Quebec

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Quebec )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Quebec
Quebec
lippu vaakuna
Motto: Je me souviens (Muistan)
Viralliset kielet ranska
Paakaupunki Quebec
Suurin kaupunki Montreal
Varakuvernoori J. Michel Doyon
Paaministeri Francois Legault ( CAQ )
Edustus parlamentissa
– alahuone 78
– senaatti 24
Pinta-ala sijalla 2.
– yhteensa 1 542 056 km²
– maapinta-ala 1 365 128 km²
– vesipinta-ala 176 928 km² (11,5 %)
Vakiluku sijalla 2.
– yhteensa (2016) 8 164 361
– vaestotiheys 5,98 /km²
Osaksi liittovaltiota
– paivamaara 1. heinakuuta 1867
– jarjestyksessa 1.
Aikavyohyke UTC -5
Lyhenteet
– postitunnus QC
– aluetunnus CA-QC
– postiosoitteen etuliite G, H, J
www.gouv.qc.ca

Quebec ( ransk. Quebec ) on Kanadan pinta-alaltaan suurin (1 542 056 km²) ja vakiluvultaan toiseksi suurin (8 164 361, 2016) provinssi . [1] Quebec sijaitsee Ita-Kanadassa rajanaapureinaan Ontario ja Hudsoninlahti lannessa, Kanadan Atlantin rannikon nelja provinssia idassa ja Yhdysvallat etelassa. Quebecin paakaupunki on Quebec ( ransk. Ville de Quebec , engl. Quebec City ) ja suurin kaupunki Montreal ( ransk. Montreal ). Montrealin metropolialueella asui vuonna 2011 yli 3,8 miljoonaa asukasta, eli lahes 50 % Quebecin kokonaisvaestosta. [2]

Quebecin kartta

Aluetta savyttaa voimakas kanadanranskalainen kulttuuri, ja noin 80 prosenttia provinssin vaestosta puhuu ranskaa aidinkielenaan. [3] Quebec on myos ranskalaisen Amerikan kulttuurin keskusalue.

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Quebecin kanadanranskalainen kulttuuri on perua Uuden Ranskan siirtomaan ajalta 1600- ja 1700-luvuilla. Alueen vaestosta 82 prosenttia puhuu aidinkielenaan ranskaa , joten ranskalaisuudella on vahva vaikutus alueella. Tama on nakynyt muun muassa pyrkimyksina erota muusta Kanadasta. 1960-luvulla terroristiryhma Quebecin vapautusarmeija ajoi tata vuosikymmenen pituisella terrorikampanjalla. Quebecin itsenaisyydesta jarjestettiin ensimmaisen kerran kansanaanestys 1980. Toinen eroamisesta jarjestetty kansanaanestys 30. lokakuuta 1995 hylkasi eroamisen Kanadasta pienella erolla (50,6 % ei, 49,4 % kylla).

27. marraskuuta 2006 Kanadan parlamentti hyvaksyi lain, joka maarittelee quebecilaiset omaksi kansakunnaksi Kanadan sisalla.

Inuiteille ( eskimot ) on perustettu Quebecin pohjoisosaan kolmasosan provinssin pinta-alasta kattava itsehallintoalue Nunavik (vrt. Nunavut ). Nunavik kuuluu edelleen Quebeciin, eli se ei ole itsenainen provinssi eika territorio .

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Quebec on provinssi , mika tarkoittaa etta silla on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsaadanto, silla ne huolehtivat itse muun muassa jarjestyksesta, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen kaytosta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivat kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama koskee muuta lainsaadantoa. [4]

Kruunun edustaja ja provinssin paamies on varakuvernoori , jonka nimeaan viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernoori konsultoituaan Kanadan paaministeria . [5] Quebecilla on 24 edustajaa maan parlamenttiin senaatissa ja 78 edustajaa edustajainhuoneessa . [6]

Provinssin lait saataa Quebecin parlamentti (ranskaksi Assemblee nationale du Quebec ). Yksikamarisen parlamentin 125 jasenta valitaan vaaleilla neljan viiden vuoden valein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Quebecin paaministeri , ja han valitsee hallituksen. [7] Varakuvernoorin tehtava on vahvistaa parlamentin lait ja saadokset seka edustaa Quebecia provinssin ulkopuolella. [5]

Quebecissa on kolme tuomioistuinta, jotka ovat Quebecin tuomioistuin ( Cour du Quebec ), ylioikeus ( Cour Superieure ) ja vetoomustuomioistuin ( Cour d'appel ). [8] Naiden tuomioistuinten ylapuolella on viela liittovaltion korkein oikeus . [9]

Quebec on jaettu seitsemaantoista hallinnolliseen alueeseen . Alueet on jaettu 86:een aluekuntaan ja kahdeksaantoista aluekuntaa vastaavaan alueeseen. Naiden rinnalla Quebecissa toimii myos kaksi metropolihallintoa. Paikallistasolla alin hallinnollinen jako on kuntajako , joka jakaa aluekunnat 1 111 kuntaan. [10]

Itsenaisyyspyrkimykset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Quebecissa on ollut itsenaisyyspyrkimyksia, silla provinssin asukkaista suurin osa puhuu ranskaa ja on katolilaisia. Kun itsenaisyysaanestys jarjestettiin 1980 , itsenaisyytta vastusti 58 prosenttia aanestaneista. Lokakuussa 1995 jarjestetyssa kansanaanestyksessa yhtenaisyytta kannatti 50,6 prosenttia ja itsenaisyytta 49,4 prosenttia. Aanimaarassa ero oli 53 000. Aanestysprosentti oli 93,5. [11]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada . 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
  2. ↑ Census Profile. Statistics Canada
  3. ↑ Population of French mother tongue, Canada, provinces, territories and Canada less Quebec, 1996 to 2006
  4. ↑ Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b Roles and Functions Lieutenant Governor of Quebec. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  6. ↑ House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada . Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  7. ↑ The ABC of the National Assembly Assemblee nationale du Quebec. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  8. ↑ The Courts of Quebec tribunaux.qc.ca . Arkistoitu 27.10.2014. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Legal System 2020. The Canada Guide. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  10. ↑ L’organisation municipale et regionale au Quebec en 2013 Quebec. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 29.7.2014. (ranskaksi)
  11. ↑ Quebec sailyi Kanadan yhteydessa. Mita Missa Milloin 1997 s. 7. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanada
Kanadan provinssit ja territoriot
Provinssit
Territoriot
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Quebec&oldid=22099384 ”