| Venajan avaruusjarjesto
|
|---|
| Федеральное космическое агентство
|
|---|
Roskosmos Logo
|
| Perustettu
|
1990
|
| Toimiala
|
avaruustoiminta
|
| Paamaja
|
Baikonur
,
Kazakstan
|
| Viralliset kielet
|
Venaja
|
| Johtaja
|
Vladimir Popovkin 29.4.2011 lahtien
|
| Paatoksentekoelin
|
Glavkosmos-avaruushallinto
|
| Aiheesta muualla
|
|---|
| Sivusto
|
| Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Venajan avaruusjarjesto
(
ven.
Федеральное космическое агентство
,
Roskosmos
) on 1990-luvun alussa perustettu
Venajan federaation
avaruushallinto
. Sen vastuulla on Venajan siviili
avaruustoiminta
seka
ilmailu
- ja avaruustekniikan tutkimus.
Venajan avaruusjarjeston kansainvalinen nimi on vaihtunut viime vuosina. Eras nimen muoto on
RKA
eli
Российское авиационно-космическое агентство
, jota vastaa englanninkielinen nimi "Russian Aviation and Space Agency". Myos nimitys
Federal Space Agency
(FSA) on nakynyt 2000-luvulla mm. venalaisten tietotoimistojen sivuilla. Nykyisin Venajan avaruusjarjesto tunnetaan yleisimmin nimella
Roskosmos
(englantilainen muoto: Roscosmos).
Roskosmoksen rahoittama
Mir
(1998)
Venajan avaruusjarjesto perustettiin
Neuvostoliiton hajottua
. Neuvostoliiton avaruusohjelma oli asevoimien alaisuudessa eika avaruushallinto-organisaatiota ollut.
Raketti
- ja
avaruusalussuunnittelija
Sergei Koroljov
oli kuolemaansa (v. 1966) asti jotakuinkin yhta kuin
Neuvostoliiton avaruusohjelma
. Hanta korkeammalla tasolla Neuvostoliiton avaruusohjelmaa johti
sotamarsalkka
Dmitri Ustinov
. Vuonna 1986 perustettiin
Glavkosmos
-avaruushallinto, jonka pohjalle Venajan avaruusjarjesto rakentui. Venajan avaruusjarjesto kayttaa Neuvostoliiton aikana luotuja valmiuksia ? muun muassa rakettikeskuksia, suunnittelutoimistoja, satelliittitehtaita, maa-asemia.
Venajan avaruusjarjesto tuli avaruusalalla 1990-luvulla kuuluisaksi rahapulastaan. Nain uutisoitiin etenkin
NASAn
johtaman
ISS
-
avaruusasemaohjelman
tilannekuvissa, joissa tarinoissa venalaisten talousongelmat peittivat NASAn monet kansalliset ongelmat. ISS-avaruusasemaohjelman viiveet johtuivat 1990-luvulla paaosin NASAn hitaasta toteutusaikataulusta, jolla se pyrki rajoittamaan budjetoidun rahoituksen vuosittaista kulutusta. Lopulta rakennettu ISS perustuu Neuvostoliiton Mir-2-avaruusaseman suunnitelmaan. ISS-aseman moduuleista suurin osa on venalaista alkuperaa, mukaan lukien ensimmainen moduuli, jonka Yhdysvallat osti, jotta sai aseman "kivijalan" juridisesti omakseen.
2000-luvun alun Venajan oljytulojen merkittava kasvu on kohentanut sen avaruusjarjeston tilaa - se kaavailee taas mm. tieteellisia Mars-lentoja.
Vuonna 2006 Venajan avaruusjarjeston rahoitus oli 23 miljardia ruplaa eli 873 miljoonaa dollaria ja vuonna 2007 noin 24 miljardia ruplaa eli 912 miljoonaa dollaria. Vuonna 2009 Venaja panostaa 82 miljardia ruplaa eli 2,4 miljardia dollaria sotilaalliseen ja siviiliavaruustoimintaan. Panostuksiin kuuluu myos Krhunchev-avaruusteknologiayrityksen 8 miljardin ruplan suuruinen osakepaaoman korotus, joka liittyy pitkaan kehitetyn Angara-kantoraketin kehitystyohon kuten "Vostochnyn"-avaruuskeskuksen rakentaminen tuota rakettia varten, jonka pitaisi olla kayttovalmis vuonna 2015.
