Viski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skotlantilaista viskia

Viski on viljasta tislaamalla valmistettu vakeva alkoholijuoma . Viski on peraisin Britteinsaarilta ; yleensa sen ajatellaan olevan kotoisin joko Skotlannista tai Irlannista . Saadosten mukaan viskina voidaan pitaa vahintaan kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa. lahde?

Etymologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sana viski ( engl. whisky , whiskey ) tulee gaelin kielen sanoista uisge beatha , ’elaman vesi’. [1] [2] Kirjoitusasu on muuttunut englannin kielen myota muotoon whisky tai whiskey. Sanalla whisky viitataan yleensa nimenomaan skotlantilaisiin, walesilaisiin ja nykyisin myos kanadalaisiin viskeihin. Whiskey taas on yleensa yhdysvaltalaisten tai irlantilaisten viskinvalmistajien kayttama nimitys. [3]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Legendan mukaan Pyha Patrick toi viskin Britteinsaarille 400-luvulla jaa., mutta todellisuudessa tislauskin lienee tata myohaisempi arabialainen keksinto. [4] Lansi-Eurooppaan tislaustaito tuli viimeistaan 1200-luvulla. [5]

Varhaisin kirjallinen todiste viskin valmistuksesta on vuodelta 1494 peraisin oleva teksti, jossa pappi John Corille myonnettiin kuninkaan maarayksella kahdeksan tynnyria mallasta aqua vitaen valmistusta varten. [5]

Mies kaataa viskia karahvista - taidemaalari Erskine Nicolin maalaus vuodelta 1869.

Viskiksi tislaamalla ylijaamavilja saatiin sailymaan paljon kauemmin kuin leipana tai oluena. Viskin valmistuksesta olikin tullut Britteinsaarilla yleista jo 1600-lukuun mennessa. Ensimmainen kaupallinen tislaamo oli Black Islen saarelle 1600-luvun alussa perustettu Fesintoch . Englannin hallitus alkoi vuonna 1643 peria veroa viskin valmistajilta. Tama johti laittoman tislaamisen lisaantymiseen ja salakuljetukseen ja jopa mellakoihin. [5]

Viskin kulutus kasvoi entisestaan 1700-luvulla, mutta laiton tislaus oli yha laajempaa kuin laillinen. Tislauspannuista tehtiin kapeampia, mika nopeutti juoman kuumentamista. Nopeutetun kuumentamisen vuoksi tuotteiden laatu saattoi tosin samalla heiketa. Viskin verotusta ja lupamaksuja kevennettiin vuonna 1823, mika johti useiden laillisten tislaamojen perustamiseen. Vuonna 1829 kibagielainen Robert Stein keksi tislauslaitteen, joka nopeutti tislaamista. Dublinilainen Aenas Coffey patentoi vuonna 1830 oman jatkuvan tislauksen laitteensa, jolla alkoholista saatiin aiempaa puhtaampaa ja vahvempaa. [5]

Viski oli 1830-lukuun mennessa muodostunut jo Skotlannin kulttuurin keskeiseksi osaksi, jota nautittiin kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Vuoden 1853 laki lyhensi pubien aukioloaikoja, mika johti viskin myynnin laskuun. Viskin myynnin kaansi pian taas nousuun uudenlaisten sekoiteviskien tulo markkinoille seka viinin tuotannon romahduttanut viinikirva . [5]

Viineja alettiin pullottaa 1860-luvulla. Taman ansiosta viskien laatu oli helpompi varmistaa kuin tynnyrien kohdalla. Markkinoinnin ansiosta viskikulttuuri laajeni Britteinsaarilta kaikkialle brittilaisen imperiumin maihin. Kayttoon otettiin kehittyneempi tuote- ja laatumerkintajarjestelma, ja myos viskipullojen etiketeista tehtiin houkuttelevampia. [5]

