Veriryhma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veriryhmat ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja veriplasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyja. Tavallisimmin kaytetyt veriryhmajarjestelmat ovat ABO- ja Rh-veriryhmajarjestelma.

Veriryhmalla on merkitysta muun muassa verensiirrossa , silla verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien valilla voivat johtaa kuolemaan .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Veriryhmat loysi itavaltalainen laakari Karl Landsteiner vuonna 1901. Han nimesi verenluovutuksen kannalta tarkeat veriryhmat kirjaimilla A, B ja C. Nykyaan ryhmat tunnetaan merkeilla A, B ja O. Hanen havaintonsa toi hanelle Nobelin palkinnon vuonna 1930. [1] [2]

ABO [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • A-veriryhman henkiloiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidan veressaan on antigeeni B:n vasta-aineita.
  • B-veriryhman henkiloiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:ta, ja heidan veressaan on antigeeni A:n vasta-ainetta.
  • AB-veriryhman henkiloiden punasolujen pinnalla on seka antigeeni A:ta etta B:ta eika heilla ole veressaan vasta-ainetta kummallekaan.
  • O-veriryhman henkiloiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeenia, mutta heidan veressaan on vasta-ainetta molemmille antigeeneille. [3]

RhD-veriryhma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ihmisten veriryhmat jaetaan usein myos RhD-positiivisiin (RhD pos) ja RhD-negatiivisiin (RhD neg). RhD-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa D-antigeenia, jota RhD-negatiivisilla ei ole. [4] Vanha, kaytosta pois jaanyt nimi RhD-antigeenille on "reesustekija". Suomalaisista 86 % on RhD-positiivisia ja 14 % RhD-negatiivisia. Rh-veriryhmajarjestelmaan kuuluu kymmenia muitakin antigeeneja, mutta RhD on niista kliinisesti ylivoimaisesti tarkein.

Jos odottava aiti on RhD-negatiivinen ja sikio RhD-positiivinen, on aidin ensimmainen positiivinen lapsi lahes aina hyvakuntoinen, mutta odottaessaan toista RhD-positiivista lasta aiti kehittaa vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmasta, RhD-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttista tautia voidaan ehkaista ennalta.

Antigeenin loysivat vuonna 1937 Karl Landsteiner ja Alexander S. Wiener . Se sai alkuperaisen nimensa reesusapinasta , jonka muodostama vasta-aine reagoi RhD-positiivisten ihmispunasolujen kanssa mutta ei RhD-negatiivisten solujen kanssa. [5] Jalkikateen on todettu etta apinan muodostama vasta-aine oikeastaan tunnisti Landsteiner-Wiener-veriryhmajarjestelman LWa-antigeenin - joka kuitenkin esiintyy vahvempana RhD-positiivisissa soluissa selvenna .

Muut pinta-antigeenit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ABO- ja Rh-veriryhmien lisaksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Naista muun muassa sikion Kell- ja Duffy-veriryhmajarjestelmien antigeeneja vastaan voi aidissa muodostua vaarallisia vasta-aineita, minka vuoksi voidaan myohemmissa raskauksissa joutua vastasyntyneen verenvaihtoon. [6]

Yhteensopivuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Verensiirroissa pitaa seka luovuttajan etta vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta nakee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A?-veriryhman henkilo voi vastaanottaa joko O?- tai A?-veriryhman verta ja luovuttaa verta AB+-, AB?-, A+- ja A?-veriryhmien henkiloille. Koska useimmilla RhD-negatiivisilla ihmisilla ei ole RhD-vasta-ainetta, ensimmainen RhD-positiivinen verensiirto ei yleensa johda valittomaan punasolujen hajoamiseen, vaan vasta-aineiden muodostumiseen, immunisaatioon. Kaytannossa kuitenkin saajalle pyritaan antamaan oman ABO- ja RhD-veriryhman verta tai veriplasmaa . [7]

Esimerkiksi leikkauksissa annetaan lansimaissa kaytannossa aina oman ABO-veriryhman verta. RhD-antigeeni voidaan lahes aina huomioida. Muitakin veriryhmajarjestelmia huomioidaan mm. jos potilas on jo muodostanut kliinisesti merkittavan vasta-aineen tai jos vasta-aineiden muodostuminen on erityisen todennakoista, erityisen haitallista tai erityisen vaikeasti todettavaa.

Veriryhmien yhteensopivuustaulukko
Vastaanottaja Luovuttaja
O? O+ B? B+ A? A+ AB? AB+
AB+ Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava
AB? Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava
A+ Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
A? Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
B+ Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
B? Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
O+ Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
O? Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava

= Kelpaa vastaanottajalle. = Ei kelpaa vastaanottajalle.