[1]
Joulukuun alussa 2009 paaministeri Putin ilmoitti venalaisen avaruusteollisuuden liikevaihdon kasvavan uusimman ennusteen mukaan noin 18 % vuonna 2009.
[2]
.
Helmikuun lopussa 2011 Venajan varapaaministeri Sergei Ivanov arvosteli voimakkaasti Venajan avaruusjarjestoa lapsellisista virheista.
[3]
Laukaisuissa oli vuoden 2010 lopussa ja 2011 alussa menetetty kaksi satelliittia "inhimillisten erehdysten takia" alalla, jossa tyon perusvaatimus on tarkastusten ja analyysien avulla varmistua, ettei virheita esiinny. Syyskesalla 2011 Venajan avaruusjarjeston johtaja ilmoitti kiinnostuksensa avaruusohjelman siirtamisesta Puolustusministerion alle. Tama turvaisi pitkajannitteisen rahoituksen ja siirron uskotaan vahentavan viimeisen vuoden aikaisia inhimillisia virheita rakettien laukaisuissa.
[4]
2010-luvulla Venajan avaruustoiminnassa on tapahtunut muutamia nakyvia epaonnistumisia, mm.
Phobos-Gruntin
laukaisu. Ne johtivat eraiden avaruushallinnon johtajien vaihdoksiin. Elokuussa 2012 Venajan paaministeri Dimitri Medvedev komensi Venajan avaruusjarjeston johtajan Vladimir Popovkinin vahvistamaan toimia, joilla tuotteiden ja palveluiden laatu paranee.
[5]
Elokuussa 2012 Moskovan alueen kuvernoori
Sergei ?oigu
ilmoitti, etta
Skolkovon
tiedekeskuksen alueelle rakennetaan uusi avaruustekniikkakeskus, jossa on myos tehdas.
[6]
Joulukuussa 2012 Venajan paaministeri Medvedjev ilmoitti, etta vuosille 2013?2020
Venajan avaruusohjelma
, jossa on Venajan avaruusjarjeston lisaksi sotilaallinen avaruustoiminta, saa 2 100 miljardin ruplan (71 miljardin dollarin) rahoituksen.
[7]
Avaruushallinnon henkilosto on vain 300 henkea (v. 1995 tieto!), koska suurin osa tyosta on ulkoistettu avaruusalan suuryrityksille. Sen tarkein yhteistyokumppani on
Energija
-avaruustekniikkayhtio, joka toteutti Venajan osuuden
ISS
-
avaruusasemasta
.
Venajan avaruusjarjeston paamaja on
Baikonurin kosmodromilla
Kazakstanissa
.
Vladimir Popovkin
on toiminut Venajan avaruusjarjeston johtajana 29. huhtikuuta 2011 alkaen. Ennen Popovkinia johtajana toimi vuosina 2004?2011
Anatoli Perminov
, jota oli kritisoitu joulukuussa 2010 tapahtuneesta kolmen
Glonass
-paikannussatelliitin epaonnistuneesta laukaisusta.
[8]
Kantorakettien
laukaisuissa Venaja on 2000-luvulla maailman suurin toimija. Sen
Sojuz
,
Proton
,
Dnepr
jne. kantorakettien myynti on samalla ollut niin kaupallista toimintaa kuin avaruustekniikan markkinoilla on mahdollista.
[9]
.
- Venajan avaruusjarjesto on eras osapuoli venalaisten rakettilaukaisujen myynnissa, mutta paaosin se on venalaisten yritysten yhteistoimintaa yhdysvaltalaisten (
ILS
,
Sea Launch
(joka vuonna 2010 siirtyi taysin venalaiseen omistukseen, mutta palvelussa kaytetty paaosin venalaisista osista tehty kantoraketti kootaan Ukrainassa), ranskalaisten (
Starsem
) ja saksalaisten (
EuroRockot
) kanssa. Naissa tapauksissa kyse on kansainvalisista joint venture -yhtiosta, joissa venalaisten omistusosuus on rajoitettu 49 prosenttiin osakekannasta.
- Vuonna 2011 tilanne muuttui Sojuz-rakettien laukaisun aloittaessa ranskalaisen
Arianespacen
myymana palveluna laukaisujen tapahtuessa Venajan lisaksi myos
Euroopan avaruusjarjeston
ja
CNESin
omistamasta
Guayanan avaruuskeskuksesta
.
