua piilotettua velkaa yli 385 miljardin dollarin eli noin 330 miljardin euron arvosta. Kiinan tekemat lapinakymattomat sopimukset ovat jattaneet monia pienituloisia valtioita velkoihin, joita niilla ei ole mahdollisuuksia kuitata. 45:ssa maassa velkaantumisaste Kiinalle on yli 10 prosenttia kyseisen maan bruttokansan­tuotteesta. Lisaksi yli kolmannes tutkimuksessa tarkastelluista projekteista oli keskella korruptiosyytteita ja paikallisten protesteja. Moni ohjelmaan osallistunut valtio oli vuoteen 2021 mennessa keskeyttanyt tai perunut projekteja velkaantumisasteesta huolestuneena. ^[8]

Tutkija Brad Parksin mukaan Kiinan Vyo ja tie -lainausohjelma ei ole suuri suunnitelma liittolaisten keraamiseen vaan pikemminkin suurimman mahdollisen taloudellisen voiton metsastysta. ^[8]

Kesakuussa 2021 Vyo ja tie sai kilpailijan, kun Yhdysvallat julkaisi yhdessa G7-maiden kanssa oman investointiohjelmansa nimelta Build Back Better World (B3W). ^[8]