Veriryhmat eri maissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ABO- ja Rh-veriryhmat eri maittain
Maa Vakiluku [8] O+ A+ B+ AB+ O? A? B? AB?
Australia [9] 22 015 576 40 % 31 % 8 % 2 % 9 % 7 % 2 % 1 %
Itavalta [10] 8 219 743 30 % 37 % 12 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Belgia [11] 10 438 353 37 % 38 % 7 % 2,5 % 7 % 7 % 1 % 0,5 %
Brasilia [12] 199 321 413 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Kanada [13] 34 300 083 39 % 36 % 7,6 % 2,5 % 7 % 6 % 1,4 % 0,5 %
Tanska [14] 5 543 453 35 % 37 % 8 % 4 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Viro [15] 1 274 709 30 % 31 % 20 % 6 % 4,5 % 4,5 % 3 % 1 %
Suomi [7] 5 262 930 27 % 38 % 15 % 7 % 4 % 6 % 2 % 1 %
Ranska [16] 65 630 692 36 % 37 % 9 % 3 % 6 % 7 % 1 % 1 %
Saksa [17] 81 305 856 35 % 37 % 9 % 4 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Hongkong [18] 7 153 519 40 % 26 % 27 % 7 % 0,31 % 0,19 % 0,14 % 0,05 %
Islanti [19] 313 183 47,6 % 26,4 % 9,3 % 1,6 % 8,4 % 4,6 % 1,7 % 0,4 %
Intia [20] 1 205 073 612 36,5 % 22,1 % 30,9 % 6,4 % 2,0 % 0,8 % 1,1 % 0,2 %
Irlanti [21] 4 722 028 47 % 26 % 9 % 2 % 8 % 5 % 2 % 1 %
Israel [22] 7 590 758 32 % 34 % 17 % 7 % 3 % 4 % 2 % 1 %
Italia [22] 61 261 254 40 % 36 % 7,5 % 2,5 % 7 % 6 % 1,5 % 0,5 %
Japani [23] 127 368 088 29,9 % 39,8 % 19,9 % 9,9 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Unkari [24] 9 982 000 32 % 44 % 16 % 8 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Alankomaat [25] 16 730 632 39,5 % 35 % 6,7 % 2,5 % 7,5 % 7 % 1,3 % 0,5 %
Uusi-Seelanti [26] 4 327 944 38 % 32 % 9 % 3 % 9 % 6 % 2 % 1 %
Norja [27] 5 038 137 34 % 40,8 % 6,8 % 3,4 % 6 % 7,2 % 1,2 % 0,6 %
Puola [28] 38 415 284 31 % 32 % 15 % 7 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Portugali [29] 10 781 459 36,2 % 39,8 % 6,6 % 2,9 % 6,0 % 6,6 % 1,1 % 0,5 %
Saudi-Arabia [30] 26 534 504 48 % 24 % 17 % 4 % 4 % 2 % 1 % 0,23 %
Etela-Afrikka [31] 48 810 427 39 % 32 % 12 % 3 % 7 % 5 % 2 % 1 %
Espanja [32] 47 042 984 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Ruotsi [33] 9 103 788 32 % 37 % 10 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Taiwan lahde? 23 234 936 43,9 % 25,9 % 23,9 % 6,0 % 0,1 % 0,1 % 0,01 % 0,02 %
Turkki [34] 79 749 461 29,8 % 37,8 % 14,2 % 7,2 % 3,9 % 4,7 % 1,6 % 0,8 %
Ukraina [35] 44 854 065 ~40 % ~10 %
Iso-Britannia [36] 63 047 162 37 % 35 % 8 % 3 % 7 % 7 % 2 % 1 %
Yhdysvallat [37] 313 847 465 37,4 % 35,7 % 8,5 % 3,4 % 6,6 % 6,3 % 1,5 % 0,6 %
Painotettu keskiarvo (vakiluku yhteensa = 2 261 025 244) 36,44 % 28,27 % 20,59 % 5,06 % 4,33 % 3,52 % 1,39 % 0,45 %