- Venaja on vuosikymmenen ajan kehittanyt modulaarista
Angara-kantorakettia.
Tyo vaikuttaa samanlaiselta tyollistamistyolta kuten Yhdysvaltain 1990-luvun EEV-kantorakettien kehitys tai Lansi-Euroopan Next Generation Launcherin kehitystyo; samanlaisia piirteita on nahtavissa 2010-luvulla myos Kiinan ja Intian rakettiteollisuudessa. Angaran ensilento on siirtynyt vuodelta 2009 yli kahdella vuodella johtuen projektin ongelmista, mm. kustannusylityksista.
[10]
- Lokakuussa 2011 Venajan avaruusjarjesto kertoi keskeyttavansa Rus-M-kantoraketin kehittamisprojektin.
[11]
Vladimir Popovkinin ilmoitus, ettei Venaja tarvitse uutta kantorakettia kertoi siita, etta Venajan rakettiteollisuus, toisin kuin eurooppalainen ja yhdysvaltalainen rakettiteollisuus, selviaa markkinoilla ilman subventioita suurten kehitysohjelmien muodossa?
- Vuoden 2012 lopussa Venaja ilmoitti uudistavansa RD-180 rakettimoottoria, joka on Zenit-raketissa ja oli Energija-raketissa, pyrkien myymaan naita suuria rakettimoottoreita NASAn tuleviin miehitettyjen lentojen kantoraketteihin.
[12]
| Vuosi
|
Venalaisia laukaisuja
|
Laukaisuja kaikkiaan
|
| 2006
|
26
|
65
|
| 2007
|
26
|
68
|
| 2008
|
26
|
69
|
| 2009
|
29
|
77
|
| 2010
[13]
|
31
|
75
|
| 2011
|
35
|
77
|
| 2012
|
26
|
71
|
Venajan avaruusjarjeston suurin panos on 2000-luvulla ollut miehitetyissa
Sojuz
-avaruuslennoissa ja
ISS
-avaruusaseman rakentamisessa. Rakennettu ISS on likimain Neuvostoliiton Mir-2-avaruusasemasuunnitelman kaltainen. Valtaosa sen moduuleista on venalaista tuotantoa mukaan lukien ensimmainen moduuli, jonka Yhdysvallat osti saadakseen juridisesti johtavan aseman asemalla. Avaruusasemaa huolletaan ? etenkin NASAn avaruussukkulan poistuttua kaytosta vuonna 2011 ? suurelta osin venalaisten
Progress
-rahtialusten lennoilla. NASAn sukkulan toiminnan paatyttya vuoden 2011 jalkipuolella Sojuz on usean vuoden ajan ainoa tapa paasta avaruusasemalle.
Venajan avaruusjarjestosta tuli 2000-luvulla
avaruusturismin
luoja ja toistaiseksi ainoa toimija, joka on toteuttanut turistien lennatyksia.
Kuljetukset avaruusasemalle
- Venajan avaruusjarjeston tuolloisen johtajan Anatoli Perminovin vuonna 2006 antaman lausunnon mukaan
NASA
kayttaa vuosina 2010?2015 Sojuz-avaruusaluksia astronauttiensa kuljetuksiin
ISS
-avaruusasemalle, kun NASA Sukkulan toiminta on paattynyt vuoden 2011 jalkipuolella. Venajan avaruusjarjesto solmi 10. huhtikuuta 2007 NASAn kanssa sopimuksen koskien ISS:n yhdysvaltalaisia huoltolentoja. Sopimuksen arvo oli 719 miljoonaa dollaria vuoteen 2011 asti. Se kattoi 15 miehiston jasenen kuljetukset ? kuusi lentoa vuonna 2009, kuusi vuonna 2010 ja kolme vuonna 2011 ja 5 600 kg rahtia vastaavana aikana.
- Vuonna 2007 Venaja laukaisi nelja
Progress
-rahtialusta ISS-avaruusasemalle. Progress-rahtikuljetusten voi vahentya, kun ESAn ATV-rahtialus ja JAXA HTV-rahtialus ovat aloittaneet rahdin kuljetuksen avaruusasemalle. Toisaalta NASAn sukkulan suuri rahtikapasiteetti on poistunut.
