Vilho Ratto
(
10. maaliskuuta
1913
Kanneljarvi
–
21. tammikuuta
2002
Anjalankoski
) oli suomalainen
Mannerheim-ristin ritari
, autoilija ja tuotantomies.
Sotamies Vilho Ratto nimitettiin
jatkosodan
alussa
3. elokuuta
1941
Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 4 ja han oli ensimmainen miehistoon kuuluva, jolle myonnettiin Mannerheim-risti. Han oli talloin
panssarintorjuntatykin
ampuja
Jalkavakirykmentti 27:ssa
(JR 27).
Myontamisen perusteina mainitaan Raton tuhonneen viholliselta vallatun panssarintorjuntatykin putken lapi tahdaten nelja vihollisen panssarivaunua
Karjalankannaksen valtauksen
aikana, seka urhoollisuus ja taistelun aikana osoitettu erinomainen neuvokkuus. Eraan toisen lahteen mukaan tassa elokuun 1941 taistelussa Raton tuhoamia tankkeja oli viisi tai kuusi.
[1]
Jo valittomasti taistelun jalkeen oli
18. divisioonan
komentaja eversti
Aaro Pajari
myontanyt Ratolle 1. luokan Vapaudenmitalin.
Ratto eteni reservissa
ylikersantiksi
, joksi hanet ylennettiin
20. marraskuuta
1968
.
”
Puolustusvoimain Ylipaallikko on myontanyt sotamies Vilho Ratolle, joka taistelussa 3.8.41 ripealla toiminnallaan valtasi vihollisen panssaritorjuntatykin ja talla suuntauslaitteita vailla olevalla tykilla putken lapi tahdaten tuhosi nelja vihollisen hyokkaysvaunua, urhoollisuudesta ja taistelun aikana osoitetusta erinomaisesta neuvokkuudesta Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin
.”
[2]
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.):
Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941?1945, 4. painos
. Ajatus, 2004.
ISBN 951-20-6224-0
.