Japanissa esiintyy uskomusta , etta veriryhma vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan , luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin. [38] Veriryhma vaikuttaa kaytannossa siella jopa aviopuolisovalintaan.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 12
  2. LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine
  3. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venalainen:  Bios 2 - Solu ja perinnollisyys , s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1 .
  4. Kodin Uusi Tietosanakirja, osa 3, Otava, Keuruu 1990.
  5. Marion E.Reid&Christine Lomas-Francis&Martin L.Olsson:  The Blood Group Antigen FactsBook , s. 195. Elsevier, 2012.
  6. Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund ja Jarl Eklund: Raskaudenaikainen veriryhmaimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen laakarilehti / Suomen laakariliitto , 1993, 48. vsk, nro 34, s. 3368. Helsinki: Suomen laakariliitto. 0039-5560. (englanniksi)
  7. a b Veriryhmat ja niiden periytyminen Veripalvelu. Viitattu 31.7.2014.
  8. CIA World Factbook Cia.gov. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 20.9.2012.
  9. Blood Types, Australian Red Cross Blood Service donateblood.com.au. Viitattu 22.6.2012.
  10. Austrian Red Cross ? Blood Groups roteskreuz.at. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 22.6.2012.
  11. Croix-Rouge de Belgique ? The blood service transfusion.be. Viitattu 22.6.2012.
  12. Tipos Sanguineos Hemoam.org.br. Viitattu 10.12.2011.
  13. Canadian Blood Services ? Societe canadienne du sang: Types & Rh System, Canadian Blood Services Bloodservices.ca. Viitattu 1.8.2010.
  14. Frequency of major blood groups in the Danish population. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  15. Veregruppide esinemissagedus Eestis Kliinikum.ee. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  16. Les groupes sanguins (systeme ABO) Le Centre Hospitalier Princesse Grace ? Monaco . C.H.P.G. MONACO. Arkistoitu 19.9.2008. Viitattu 15.7.2008. French
  17. Haufigkeit der Blutgruppen (saksaksi)
  18. Blood Donation, Hong Kong Red Cross .ha.org.hk. Viitattu 10.12.2011.
  19. Bloðflokkar Landspitali.is. Viitattu 1.8.2010.
  20. Indian Journal for the Practising Doctor Indmedica.com. Arkistoitu 16.11.2018. Viitattu 1.8.2010.
  21. Irish Blood Transfusion Service ? Irish Blood Group Type Frequency Distribution Irish Blood Transfusion Service. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 7.11.2009.
  22. a b The national rescue service in Israel Mdais.org. Viitattu 1.8.2010.
  23. 血液の知識 Japanese Red Cross Society. Arkistoitu 29.7.2012. Viitattu 7.8.2012.
  24. source MTV television Channel. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 2.12.2012.
  25. Voorraad Erytrocytenconcentraten Bij Sanquin sanquin.nl . Viitattu 27.3.2009. Dutch
  26. What are Blood Groups? NZ Blood. Viitattu 1.8.2010.
  27. Norwegian Blood Donor Organization Giblod.no. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 10.12.2011.
  28. Regionalne Centrum Krwiodawstwa i Krwiolecznictwa we Wroclawiu 20.7.2010. Rckik.wroclaw.pl. Viitattu 1.8.2010.
  29. Portuguese Blood Institute (assuming Rh and AB antigens are independent)
  30. Fequency of ABO blood groups in the eastern region of Saudi Arabia Cat.inist.fr. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  31. South African National Blood Service ? What's Your Type? Sanbs.org.za. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 1.8.2010.
  32. Federacion Nacional de Donantes de Sangre/La sangre/Grupos Donantesdesangre.net. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 1.8.2010.
  33. Frequency of major blood groups in the Swedish population 2.10.2007. Geblod.nu. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 1.8.2010.
  34. Turkey Blood Group Site Kangrubu.com. Viitattu 1.8.2010.
  35. "Палеоантрополог?чн? дан? та гематолог?чн? групи сучасних народ?в дають право вважати укра?нц?в спор?дненими з людн?стю П?вн?чно? ?тал??, Балкан, Швейцар??, П?вдня Н?меччини, П?вдня Англ??, Чех??, Словаччини, окремих район?в Франц?? (90 % укра?нц?в мають групу кров? ≪А≫, ≪АВ≫ та ≪О≫. Пор. з рос?янами та монголами, у яких група ≪В≫ становить 80 %)." [in:] Etnologia Ukrainy. filosofsko-teoretychny? ta etnorelihiieznavchy? aspekt. Helyna Lozko. str. 69. 2001
  36. Frequency of major blood groups in the UK Blood.co.uk. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 1.8.2010.
  37. Blood Types in the U.S 20.6.2008. Bloodcenter.stanford.edu. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 1.8.2010.
  38. http://www.veripalvelu.fi/www/2611 ( Arkistoitu ? Internet Archive) Kertooko veriryhma kohtalosi?

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]