- Yksi Sojuzin kolmesta istuinpaikasta on kullakin lennolla varattu venalaiselle kosmonautille ja yksi Yhdysvaltain astronautille. Kolmas paikka on ollut tarjolla
avaruusturistille
.
Sojuz TMA-14
oli viimeinen tai viimeisia lentoja, joilla avaruusturisti voi lentaa avaruusasemalle.
- Maaliskuussa 2012 Venajan avaruusjarjesto ilmoitti laukaisevansa ISS-avaruusasemaan uuden Nauka-moduulin (nauka=tiede) vuonna 2013.
[14]
Venajan avaruusjarjesto on kehittanyt 2000-luvulla miehitettya
Kliper
-alusta Sojuz-aluksen korvaajaksi. Sen arveltiin olevan kaytossa vuonna 2012, mutta tama aikataulu ei pitanyt. Venajan avaruusjarjesto ja
ESA
ovat pyrkineet loytamaan yhteistyota Kliper-"sukkulan" kehityksessa, mutta taman yhteistyon volyymi on ollut pienta ja on jaanyt ESAn jasenmaiden tahdosta pieneksi.
Vuoden 2010 lopulla
Ukrainan avaruusjarjeston
kerrottiin aloittaneen yhteistyoneuvottelut Venajan avaruusjarjeston kanssa ukrainalaisten paasysta Sojuz-lennoille. Sopimuksen teon piti vieda noin vuoden.
[15]
Syyskesalla 2011 Venajan avaruusjarjeston johtaja Vladimir Popovkin katui sita, etta Neuvostoliitto ja Venajan federaatio panosti liian paljon miehitettyihin lentoihin eika kehittanyt satelliittitekniikkaa samalle tekniselle tasolle kuin Yhdysvallat.
[16]
Vuoden 2012 kevaalla Venajan avaruusjarjesto ilmoitti pyrkivansa toteuttamaan miehitetyn avaruuslennon Kuuhun vuoteen 2030 mennessa.
[17]
Syyskuussa 2012 varapaaministeri Rogozin ehdotti radiohaastattelussa miehitetyn kuuaseman perustamista.
[18]
Vuonna 2012 Venajan avaruusjarjesto muunsi
kosmonauttien
tyonkuvaa ja valintaprosessia. Kosmonauttien pitaa tastedes erota asevoimista, joka loi siviiliavaruuslentajien kaaderin, joka poikkeaa Yhdysvaltain NASA:n kaytannosta. Tammi-maaliskuussa 2012 Venajan avaruusjarjesto jarjesti uusien kosmonauttien avoimen haun. Valintavaatimuksiin kuului alle 33 vuoden ika, yliopistokoulutus ja Sojuz-avaruusalukseen perustuvia pituusvaatimuksia.
[19]
Venajan avaruusjarjesto tilaa ja operoi
kaukokartoitussatelliitteja
,
tietoliikennesatelliitteja
ja avaruutta tutkivia tiedesatelliitteja.
Valtaosa venalaisista tietoliikennesatelliiteista on venalaisten tietoliikenneyhtioiden tai
Venajan avaruusvoimien
tilaamia ja operoimia.
Satelliittien teossa paapaino on ollut 2010-luvullakin GLONASS-paikannussatelliiteissa, joiden kehityksesta vastaa Venajan puolustusministerio.
Venajan avaruusjarjesto on 2000-luvulla pyrkinyt rakentamaan jalleen myos tieteellisia avaruusaluksia, mutta toistaiseksi monet niista ovat Neuvostoliiton aikana kesken jaaneiden hankkeiden loppuunsaattamista (Radioastron, Spectrum-Ronrgen-Gamma).
Vuonna 2013 Venaja aikoo laukaista RELEK- ja Lomonosov-mikrosatelliitit. Niiden pohjalta rakennetaan kahden magnetosfaarimission avaruusalukset, jotka laukaistaan vuosina 2014 ja 2015. Missiot ovat RESONANCE (magnetosfaari) ja Strannik (aurinkotuuli).
[20]
Venaja tai mikaan muukaan maa ei ole voinut liittya NASAn uuteen 2000-luvun kuuohjelmaan, koska NASA ei ole hakenut kansainvalista yhteistyota. Lisaksi NASAn kuuohjelma keskeytettiin vuonna 2010. Venaja on ilmaissut aikeensa rakentaa omia miehittamattomia kuu- ja planeetta-aluksia. Vuonna 2007 Venajan avaruusjarjesto laati Venajan avaruustutkimuksen (space exploration) strategian, joka kattaa suuntaviivat vuoteen 2040.
