Tama artikkeli kasittelee Mannerheim-ristin ritaria. Samannimista kansanedustajaa kasittelee artikkeli
Viljo Suokas (poliitikko)
.
Viljo Valter Suokas
(
31. tammikuuta
1920
Harlu
–
4. lokakuuta
1943
Sekee
) oli
kaukopartiomies
ja
Mannerheim-ristin
ritari n:o 44. Sotilasarvoltaan han oli vanrikki. Han syntyi rautatielaisperheeseen ja suuntautui itsekin alalle.
[1]
Suokas oli liittynyt
Suojarven
suojeluskuntaan 17-vuotiaana, minne perhe oli muuttanut muutamaa vuotta aiemmin. Han osallistui
talvisotaan
19-vuotiaana vapaaehtoisena.
[1]
Suokas toimi ensin vartiointitehtavissa Suojarvella, mista hanet sodan edetessa siirrettiin kivaarimieheksi
Jalkavakirykmentti 34
:een ja sielta
Sissiosasto 12
:een.
Jatkosodassa Suokas palveli
Paamajan
kaukopartiotehtavissa
partiomiehena ja partionjohtajana
Erillinen pataljoona 4
:n osasto Kuismasessa (OsKu).
Viljo Suokkaan johtama partio juuri vihollisen alueelle tehdylta havitysretkelta palanneenna 25. lokakuuta 1941.
Elokuussa 1941 Suokas lahti johtamaan 17-miehista partiota, jonka tehtava oli mm. hankkia tietoja suomalaisten
Saamajarven
etelapuolelle pysahtyneen etenemisen saamiseksi uudelleen vauhtiin. Taman lisaksi partion piti hairita liikennetta
Petroskoin
tiella seka edeta viela
Muurmannin radalle
miinoittamaan sita. Petroskoin -
Jessoilan
tiella partio tuhosi korkea-arvoisia upseereita kuljettaneen auton. Matkustajilta saadut erittain arvokkaat asiakirjat oli toimitettava
Paamajaan
mita pikimmin, joten suunnitelmat muuttuivat pikapaluuksi asiapaperien ja jo aiemmin saatujen vankien kera.
[2]
Nimitys Mannerheim-ristin ritariksi tuli
13. joulukuuta
1941
. Kaukopartioritarina hanen nimitysperustelunsa on kirjoitettu peitellymmin kuin yleensa. Niissa todetaan, etta "kaikkea sita, mita vaapeli Suokas on nailla retkillaan aikaansaanut ei voida viela yksityiskohtaisesti selostaa."
[3]
Marraskuussa 1941 tehdyssa esityksessa kerrotaan Suokkaan viettaneen 14. kesakuuta ? 24.lokakuuta 1941 valisena aikana perati 74 vuorokautta vihollisen selustassa.
[1]
Viljo Suokas hoidettavana sotasairaalassa mm. vasempaan kasivarteensa Karhumaella saamiensa vammojen vuoksi 13. joulukuuta 1941.
[4]
Viljo Suokkaan johtama kahdeksan miehen partio teki kymmenen paivan mittaiseksi suunnitellun retken Muurmannin radalle lokakuussa 1943. Tama oli Suokkaan 11. operaatio. Partio oli aamuneljalta 4. lokakuuta panostanut radan ja kaksi tuntia myohemmin he aloittivat hyokkayksen
Sekeen
lentokentan lahella sijainneeseen vihollisen tukikohtaan. Tukikohdasta oli tarkoitus muun muassa saada ruokaa noin 50 kilometrin paluumatkalle omille linjoille. Hyokkayksen yhteydessa muonavaraston uunin takana piileskellyt vihollissotilas paasi yllattamaan Suokkaan, joka haavoittui vatsaan. Partion miehet kyhasivat paarit ja kantovuoroja vaihdellen he lahtivat vihollisen takaa-ajamina kuljettamaan alaruumiistaan halvaantunutta Suokasta laheiselle lammelle, josta lentokone olisi noutanut hanet hoitoon. Suokkaan tullessa viimeisen kerran tajuihinsa, hanen kerrotaan kuiskanneen: ”
Pojat, mina en jaksa. Ottakaa lakki paastanne ja lukekaa minulle
Isa meidan
.” Viljo Suokas haudattiin aamukahdeksalta mannyn juurikon jattamaan kuoppaan, jonka ymparisto miinoitettiin.
[1]
Hanet siunattiin kentalle jaaneena
Suojarven
hautausmaalle. Suokkaan hautaa on sotien jalkeen etsitty kahteen kertaan tuloksetta.
[5]
Vilho Suokkaan aseveljien hanen vanhemmilleen rakentaman talon luovutusjuhla 4. helmikuuta 1943.
[6]
Viljo Suokkaan isa, aiti ja kolme siskoa olivat joutunut evakkoon ja heidan kotinsa oli tuhoutunut. Hanen 76-vuotias Juho-isansa ei ollut suostunut ottamaan hanelle tarjottua huollon apua vastaan, vaan elatti perheensa yha omalla tyollaan rautatielaisena. Suokkaan aseveljet rakensivat rintamalla perheelle uuden kodin, joka luovutettiin heille alle kuukauden paasta hanen kuolemastaan 4. helmikuuta 1943.
[1]
”
Ylipaallikko on pvm:lla 13.12.41 nimittanyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vaapeli Viljo Suokkaan.
Jo aikaisemmin, jouduttuaan suorittamaan asevelvollisuuttaan eraassa sissijoukossa, han saavutti mainetta kykenevana ja taitavana sissina. Tata mainettaan han on lisannyt koko taman sodan aikana, jouduttuaan jalleen eraaseen sissijoukkoon. Neuvokkuutensa ja paattavan rohkeutensa ansiosta han kohosi vaapeliksi ja sai oman sissiosaston johdettavakseen. Taman, vaapeli Suokkaan johtaman osaston seikkailut ovat taysin verrattavissa aikaisempien kuuluisten suomalaisten sissien aikaansaannoksiin ja seikkailuihin. Kaikkea sita, mita vaapeli Suokas on nailla retkillaan aikaansaanut, ei voida viela yksityiskohtaisesti selostaa
.”
[7]
- Makela, Jukka L.:
OsKu : Tiedustelua ja kaukopartiointia valirauhan ja jatkosodan ajoilta
. Porvoo, Helsinki : Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
- Tikkanen, Pentti H.:
Marskin kaukopartioritarit : Kaukopartiopataljoonan eli Erillisen Pataljoona 4:n Mannerheim-ristin ritarit
. Hameenlinna: Karisto, 1995.
ISBN 951-23-3482-8
.