Viskille maarattiin laissa vuonna 1915 kahden vuoden vahimmaiskypsytysaika, joka jo seuraavana vuonna pidennettiin kolmeen vuoteen. Skottiviskin kysynta kasvoi Yhdysvalloissa kieltolain aikana 1920-luvulla, ja siita tuli pysyva osa amerikkalaisten juomatottumuksia. Kirkkaiden viinojen kuten votkan suosion kasvu 1960-luvulta alkaen pienensi viskin menekkia. [5]

Viskin menekki on 2000-luvulla kasvussa. Maailmanlaajuisen viskikaupan arvoksi vuonna 2025 on ennustettu 75 miljardia euroa. Markkinajohtaja on skottilainen Johnnie Walker , ja kymmenen myydyimman viskin joukossa on skottilaisten tuottajien lisaksi myos yhdysvaltalaisia, kanadalaisia, irlantilaisia ja japanilaisia. [6]

Viskilajeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mallasviski valmistetaan pelkastaan mallasohrasta. Se tislataan kuparisissa tislauspannuissa. Skotlantilaista mallasviskia kypsytetaan vahintaan kolme vuotta. [7]

Jyvaviski valmistetaan yleensa joko vehnasta tai maissista , minka lisaksi siina on mallastamatonta ja mallastettua ohraa . Se tislataan jatkuvatoimisessa tislauspannussa. Jyvaviskia kaytetaan paljon sekoiteviskeissa. [7]

Pure pot still -viskia valmistetaan Irlannissa . Se tehdaan mallastetun ja mallastamattoman ohran sekoituksesta ja tislataan pot still -tislauspannuissa. [7]

Bourbon on yhdysvaltalainen viski, jota tehdaan vahintaan 51-prosenttisesti maissista ja kypsytetaan vahintaan kaksi vuotta uusissa, hiilletyissa valkotammitynnyreissa. [7]

Amerikkalainen ruisviski tehdaan vahintaan 51-prosenttisesti rukiista . Sita kypsytetaan vahintaan kahden vuoden ajan. [7]

Maissiviski on tehty vahintaan 80-prosenttisesti maissista. Sille ei ole maaratty vahimmaiskypsymisaikaa tai kypsytystynnyrin tyyppia, kuten muille amerikkalaisviskeille. [7]

Tennessee-viski valmistetaan enimmakseen maissista ja suodatetaan paksun sokerivaahterahiilikerroksen lapi. [7]

Kanadalaiset viskit ovat yleensa sekoitteita, ja niissa on aina mausteena jonkin verran ruista. [7]

Single malt -viski tulee kokonaan yhdesta ja samasta tislaamosta, mutta siina on viskia monesta eri tynnyrista tasalaatuisuuden sailyttamiseksi. Single cask malt -viski valmistetaan yhden tislaamon yhden tynnyrin viskista, ja se on yleensa 60-prosenttista. Vatted malt eli pure malt viittaa sekoitukseen, jossa on eri tislaamoiden mallasviskeja. [8] Sekoiteviskit ovat useiden mallasviskien ja jyvaviskien sekoituksia, joissa mallasviskin ja jyvaviskin sekoitussuhde on yleensa 40:60. [7]

Valmistus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mallastettua (idatettya) ohraa Laphroaigin tislaamossa (Islay, Skotlanti).

Mallasviski valmistetaan pelkastaan mallastetusta ohrasta . Aluksi ohranjyvat kastellaan upottamalla ne isoihin tankkeihin pariksi paivaksi. Sitten marat jyvat levitetaan viileaan paikkaan, jolloin ne alkavat itaa . Kun jyvat ovat itaneet noin viiden vuorokauden ajan, ne kuivataan itamisen pysayttamiseksi. Kuivaaminen voidaan suorittaa kayttamalla kuumaa ilmaa, tai hiilta, kuten antrasiittia , tai kuivattua turvetta . [9]

Kuivuneet jyvat jauhetaan rouheeksi, jonka rakenne vaihtelee tislaamokohtaisesti. Osa rouheesta on karkeampaa ja osa hienorakeisempaa. Rouhe pumpataan maskaysastioihin ja siihen sekoitetaan vetta, yleensa kolmessa erassa. Veden lampotilaa nostetaan vaiheittain noin 60 asteesta 90 asteeseen, jotta eri lampotiloissa liukenevat sokerit saadaan talteen. Jyvien tarkkelys muuntuu sokeriksi ja liukenee veteen. Nain syntynyt vierre otetaan talteen maskaysastian siiviloivan pohjan lapi. Viimeisena pumpattu era kaytetaan seuraavaan maskayskertaan. [10]

Kuparisia tislaimia Glenfiddichin tislaamossa.