[21]
Vuonna 2011 Venajalla on kehitteilla kolme kuuluotainta (mm. Luna Glob ja Luna Resurs, joka on Venajan osuus Intian Chandrayaan-2-kuuluotaimeen) ja suunnitelmissa on kuuasema. Huhtikuussa 2012 Venajan avaruusjarjesto ilmoitti viivastavansa Luna Glob -missiotaan vuosiin 2015?16.
[22]
Vuonna 2012 missiota on ositettu ja vaiheistettu, mutta aikataulu ei juurikaan ole aiemmista arvioista muuttunut.
[20]
Phobos-Grunt oli vuonna 2010 ainoa Venajan avaruusjarjeston Mars-missio, joka lopulta hyvin pitkan, Neuvostoliiton aikana alkaneen kehitysjakson jalkeen laukaistiin marraskuussa 2011. Elokuussa 2010 Venajan avaruusjarjesto ilmoitti, etta se on kehittamassa myos uutta kuuluotainta ja uutta Mars-luotainta. Molemmissa kaytetaan neutronitykkia (IGN-10K impulse neutron generator) Marsin kiertoradalla, jonka avulla saadaan tietoa pinnan alaisesta mahdollisesta vedesta.
[23]
Vuoden 2011 alussa presidentti Medvedev ehdotti Venajalle omaan "exploraatio"-ohjelmaa, joka viittaa avaruustutkimusmatkoihin, ensin miehittamattomia ja myohemmin miehitettyja lentoja Kuuhun, Marsiin ja asteroideille, jotka ovat ainoat aurinkokunnan kohteet, joille on mahdollista lahettaa ihmisia. Samaan aikaan Hrunitsev on ilmoittanut kehittavansa hyvin raskasta kantorakettia, jolla voisi laukaista ihmisia Mars-lennolle ja Venajan avaruusvoimat on ilmoittanut kehittavansa USAFin X-37-aluksen kaltaista sukkulaa.
[24]
Phobos-Gruntin laukaisu onnistui 8. marraskuuta 2011, mutta alus tuhoutui avaruudessa, koska ? mahdollisesti ohjelmointivirheen takia ? sen komentamana kantoraketin ylimman Flagman-vaiheen moottori ei kaynnistynyt.
[25]
. Vastaava virhe tapahtui vuonna 1996 Venajan Mars-96-luotaimelle, jonka toteutti sama tehdas, Lavotskin. Taman virheen takia Venajan Mars-lentojen ohjelma voi kutistua, vastaavasta kutistamisesta on 2010-luvulla puhuttu myos Yhdysvalloissa NASAn planeettaluotainohjelman kohdalla. Tosin Venajalla on nostettu esiin myos ajatus uuden Phobos-Gruntin rakentamisesta, koska se maksaisi vain miljardi ruplaa.
Vuoden 2011 alussa Venajan avaruusjarjesto ilmoitti keskipitkan aikavalin tavoitteitaan planeettatutkimuksessa:
- vuoteen 2023 mennessa lahetetaan kuu- ja marsluotaimia, kaikkiaan tusina projektia, ilmeisesti ainakin osin yhdessa Intian kanssa.
- vuoteen 2015 mennessa toteutetaan viisi planeettatutkimushanketta, joiden kohteet ovat Merkurius, Venus, Mars ja Jupiter. Kuun pinnalle lasketaan miehittamaton alus. Vuonna 2012 Venus-lento nahdaan Venajalla mahdollisena mutta Jupiter-lentoon Venaja osallistunee ESAn JUICE-mission kautta.
[20]
- hankkeisiin on panostettu vuosina 2006?2011 9,6 miljardia ruplaa (327 miljoonaa dollaria).
[26]
MAKS
2011 ilmailunayttelyn aikana ESAn paajohtaja ilmoitti ? englantilaisen Daily Mailin mukaan ? ESAn aloittavan Mars-lentojen yhteisen valmistelun.
[27]
Venaja toimittanee rakettilaukaisun ESAn Exomars-missiolle helpottaen kyseisen ohjelman kustannuspaineita.
