Viron kuvernementti?
1917 – 1918
lippu vaakuna
Valtiomuoto	autonominen kuvernementti
Kuvernementinkomissaari	Jaan Poska
Paakaupunki	Tallinna
Historia
– Perustettu	12. huhtikuuta 1917
– Luovutti valtansa	24. helmikuuta 1918
Valuutta	Venajan rupla
Edeltaja(t)	Vironmaan kuvernementti
Seuraaja(t)	Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Infobox OK

Viron kuvernementti? oli valtiorakenne, jonka perusti Venajan valiaikainen hallitus 12. huhtikuuta 1917 liittamalla Liivinmaan kuvernementin pohjoisen puolikkaan Vironmaan kuvernementtiin . Uudelle kuvernementille myonnettiin autonomia . Viro sai oman kuvernementtikomissaarin , Jaan Poskan .

Venajan keisarin Nikolai II:n vallastaluopuminen helmikuun vallankumouksen seurauksena kevaalla 1917 muutti hallintoa entisissa keisarikunnan kuvernementeissa. Kuvernoorien virat lakkautettiin, ja Venajan hallituksen edustajaksi tuli kuvernementtikomissaari. Vironmaan kuvernementtiin asetettiin 5. maaliskuuta Tallinnan kaupunginjohtaja Jaan Poska, joka oli ensimmainen virolainen kuvernementin johdossa - aiemmin ne olivat olleet baltiansaksalaisia . ^[1]

Pian sen jalkeen Viron sen aikaiset poliittiset johtajat Jaan Tonissonin johdolla toivat Venajan valiaikaiselle hallitukselle esityksen autonomian lisaamisesta ja virolaisten alueiden liittamisesta yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Tama tarkoitti Viron kuvernementin ja Liivinmaan kuvernementin pohjoisosan yhdistamista. Vaikka valiaikainen hallitus aluksi suhtautui asiaan kielteisesti, se suostui ratkaisuun, kun Viron valiaikainen itsehallinto maariteltiin kestavaksi vuoden 1919 alkuun. Kuvernementinkomissaari Poskan valtaoikeudet laajennettiin koko Viron kuvernementtiin. Paikallisen itsehallinnon korkeimmaksi elimeksi maarattiin yleisilla vaaleilla valittava Viron maaneuvosto eli maapaivat. Vastaavasti vanhat saksalaiset itsehallintoelimet lakkautettiin. ^[2]

Maaneuvoston vaalit pidettiin useassa otteessa niin, etta maaseutu valitsi touko?kesakuussa ja kaupungit syyskuussa 1917. Valituista 62 edustajasta 9 lukeutui sosiaalidemokraatteihin , 5 bol?evikkeihin , 8 sosialistivallankumouksellisiin, 11 radikaalisosialisteihin, 7 demokraattiseen puolueeseen, 4 radikaalidemokraatteihin, 13 talonpoikaisliittoon ja 3 sitoutumatonta. Lisaksi saksalaisella ja ruotsalaisella vahemmistolla oli kummallakin yksi edustaja. Maaneuvosto kokoontui Toompean linnaan ensimmaiseen istuntoonsa 1. heinakuuta 1917 eli ennen kuin vaalit kokonaisuudessaan oli suoritettu. ^[3]

Sotilaspoliittinen tilanne muuttui juuri naihin aikoihin. Saksa oli kesaan 1917 asti sodassaan Venajaa vastaan ollut Vainajoen etelapuolisella alueella. Saksa aloitti uuden hyokkayksen ja valloitti 21. elokuuta Riian . Tama nosti esiin sen mahdollisuuden, etta saksalaiset tunkeutuisivat Viroon. Tasta tulikin pian totta, silla saksalaiset joukot valloittivat 29. elokuuta viikon kestaneessa operaatiossa Viron kuvernementtiin kuuluvat suuret saaret eli Saarenmaan , Muhun ja Hiidenmaan . ^[4]

Samoihin aikoihin Venajalla vallankumouksellinen bol?evikkiliike vahvistui syksyn 1917 aikana. 25. lokakuuta bol?evikit ottivat vallan Pietarissa . Maan johtoon tuli Vladimir Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto . Samaan aikaan Virossa bol?evikit syrjayttivat Jaan Poskan vallankaappauksella 27. lokakuuta 1917. Valtaan nousi Viron neuvostojen toimeenpaneva komitea johtajanaan virolaisbol?evikki Jaan Anvelt . ^[5]

Pian sen jalkeen 13. marraskuuta Anvelt ilmoitti, etta maaneuvosto hajotetaan. Viimeisessa kokouksessa 15. marraskuuta maaneuvosto julistautui Viron korkeimman vallan haltijaksi siihen asti, kunnes demokraattisesti valittu Viron perustava kokous kokoontuisi. Asenne itsenaisyyteen oli viela epaselva. Ensimmaisena sen esitti tyopuolueen puoluekokous joulukuussa 1917. Sen jalkeen kaikki muut puolueet paitsi bol?evikit siirtyivat itsenaisyyden kannattajaksi. Viron perustavan kokouksen vaalit jarjestettiin 21.?22. tammikuuta 1918. Bol?evikit uskoivat saavansa niissa sinetin vallalleen, mutta tulos oli pettymys. Vain 37,1 prosenttia kannatti bol?evikkeja. ^[6]

Odotettavissa oleva saksalaisten joukkojen tunkeutuminen Manner-Viroon pakotti itsenaisyysmieliset tekemaan ratkaisunsa. Niinpa saksalaisten jo ollessa tunkeutumassa Tallinnaan Viro julistettiin 24. helmikuuta 1918 itsenaiseksi, demokraattiseksi tasavallaksi. Korkeimman vallan haltijaksi tuli valiaikainen hallitus paaministerina Konstantin Pats , varapaaministerina Juri Vilms ja ulkoministerina Jaan Poska. Seuraavana paivana saksalaiset tunkeutuivat Tallinnaan ja alkoi yhdeksan kuukautta kestanyt saksalaisen miehityshallinnon aika . Valiaikainen hallitus painui tassa vaiheessa maan alle. ^[7]

• Zetterberg, S.:  Viron historia . Suomalainen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-520-5 .