Artsakhin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Esihistoriallisella ja vanhalla ajalla nykyisen Artsakhin tasavallan alueella asui tuntemattomia alkuperaiskansoja, jotka eivat olleet indoeurooppalaisia. Indoeurooppalaiset armenialaiset muuttivat alueelle viimeistaan noin 200 eaa. Taman jalkeen alue oli vaihtelevalla tavoin itsenainen. Vieraat valloittajat tulivat ja menivat. Azerit ja armenialaiset alkoivat nahistella keskenaan 1980-luvulla ja karkottaa toisiaan. Pitkaan jatkuneiden kahnausten jalkeen kiistanalainen alue irtautui Azerbaid?anista yksipuolisesti vuonna 1991 , mista aiheutui Vuoristo-Karabahin sota . Mikaan ulkomaa ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahia itsenaiseksi. YK:n paatoslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaid?aniin: tama on myos silloin talloin uhannut liittaa alueen takaisin itseensa. ^lahde? Azerbaid?an aloittikin vuonna 2020 sodan, jossa se valtasi suuren osan Artsakhista. ^[1]

Vanha aika ja antiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoriallisella ja vanhalla ajalla Vuoristo-Karabahissa asui tuntematonta ei-indoeurooppalaista kansaa. Ei tiedeta, milloin armenialaiset muuttivat alueelle, ehka valilla 700-200 eaa. Armenian kulttuuri vallitsi alueella varhaisella keskiajalla noin 500 jaa. Alueen vanha nimi on Artsakh , joka lienee silla ollut jo vanhalla ajalla.

Keskiajalta 1800-luvulle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muslimiarabit tunkeutuivat maahan vuoden 650 tienoilla jaa. He nostivat valtaan paikallisia ruhtinaita. Mongolit valtasivat alueen vahaksi aikaa. Taman jalkeen armenialaiset, turkkilaiset ja persialaiset kamppailivat alueen hallinnasta vuosisatoja. Alue sailytti silti monesti autonomian. Vuonna 1724 ottomaanit valtasivat alueen ja murhasivat monia armenialaisia ^[2] . 1700-luvun lopussa alue oli itsenainen Karabahin kaanikunta ; ^[3] sittemmin se joutui Persian alaisuuteen.

Venajan vallan alla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1822 Venaja valtasi alueen Persialta. Venaja armenialaisti aktiivisesti 1800-luvulla Vuoristo-Karabahia karkottaen islaminuskoisia, ja alueelle muutti armenialaisia. Vuosina 1905?1907 armenialaiset ja azerit sotivat keskenaan. Vuonna 1918 puhkesi uusi sota Armenian ja Azerbaizdhanin valille. Vuonna 1920 azerit tekivat Susassa joukkomurhan, jossa surmattiin yli 20 000 kaupungin armenialaista.

Neuvostoaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1920 neuvostojoukot saapuivat maahan ^[4] ja perustivat Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen Azerbaid?anin sosialistisen neuvostotasavallan sisalle. Azereita muutti Vuoristo-Karabahiin ja armenialaisten osuus pieneni. Armanialaiset vaativat moneen otteeseen jo Stalinin ajoista lahtien Vuoristo-Karabahin liittamista Armeniaan. Vuonna 1983 Neuvostoliiton valta alueella alkoi hiipua, mista alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdinta. Armenialaismieliset nationalistit syyttivat azereita alueen pakkoazerisoinnista, mista nakivat esimerkkina eraan kolhoosin johtajan erottamisen ja korvaamisella azerilla. Kiista alueesta johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivat ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja Gorbatsovilta Vuoristo-Karabahin liittamista Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna alue irrottautui Azerbaid?anista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaid?anista. ^[5] Azerit kostivat Vuoristo-Karabahin azerien karkotukset verisesti Sumgaitin ja Bakun pogromeissa , jotka neuvostoarmeija pysaytti.

Neuvostoliiton jalkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Vuoristo-Karabah julistautui itsenaiseksi tasavallaksi . Kansanryhmien valiset konfliktit voimistuivat. ^[5] Armenian alueella jarjestamassa kansanaanestyksessa selva enemmisto tuki itsenaisyytta, mutta azerit boikotoivat aanestysta. ^lahde? Neuvostojoukkojen lahto kiihdytti 1980-luvulla alkaneen konfliktin taydeksi sodaksi vuonna 1992. Vuonna 1994 paattyneessa sodassa arviolta 20 000?30 000 ihmista menetti henkensa. Armenialaiset joukot onnistuivat saamaan alueen hallintaansa ja miehittivat Azerbaid?anin alueita Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta luoden nain maayhteyden Vuoristo-Karabahin ja Armenian valille. Tulitauko solmittiin 12. toukokuuta 1994 , mutta rauhansopimus jai tekematta. Vuoristo-Karabahin ja sita ymparoivan alueen johtoon jaivat etniset armenialaiset. ^[5] Mutta ei YK, ei edes Armenia hyvaksynyt virallisesti Vuoristo-Karabahia itsenaiseksi alueeksi.

Vuonna 1995 jarjestettiin Vuoristo-Karabakhin parlamenttivaalit. Robert Kot?arjanista tuli virkaatekeva presidentti, ja hanen asemansa vahvistettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa. ^[5] Vuonna 1997 Kot?arjanista tuli Armenian paaministeri, ja hanen seuraajakseen Vuoristo-Karabakhissa valittiin Arkadi Gukasian. Armenia ja Azerbaid?an hyvaksyivat ETYJin rauhanehdotuksen. ^[5]

Vuonna 2017 Vuoristo-Karabahin tasavalta muutti nimensa Artsakhin tasavallaksi. ^[6]

Armenia ja Azerbaid?an ovat kayneet tulitauon jalkeen pienempia rajakahakoita mm. vuosina 2008, 2011, 2014, 2016. Vuonna 2020 Azerbaid?an aloitti hyokkayksen Vuoristo-Karabahiin pyrkien valtaamaan sen. Turkki tuki Azerbaid?ania, Venaja osin Armeniaa. Azerit voittivat sodan paremmin aseistetun armeijansa turvin. Artsakh menetti suuren osan alueestaan, mutta paakaupunki ja suuri osa armenialaisalueesta jai sille. ^[1]

Joulukuusta 2022 lahtien on pidetty Artsakhin ja Armenian valinen liikenneyhteys, mihin kaytettiin Lacınin kaytavaa .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]