Maaliskuussa 2012 Venajan avaruusjarjesto julkaisin suunnitelman, joka kattaa toimia vuoteen 2030 asti. Suunnitelman paapaino on satelliittitekniikan modernisoinnissa, se kaavailee myos avaruusromun poistamista lahiavaruudessa. Suuri painotus on planeettalennoilla Venukseen ja Jupiteriin seka Kuulennoilla.
[28]
Asteroidien torjunta, lahiavaruuden siivous avaruusromusta
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Kylman sodan lopusta asti ensin Yhdysvallat, sitten EU ja 2010-luvulla myos Venaja ovat kiinnostuneet maahan mahdollisesti tormaavan asteroidin torjunnasta seka lahiavaruuden siivouksesta avaruusromusta. Lokakuussa 2012
Energija
-yhtion johtaja Vitali Lopota kertoi yhtion kaavailusta rakentaa "70 tonnin" raketti, jolla asteroidin rataa voitaisiin muuttaa.
[29]
Kuten muissakin maissa, tallaisella suurella vuosikymmenia pitkalla hankkeella olisi avaruusteollisuudelle suuri taloudellinen merkitys.
Vuoden 2011 alussa Venajan avaruusjarjesto kertoi tavoitteistaan aurinkotutkimuksessa
- 10 projektia toteutetaan Aurinko-Maa-tutkimuksessa ? panostus naihin vuosina 2006?2011 oli 8,4 miljardia ruplaa (286 miljoonaa dollaria). Kuusi uutta projektia alkaa vuosina 2014?2020.
[26]
- Vuoden 2012 lopussa arveltiin Intergelio-Zond-aurinkoluotaimen lentavan vuonna 2015.
[30]
Huhtikuussa 2012 Venajan avaruusjarjesto ilmoitti nostavansa panostustaan avaruustieteeseen Radioastron-mission onnistumisen jalkeen. Paahankkeet astrofysiikassa ovat vuosina 2014 ja 2015 venalais-saksalainen
Spectr-RG
ja RESONANCE.
[31]
Venajalla laukaisukeskukset on toteutettu samalla mallilla kuin Yhdysvalloissa eli ne ovat paaasiallisesti asevoimien yllapitamia. Baikonurin kosmodromista muodostui 1960-luvun alussa miehitettyjen lentojen laukaisukeskus kun taas Plesetskin kosmodromi jai paaasiallisesti sotilaallisen avaruustoiminnan kayttoon ja on siksi kauempana Venajan avaruusjarjeston valtapiirista.
Vuonna 2011 Venajan avaruusjarjesto panostaa 250 miljardia ruplaa (8,5 miljardia dollaria) summan uuden laukaisukeskuksen rakentamiseen. Talla valmistaudutaan Baikonurin kosmodromin kayton hitaaseen alasajoon.
[32]
Tassa prosessissa Sojuz-laukaisutornin rakentaminen ESAn ja CNESin Kouroun avaruuskeskukseen varmaan toimii hyvana harjoituksena. Rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja keskus on suunnitelman mukaan valmis vuonna 2018, jolloin keskuksesta tehdaan ensimmainen miehitetyn avaruusaluksen laukaisu.
Venajalla ei ole yhtaan avaruustutkalaivaa kaytossaan, kun esim. Kiinan kansantasavallalla on kolme. Siksi mm. planeettalentoja varten silla pitaisi olla linkkisatelliitteja avaruusaluksien jatkuvaa seurantaa ja komentojen valitysta varten.
Venaja on toiminut yhteistyossa Kiinan kanssa myyden teknologista osaamistaan Kiinalle. Kiinalaisten miehitettyjen avaruusalusten on lansimaiden mediassa vaitetty perustuvan venalaiseen teknologiaan, mita Kiina ei ole vahvistanut.
lahde?
Venaja vie avaruusteknologiaa mm.
- ESAlle, jonka ISS-avaruusasemamoduulien telakointioviratkaisut ovat venalaista alkuperaa. Myos ESAn tietoliikenneohjelma on hankkinut suurten avattavien antennien teknologiaa Venajalta. Venaja rakensi Kourouhun Sojuz-laukaisutornin 2000-luvun alussa.
- Etela-Korean kehittama kantoraketti perustuu venalaiseen rakettiteknologiaan.
- Intian kantorakettien rakettimoottoreista osa on edelleen venalaisia.
