Voutikunta oli voudin toimialue ^[1] Ruotsin historiallisessa hallinnossa. Kustaa Vaasa uudisti maansa hallintoa 1500-luvun alkupuolella siten, etta keskiajalla kaytossa olleista linnalaaneista siirryttiin voutikuntiin. Suomen alueella niita oli 1500-luvulla enimmillaan noin 40 kappaletta. Voutikunnan hallinnosta vastanneen voudin tarkein tehtava oli verojen keraaminen. Valtakunnan hallintoa uudistettaessa 1630-luvulla muodostettiin laaninhallinto ja pitajaa suuremmaksi, mutta laania pienemmaksi hallintoyksikoksi tulivat kihlakunnat . Voutikunta-nimitys sailyi kuitenkin kaytossa pitkaan kihlakunta-sanan rinnalla. ^[2]

Suomen eli keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueella olleet voutikunnat.

• Turun linnan voutikunta ^[3]
  • Pohja-Suomen laamannikunta
    • Maskun kihlakunta
    • Vehmaan kihlakunta
  • Etela-Suomen laamannikunta
    • Halikon kihlakunta
    • Piikkion kihlakunta
• Satakunnan voutikunta (myohemmin Kokemaenkartanon laani) kuului talla ajanjaksolla Turun linnan alaisuuteen ^[4]
• Ahvenanmaan voutikunta (Kastelholman linna) ^[5]
• Korsholman linnan voutikunta ^[6]
• Hameen linnan voutikunta ^[7]
  • Hattulan kihlakunta
  • Hollolan kihlakunta
  • Saaksmaen kihlakunta
• Raaseporin linnan voutikunta ^[8]
• Viipurin linnan voutikunta (laanitettyna koko ajanjakson) ^[9]
  • Ita-Uudenmaan voutikunta (= Porvoon voutikunta) ^[10]

• Salminen, Tapio:  Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412?1448. Tutkimus Suomen linnojen suhteesta keskushallintoon vanhemmalla unioniajalla . Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, 1993. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.01.2024).