Volgan Bulgaria
(tai
Bolgaria
) oli
Volgan
keskijuoksulla sijainnut voimakas valtio 900?1200-luvuilla. Sita hallinneet
bolgaarit
olivat
turkkilaista
bolgaarin kielta
puhunutta vaestoa. Saman vaeston toinen haara siirtyi Kaakkois-Eurooppaan, slaavilaistui, kristillistyi ja antoi nimen
Bulgarian
valtiolle. Volgan Bulgaria omaksui
islamin
vuonna 922
[1]
.
Idan bolgaarit siirtyivat Volgan rannoille 660-luvulla. He maksoivat veroa
kasaareille
kunnes irtaantuivat heidan vallasta 900-luvun aikana. Volgan Bulgarian mahti oli huipussaan 900?1100-luvulla. Volgan Bulgarian alue (Bulgar) sijaitsi suunnilleen nykyisen
Tatarstanin tasavallan
kohdalla.
Bulgaria joutui
mongolien
hyokkayksen
kohteeksi, ja se valloitettiin vuonna 1236, jolloin siita tuli osa
Kultaisen ordan
kaanikuntaa. Kun Kultainen orda hajosi, osasta entisesta Bulgariasta muodostettiin
Kazanin kaanikunta
, joka oli olemassa vuoteen 1552. Talloin
Iivana Julma
valloitti Kazanin ja liitti sen osaksi
Venajan valtakuntaa
. Alueesta muodostettiin 1700-luvulla
Kazanin kuvernementti
, ja se jaettiin Tatarstanin ja
Ba?kortostanin
tasavalloiksi 1919?1920.
Volgan bulgaarit kayttivat muinaisia turkkilaisia
riimuaakkosia
ennen islamin omaksumista. Naista esimerkkeja on sailynyt Tatarstanissa sijaitsevan
Bolgarin kaupungin
museossa. Islamin vaikutuksesta siirryttiin arabialaiseen kirjaimistoon, joka alueen jalkelaisilla oli kaytossa aina neuvostoaikaan saakka.
[1]
Khan Krumin johdattamia bolgaareita Versinikian taistelun aikaan (813).
Alueen vaestoista kaytetty
tataari
-nimitys tuli mongolivalloittajien mukana. Kultaisen ordan synnyttya tata nimitysta ryhdyttiin kayttamaan myos miehitetyn alueen vaestosta.
Bolgaarit
eivat kuitenkaan itse kutsuneet itseaan tataareiksi, vaan nimitysta kayttivat lahinna venalaiset Kultaisen ordan ei-venalaisista kansoista.
Historijoitsija
Alfred Halikov
(1929?1994) kertoo seuraavasti: 1500?1600-luvuilla alkuperaisilta asuinpaikoiltaan siirretyt
kazanilaiset
ja
mishaarit
menettivat entiset alueelliset nimityksensa, jolloin heidan oli pakko aktiivisen keskinaisen sekoittumisen takia ottaa kayttoon yhteinen etnonyymi,
tataarit
, jota Kultainen orda ja paikalliset feodaalit olivat juurruttaneet kansaan jo Kultaisen ordan ajoista lahtien. Yhdentymisen jalkeen alkoivat venalaiset feodaalit ja tsaarin hallinto kutsua kazanilaisia ja mishaareita talla nimella. Sitkeiden ponnistelujen ansiosta se levisi vahitellen myos kansan keskuuteen. Valtaosa tataarivaestoa piti kuitenkin parempana kutsua itseaan muslimeiksi, ja jotkut bolgaareiksi.
Suomalainen tutkija
Antero Leitzinger
on kritisoinut Halikovin neuvostoaikana toteutettua tutkimusta ja etenkin hanen taipumusta yhdistaa nykyisten
Volgan tataarien
etnogeneettinen historia mielummin Volgan Bulgarian, kuin Kultaisen ordan vaestoon. Hanen mukaansa se johtuu "venalaisten iskoistamasta alemmuuden tunteesta, joka liitetaan ordan vaestoon".
[2]
Monet nykyaikaiset tutkijat kuitenkin uskovat seka Bulgarian etta Ordan molempien olleen merkittavassa roolissa heidan muodostumisessa.
[3]
”Tataari" ei lopulta tiettavasti ole kuitenkaan alun perin pelkka
eksonyymi
. Kultaisen ordan polovtsi-kipt?akkien sanotaan
kutsuneen itseansa
tataareiksi.
[4]
- Eastern Bulgars
. encyclopedia.com
- Azade-Ayse Rorlich: The Volga tatars-a Profile in National Resilience.
- A. H. Halikov: Tataarit, keita te olette?