- Venaja on kehittanyt Brasilian avaruuskeskusta ja avustanut brasilialaisen kantoraketin suunnittelussa.
- Marraskuussa Venajan avaruusjarjesto ilmoitti kehittavansa Brasilian kanssa kaukokartoitussatelliitin.
[33]
Aiemmin Brasilia on kehittanyt kaukokartoitusohjelmaansa kiinalais-brasilialaisten kaukokartoitussatelliittien varaan.
- Englanti ja Venaja neuvottelivat avaruusyhteistyosta kesalla 2012.
[34]
Vuoden 2013 alkupuolella Venajan paaministeri Medjeved ilmoitti Venajan pyrkivan nostamaan markkinaosuuttaan nykyisesta 10 prosentista 15 prosenttiin kansainvalisilla avaruusmarkkinoilla. Venaja panostaa 2013-2020 69 miljardia dollaria kansalliseen avaruusohjelmaansa.
[35]
Samaan aikaa Venaja kaavailee tutkasatelliitin ostoa Saksasta, joka olisi toteutuessaan avaruusalan maailmanmarkkinoiden vapautumisen merkkipylvas.
[36]
Venajan tieteelliset avaruuslennot ovat olleet harvinaisia:
Koronas
oli onnistunut aurinkoa tutkinut missio,
Mars-96
epaonnistui laukaisussa,
Radioastron
ja
Spectrum-X-Gamma
ovat molemmat keskeytyneita alkuperaisessa muodossaan, mutta hitaasti toteutumassa uudessa muodossa. Niiden tiedeinstrumentit toteuttaa
IKI Avaruustutkimusinstituutti
. Vuonna 2009 Venajan avaruusjarjesto laukaisi
Korona-Foton
-tiedesatelliitin.
Yhteistoiminta sotilaallisen avaruustoiminnan kanssa
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Venajan sotilaallisen avaruustoiminnan organisoi
Venajan avaruusvoimat
(VKS), joka vastaa Yhdysvaltain ilmavoimien Space Commandia. Venajan avaruusvoimat hallinnoivat
Plesetskin kosmodromia
? kuten
Yhdysvaltain ilmavoimat
Vandenbergin tukikohtaa. Venajan avaruusjarjesto ja Venajan avaruusvoimat hallitsevat yhdessa
Baikonurin kosmodromia
? kuten
NASA
ja
Yhdysvaltain ilmavoimat
hallinnoivat Cape Canaveralin tukikohtaa ja samalla alueella sijaitsevaa
Kennedy Space Centeria
. Avaruusvoimat hallinnoivat
Kosmonauttien koulutuskeskus Juri Gagarinia
. Yhteistoiminta on 1990-luvulla organisoitu Venajalla samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa jo 1950-luvulta alkaen.
- ↑
A.Komarov, "Russian budget ricochet", Aviation Week and Space Technology, 23.3.2009
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_Space_Industry_Output_To_Grow_18_Percent_In_2009_999.html
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_deputy_PM_blasts_childish_space_agency_999.html
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_may_put_space_program_under_state_defense_order_999.html
Russia may put space program under state defense order, Spacedaily.com, 1.9.2011
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russian_PM_orders_end_to_space_industry_problems_999.html
Russian PM orders end to space industry problems, Spacedaily.com, Moscow (alkuperainen lahde RIA Novosti) Aug 17, 2012, luettu 17.8.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_to_Build_New_Space_Plant_999.html
Russia to Build New Space Plant, www.spacedaily.com,
Moscow (RIA Novosti) Aug 24, 2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_Launches_70_Bln_Space_Program_for_2013_2020_999.html
Russia Launches $70 Bln Space Program for 2013-2020, www.spacedaily.com, 28.12.2012
- ↑
Head of Russia space agency Roscosmos replaced
bbc.co.uk
. 29.4.2011. Viitattu 15.12.2011.