Vierre jaahtyy ja siirtyy kaymisastioihin, jotka on valmistettu puusta tai ruostumattomasta teraksesta. Vierteeseen lisataan hiiva , joka alkaa syoda sokeria ja tuottaa alkoholia ja hiilidioksidia . Vierteen annetaan kayda tislaamosta riippuen kahdesta paivasta useaan paivaan. [11]

Kun vierre on kaynyt tarpeeksi, sen alkoholipitoisuus on noin 8?10 prosenttia. Sen voi sanoa olevan olutta , jossa on viela runsaasti hiivaa. Vierre tislataan kaksi tai kolme kertaa, jolloin sen alkoholipitoisuus nousee voimakkaasti. Raakatisle muuttuu ensimmaisessa tislauksessa 20?24-prosenttiseksi alkoholiksi, toisessa tislauksessa noin 70-prosenttiseksi ja joidenkin tislaamojen suorittamassa kolmannessa tislauksessa 82-prosenttiseksi. Toisessa tislauksessa hylataan ensimmaiset alkoholihoyryt, silla ne ovat myrkyllista metanolia . Myos tislauksen loppuosan annetaan valua keraystankkiin seuraavaa tislausajoa varten. Keskiosa otetaan talteen, usein noin 72 prosentin vahvuudesta alkaen. Alkoholihoyryt tiivistyvat nestemaiseen muotoon eli kondensoituvat kondensaattoreissa, jotka sijaitsevat tislaimen vieressa. [12]

Viski haihtuu ja muuttaa variaan ajan myota.

Tislauksessa syntynyt raakatisle siirretaan noin 63,5-prosenttiseksi laimennettuna tammitynnyreihin kypsymaan useiksi vuosiksi. Kypsytyksen aikana viski saa tynnyreista tunnusomaisen makunsa ja varinsa. Tammitynnyrit ovat nestetiiviita mutta eivat ilmatiiviita, joten viskista haihtuu esimerkiksi Skotlannissa noin kaksi prosenttia tynnyrin lapi vuodessa. Tata haihtunutta viskia kutsutaan ”enkelten osuudeksi”. Skotlannissa kaytetaan etupaassa amerikkalaisia bourbon -viskin sailomiseen kaytettyja tynnyreita, silla niita saa halvalla. Loput tynnyreista ovat yleensa sherrytynnyreita . Samaa tynnyria kaytetaan usein vain kahdesti, mutta sekoiteviskien kypsyttamiseen voidaan kayttaa vanhempaakin tynnyria. [13]

Viskia kypsytetaan tynnyrissa kolmesta vuodesta jopa 25 vuoteen, useimmiten 10?12 vuotta. Sen jalkeen viski pullotetaan. Ennen pullotusta viski laimennetaan vedella noin 40?46-prosenttiseksi seka kylmasuodatetaan. [14]

Nauttiminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Glencairn-viskilasi on tulppaaninmuotoinen ja ohjaa juoman tuoksun nenaan.

Jotkut juovat viskinsa sellaisenaan eli raakana, mutta jotkut nauttivat sen jaapalojen kanssa ja jotkut laimentavat sen huoneenlampoisella vedella. Jailla juodaan etenkin bourbonia ja sekoiteviskeja. [15]

Tavallinen viskilasi on tasalevyinen, mutta ylaosastaan kapeneva niin sanottu copita-lasi ohjaa viskin aromit nenaan. Muita viskilaseja ovat esimerkiksi Glencairn-lasi ja kannellinen Glenmorangie-lasi. [15]

Tunnettuja viskidrinkkeja ovat esimerkiksi Manhattan ja Irish coffee . Irish Cream on irlantilainen viskiin perustuva kermalikoori.

Tuotantoalueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viskia tuotetaan lahes joka puolella maailmaa. Erilaiset alueet antavat kuitenkin kullekin viskille omat piirteensa. Jopa hyvin lahekkain sijaitsevilla tislaamoilla voidaan valmistaa hyvin erilaisia viskeja.

Skotlanti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Strathislan tislaamo Keithissa . Kuvassa nakyvat kaksi tornia kuuluvat mallastusrakennukseen.
Paaartikkeli: Skottiviski

Ainoastaan skotlantilaisista viskeista voidaan kayttaa termia Scotch Whisky . 90 prosenttia skotlantilaisista viskeista myydaan sekoitteina ( blended ), naista tunnetuimpia merkkeja ovat Johnnie Walker , Cutty Sark, The Famous Grouse ja Chivas Regal .

Skotlannin viskin tuotantoalueet jaetaan karkeasti yla - ja alamaahan seka saariin. Saaret, Islayta lukuun ottamatta, lasketaan kuuluvaksi Ylamaihin. Kullakin alueella on omat ominaispiirteensa. Esimerkiksi Islayn saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia, kun Spey-joen alueella tuotetut ovat makeita, puhtaita ja hienoaromisia. Tuotantoalueiden aluejako on kuitenkin viskin maun osalta ainoastaan viitteellinen, silla esimerkiksi savuisia viskeja valmistetaan myos muualla kuin Islayn alueella. Samoin osa Islayn viskeista on makuprofiililtaan miltei savuttomia, esimerkiksi useimmat Bunnahabhainit ja monet Bruichladdichit.

Single malt -viskien suosio on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lahtien. Aiemmin suurin osa esimerkiksi Islayn viskeista myytiin suurimpien bulkkimerkkien sekoitteiksi, mutta nykyaan saaren omien single malt -viskien myynti on moninkertaistunut ja samalla eri vuosikertojen ja tyyppien kysynta on laajentunut.

Katso myos: Luettelo skotlantilaisista viskitislaamoista

Irlanti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Irlantilaiset viskit ovat maultaan pehmeampia kuin skotlantilaiset. Tama johtuu erilaisesta valmistustavasta. Irlantilaista viskia tislataan yleensa kolmeen kertaan, kun Skotlannissa on tapana tislata vain kahdesti. Irlannissa ohran jyvia kuivatessa ei kayteta turvesavua, josta johtuu skottiviskeille tyypillinen savun maku, vaan kuumaa ilmaa, nain ollen savun makua ei synny. Nykyisin lahes kaikki irlantilaiset tislaamot ovat ulkomaalaisomistuksessa.

Tunnetuimpia irlantilaisia viskeja ovat Jameson , Old Bushmills , Tullamore Dew , John Powers , Paddy , Tyrconnell ja Redbreast .

Pohjois-Amerikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viskitynnyreita kypsymassa Jim Beamin varastolla.

Myos Pohjois-Amerikassa valmistetaan viskeja. Ne poikkeavat huomattavasti alkuperaisista skotlantilaista viskeista. Bourbon -viski on Yhdysvalloissa valmistettua viskia, jonka valmistukseen kaytetaan yli puolet maissia, lisaksi kaytetaan tyypillisesti vehnaa seka ruista. Tennesseen osavaltion alueella valmistettuja viskeja kutsutaan Tennessee-viskeiksi . Naiden viskien valmistuksessa tisle suodatetaan sokerivaahterapuuhiilipedin lapi ja vanhennetaan vahintaan nelja vuotta.

Yhdysvaltalaisia bourboneja ovat esimerkiksi Jim Beam , Wild Turkey , Four Roses, Evan Williams, Maker's Mark seka Tennessee-viskeja Jack Daniel’s ja George Dickel.

Kanadassa viskin valmistamiseen kaytetaan ohran ohella runsaasti ruismallasta . Tallaista juomaa, jonka raaka-aineesta vahintaan 51 prosenttia on ruismallasta, kutsutaan nimella ”rye” tai ”rye whisky”. Ruismallas antaa juomalle ”pippurimaisemman” maun. Quebecin provinssissa valmistetaan ”maple whiskya”, jossa yksi raaka-aineista on vaahterasiirappi . Kanadalaisviskeissa voi olla myos lisukkeita antamassa makua ja varia, mika ei ole sallittua irlantilais-, skotti- tai amerikkalaisviskeissa lainsaadannollisista syista.

Kanadalaisia viskeja ovat esimerkiksi Seagram’s, Canadian Club, Lord Calvert, Alberta Premium ja Crown Royal.

Japani [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viski on myos Japanissa erittain suosittu juoma. Japani onkin Skotlannin jalkeen maailman toiseksi suurin mallasviskin tuottaja. Japanilainen viski valmistetaan hyvin pitkalti perinteisia skotlantilaisia menetelmia noudattaen. Japanilaisen viskin erityispiirteena voidaan mainita, etta osa viskista kypsytetaan japanilaisesta tammesta (Quercus Mongolica) valmistetuissa tynnyreissa, jotka tuovat viskiin oman vivahteensa.

Tunnettuja japanilaisia tislaamoja ovat esimerkiksi Hakushu, Karuizawa, Miyagikyo (Sendai), Nikka, Suntory, Yamazaki, Yoichi ja Hibiki.

Muut maat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edella mainittujen alueiden lisaksi viskia valmistetaan jonkin verran Bulgariassa , Intiassa , Itavallassa , Ranskassa , Ruotsissa , Saksassa , Sveitsissa , Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa . Suomessa viskia on tislattu Ilmajoen Koskenkorvan tehtailla 1981?2000, [16] [17] Lahdessa , [18] [19] Porissa [20] , Isossakyrossa [21] ja Helsingissa. [22]

Sanastoa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Cask - Tynnyri
  • (Natural)Cask strength, barrel strength - Tynnyrivahvuinen viski. Usein vahvuudeltaan jopa yli 60%
  • ABV - Alcohol by volume - alkoholia tilavuusprosentteina
  • Btl. (tai B.) - Bottled - pullotusvuosi tai pullonumero
  • Bts. - Bottles - montako pulloa kyseista eraa on pullotettu
  • C# tai Cask.No. - Cask number - tynnyrin numero
  • CS tai C/S tai NCS - (Natural) Cask Strength - tynnyrivahvuinen viski
  • DB - Distillery Bottling - tislaamon oma pullote (ks. OB)
  • Dist. - Distilled - tislausvuosi
  • IB - Indy-pullote - Independent Bottler - yksityisen pullottajan pullottama viski
  • NAS - No Age Statement - viski ilman ikamerkintaa
  • NC - No Colour - variaineeton
  • NCF - Non Chill Filtered - kylmasuodattamaton
  • OB - "Owner's bottling" tai "Original Bottling" - tislaamon oma pullote
  • PPM - Parts per million, ilmoittaa viskin fenolipitoisuuden
  • SB - Single Barrel - yhdesta tynnyrista pullotettu viski (ks. SC)
  • SC - Single Cask - yhdesta tynnyrista pullotettu viski
  • SMWS - Scotch Malt Whisky Society tai Suomen Mallaswhiskyseura
  • VYS - Viskin Ystavien Seura