(englanniksi)
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_To_Make_39_Space_Launches_In_2009_999.html
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_Could_Delay_Maiden_Launch_Of_Angara_Rocket_999.html
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_puts_new_Rus_M_carrier_rocket_project_on_hold_999.html
Russia puts new Rus-M carrier rocket project on hold, Spacedaily, 10.10.2011
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_upgrading_booster_rocket_for_NASA_manned_missions_999.html
Russia upgrading booster rocket for NASA manned missions, www.spacedaily.com, 28.12.2012
- ↑
http://space.skyrocket.de/doc_chr/lau2010.htm
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_to_launch_new_ISS_module_in_2013_as_scheduled_999.html
Russia to launch new ISS module in 2013 as scheduled, Spacedaily.com, 20.3.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_Ready_To_Discuss_Training_Ukrainian_Astronauts_999.html
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_space_chief_regrets_focus_on_manned_missions_999.html
Russia space chief regrets focus on manned missions, Spacedaily, 11.8.2011, luettu 16.8.2011
- ↑
http://www.moondaily.com/reports/Russia_to_Send_Manned_Mission_to_Moon_by_2030_999.html
Russia to Send Manned Mission to Moon by 2030, Spacedaily.com, 30.4.2012
- ↑
http://www.moondaily.com/reports/Russian_deputy_PM_proposes_Moon_station_999.html
Russian deputy PM proposes Moon station, Sapcedaily.com, 11.9.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_to_reform_cosmonaut_recruitment_999.html
Russia to reform cosmonaut recruitment, www.Spacedaily.com, 29.8.2012
- ↑
a
b
c
http://www.spacedaily.com/reports/Russian_space_science_microsatellites_distant_planets_space_plasma_and_cosmic_ray_studies_999.html
Russian space science: microsatellites, distant planets, space plasma and cosmic ray studies, Olga Zakutnyaya, Moscow (Voice of Russia), Sapcedailyn kautta, Oct 10, 2012
- ↑
http://en.rian.ru/russia/20061226/57833667.html
- ↑
http://www.moondaily.com/reports/Russia_postpones_Luna_Glob_moon_mission_999.html
Russia postpones Luna-Glob moon mission, Sapcedaily.com 12.4.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_announces_two_space_probe_missions_999.html
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Medvedev_Calls_For_Russian_Space_Exploration_Program_999.html
Medvedev Calls For Russian Space Exploration Program, Spacedaily, 10.2.2011
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Aborted_Mars_probe_jeopardizes_Russias_long_range_space_program_999.html
Aborted Mars probe jeopardizes Russia's long-range space program, by Konstantin Bogdanov military commentator for RIA Novosti
Moscow (RIA Novosti) Nov 14, 2011, via SpaceDaily.com
- ↑
a
b
http://www.marsdaily.com/reports/Russia_To_Probe_Major_Planets_Before_2023_999.html
Russia To Probe Major Planets Before 2023, spacedaily, 28.2.2011
- ↑
http://www.marsdaily.com/reports/France_Russia_talk_of_Mars_mission_999.html
France, Russia talk of Mars mission, Spacedaily, 19.8.2011
- ↑
http://www.space-travel.com/reports/Russia_Drafts_New_Space_Exploration_Strategy_999.html
Russia Drafts New Space Exploration Strategy, Spacedaily, 16.3.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_may_build_rocket_to_destroy_Earth_threatening_asteroids_999.html
Russia may build rocket to destroy Earth-threatening asteroids, www.Spacedaily.com, 22.10.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Sun_online_999.html
Sun online, Spacedaily.com, 28.12.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_sets_space_science_priorities_Astrophysics_plasma_research_and_planetary_missions_999.html
Russia sets space science priorities: Astrophysics, plasma research and planetary missions, Spacedaily.com, 12.4.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_to_build_new_space_center_in_Far_East_999.html
Russia to build new space center in Far East, Spacedaily, 12.8.2011, luettu 16.8.2011
- ↑
http://www.spacemart.com/reports/Roskosmos_to_design_satellite_for_Brazil_999.html
Roskosmos to design satellite for Brazil, Moscow (Voice of Russia) Nov 28, 2012 via www.spacedaily.com, 28.11.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_UK_Discussing_Space_Projects_Putin_999.html
Russia, UK Discussing Space Projects - Putin, Spacedaily.com, 7.8.2012
- ↑
http://www.spacedaily.com/reports/Russia_plans_to_increase_its_space_market_999.html
Russia plans to increase its space market, Spacedaily.com, 23.2.2013
- ↑
https://archive.today/20130428004411/http://www.spacenews.com/article/russia-looking-to-germany-for-radar-reconnaissance-satellites
Russia Looking To Germany for Radar Reconnaissance Satellites, SpaceNews 22.2.2013
Commons