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Jackson, Michael: Malt Whisky Companion (5th Ed.) , 2004, Dorling Kindersley, ISBN 1-4053-0234-8
  • Karlsten, Jari:  Juomista jaloimmat: vakevien alkoholijuomien historia ja valmistus . Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6 .
  • Nikkanen, Jarkko:  Viskimaailma . Readme.fi, 2019. ISBN 978-952-321-886-4 .
  • Smith, Gavin D. & Roskrow, Dominic:  Suuri viskikirja . Suomentanut Korhonen, Juhana. Readme.fi, 2012. ISBN 978-952-220-531-5 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ New English Dictionary on Historical Principles , entries for "usquebaugh" and "whisky" .
  2. ↑ whisky [?w?sk? ] www.thefreedictionary.com. Viitattu 22.7.2022.
  3. ↑ Oxford English Dictionary , Second Edition: "In modern trade usage, Scotch whisky and Irish whiskey are thus distinguished in spelling; 'whisky' is the usual spelling in Britain and 'whiskey' that in the U.S."
  4. ↑ How Islamic inventors changed the world Independent.co.uk . 11.3.2006. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Karlsten 2007, s. 122?131.
  6. ↑ Nikkanen 2019, s. 54?56.
  7. ↑ a b c d e f g h i Smith & Roskrow 2012, s. 14?15.
  8. ↑ Karlsten 2007, s. 137.
  9. ↑ Nikkanen 2019, s. 11?14.
  10. ↑ Nikkanen 2019, s. 15.
  11. ↑ Nikkanen 2019, s. 16.
  12. ↑ Nikkanen 2019, s. 16?21.
  13. ↑ Nikkanen 2019, s. 21?25.
  14. ↑ Nikkanen 2019, s. 21, 27.
  15. ↑ a b Smith & Roskrow 2012, s. 16?17.
  16. ↑ Kauppila, Olli: ”Viski ja rommi”,  Koskenkorvan polttimo ja sen edeltajat ? Koskenkorvan tehtaan 50-vuotishistoriikki , s. 187?193. Helsinki: Painokaari, 1988. ISBN 951-8913-00-5 .
  17. ↑ nimimerkki Jurin: Keskusteluketju Mitas ihmetta tama on? 6.6.2009. Virtuaalinen viskiforum. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 18.7.2012.
  18. ↑ Olutkulttuuri.fi, Heikki Kahkonen: Teerenpeli Single Malt 8 Years Old - mallasviski erikoispakkauksessa 13.01.2011. Viisi tahtea. Arkistoitu 7.6.2013. Viitattu 19.7.2012.
  19. ↑ Vihdoin ehtaa suomalaista viskia! 5.11.2008. Uusi Suomi. Viitattu 19.7.2012.
  20. ↑ Unto Tikkanen: Suomi on kiinnostava viskimaa 14.09.2009. Viisi tahtea. Arkistoitu 9.6.2013. Viitattu 19.7.2012.
  21. ↑ Puikkonen, Hannu: Ruisviskitehdas kayntiin Pohjanmaalla ? ensimmainen era valmistuu kolmen vuoden kuluttua Yle ? verkkosivu . 11.4.2014. Yle. Viitattu 10.9.2014.
  22. ↑ The Helsinki Distilling Company www.hdco.fi . Viitattu 13.11.2015.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Arthur, Helen:  101 viskia, joita on maistettava edes kerran elaessaan . Suomen osuus Jarkko Nikkanen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-141-6 .
  • Broom, Dave:  Suuri viskiatlas . (The World Atlas of Whisky, 2010.) Suomentanut Juhana Korhonen. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-394-6 .
  • Broom, Dave:  Viskia, viskia. Maailman parhaat mallasviskit, sekoiteviskit ja merkit . (Handbook of Whisky: A Complete Guide to the World's Best Malts, Blends and Brands, 2000.) Suomentanut Juhani Tolvanen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25993-4 .
  • Hoffmann, Marc A.:  Viski. Matka maailman kuuluisimpiin tislaamoihin . (Whisky: Marken aus der ganzen Welt, 2009.) Suomentanut Saara Toivonen. Bath: Parragon, 2009. ISBN 978-1-4075-4245-4 .
  • Lerner, Daniel:  Mallasviski ja skottiviski . (Single Malt and Scotch Whisky. A Guide to Hundreds of Brands and Varieties, 2006.) Suomentanut Eeva-Marja Huusari. Koln: Konemann, 1999. ISBN 3-8290-3252-8 .
  • Nikkanen, Jarkko:  Viskien maailma . Helsinki: Readme.fi, 2014. ISBN 978-952-220-873-6 .
  • Wishart, David:  Viskit. Valitse mallasviski maun ja tuoksun perusteella . (Whisky Classified. Choosing Single Malts by Flavour, 2002, 2006.) Suomentanut Osmo Ryytty. Helsinki: Readme.fi, 2006. ISBN 952-5592-41-3 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viski&oldid=22419995 ”