Tämä on lupaava artikkeli.

Veikko Tuomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Tuomi
Veikko Tuomen yhtye 50-luvulla vas: Jaakko Malja, Matti Murto, Antero Aarre, Yrjö Honkanen ja Veikko Tuomi.
Veikko Tuomen yhtye 50-luvulla vas: Jaakko Malja, Matti Murto, Antero Aarre, Yrjo Honkanen ja Veikko Tuomi.
Henkilotiedot
Koko nimi Vieno Veikko Tuomi
Syntynyt 24. maaliskuuta 1924
Kiukainen , Suomi
Kuollut 11. tammikuuta 1992  (67 vuotta)
Pori , Suomi
Ammatti laulaja, saveltaja, sanoittaja
Muusikko
Aktiivisena 1930?1980-luku
Tyylilajit iskelma
Levy-yhtiot Levytukku , PSO

Vieno Veikko Tuomi ( 24. maaliskuuta 1924 Kiukainen ? 11. tammikuuta 1992 Pori ) oli suomalainen muusikko , iskelmalaulaja, -saveltaja ja -sanoittaja. Hanen lempinimensa oli ”Panelian satakieli” ( Panelia oli Tuomen asuinkyla Kiukaisissa parinkymmenen vuoden ajan). Ensimmaisten vuosiensa levytykset Tuomi teki Levytukku -yhtion Triola-levymerkille, kunnes han siirtyi levyttamaan PSO:lle .

Ura laulajana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuomi aloitti muusikonuransa 1930-luvulla soittamalla banjoa . Laulajanura alkoi jatkosodan viihdytyskiertueilla, mika johti Kauko Kayhkon jarjestamaan koelaulutilaisuuteen. Ensilevytykseksi valittiin valssi ”Alla Espanjan taivaan” (1949). Tuomen lapimurtokappale oli vuonna 1950 levytetty tango ”Satu ruskeista silmista”. Hyvin menestyivat myos tuon ajan tangot ”Vanhan vaahteran laulu” ja ”Kotiseutuni”. Tuomi levytti tangon ”Satu ruskeista silmista” uudelleen ”tangokuumeen” aikana vuonna 1964. Han teki 1970-luvulla kolme albumia Pauli Granfeltin yhtyeen kanssa; niilla oli mukana paitsi taysin uusia levytyksia, myos uusia versioita hanen vanhoista levytyksistaan, muun muassa tangosta ”Kotiseutuni” ja valssista ”Lehdeton puu”. ”Kotiseutuni”-albumi vuodelta 1975 oli Tuomen 25-vuotistaiteilijajuhlalevy. Vuonna 1953 julkaistu kappale ”Lehdeton puu” saavutti kultalevyrajan 30 000 kpl, mutta Levytukku ei jakanut siita kultalevya. [1]

Tehdessaan aanitteita Levytukku-yhtiolle Veikko Tuomi joutui kilpailemaan levymarkkinoilla yhtion tuotantopaallikkona toimineen Olavi Virran kanssa, ja ennen pitkaa Virtaa alkoi kismittaa Tuomen menestys. Erityisesti Virtaa harmitti Tuomen vuonna 1955 levyttaman ”Mustalaisviulu”-tangon nousu levymyyntilistojen karkeen. Vuonna 1958 Virta ehdotti Tuomelle, etta kumpikin levyttaisi tuolloin suositun savelman elokuvasta Kwai-joen silta , minka jalkeen seurattaisiin kummankin version myyntia. Loppujen lopuksi seka Virran etta Tuomen levytykset eivat loytaneet ostajia; suurelta osin syyna oli levytysten kehno toteutus. Virran edesottamuksia jo pitempaan seuranneelle Levytukun omistajalle Niilo Saarikolle tama oli viimeinen pisara ja niinpa han antoi Virralle potkut. Saarikko katsoi ilmeisesti myos Tuomen siina maarin syypaaksi syntyneeseen sotkuun, etta han naytti tallekin ovea. [2] Veikko Tuomi muisteli itse myohemmin: "Ola oli kiva kaveri, mutta siita han ei pitanyt, etta minun levyni menestyivat ." [3]

Tammikuussa 1961 tallennettu ”Sabina”-tango ja maaliskuussa 1962 levytetty ”Musta ruusu” loivat pohjaa kaikkien aikojen suomalaiselle tangovillitykselle. Samalla satakuntalaisesta Tuomesta tuli kansallinen kuuluisuus, jota yhtakkia alettiin tilata keikoille ympari Suomea. ”Sabinaan” liittyy erikoinen yksityiskohta: kappale haukuttiin maan rakoon television tuoreessa Levyraati -ohjelmassa, ja se sai ohjelman lyhyen historian huonoimmat pisteet. Heti ohjelman esittamisen jalkeen levyn myynti rajahti nousuun, ja ”Sabina” pysyi iskelmalistoilla perati vuoden ajan, kauemmin kuin yksikaan kappale ennen sita. Tuomen tuonaikaisiin menestyslevyihin kuului myos valssi ”Eramaajarven mokki” vuodelta 1965 ja yhtena viimeisimmista valssi ”Muistoja Karpaateilta” vuodelta 1978. Viimeiset levytyksensa Veikko Tuomi teki Veikko Ahvenaisen yhtyeen kanssa ? kyseessa oli kaksi Ahvenaisen savellysta ? vuonna 1979, jolloin perinteisen tanssimusiikin suosio oli hiipumassa. Viela 1980-luvun lopulla Tuomi haaveili Seinajoen tangomarkkinoiden saavuttaman suosion siivittamana paluusta esiintymislavoille ja mahdollisesti levytysstudioonkin, mutta talloin han joutui jo toteamaan ajan ja ikavuosien tehneen hanen kohdallaan tehtavansa. [4] Tuomelle kertyi 30 vuoden aikana kaikkiaan 224 levytysta, joukossa muutamia uusia tulkintoja hanen uransa alkuvuosien levytyksista. [5]

Kevaalla 1974 Tuomi teki harmonikansoittaja Esko Konosen kanssa kolme viikkoa kestaneen kiertueen Yhdysvalloissa ja Kanadassa . Kiertueelle osui Tuomen 50-vuotispaiva ja sen aikana Tuomi ja Kononen tapasivat sattumalta samaan aikaan Floridassa esiintymassa olleet Kauko Kayhkon ja taman puolison Eini Kotirannan . [6] Uuden Amerikan-kiertueen Tuomi ja Kononen tekivat Montrealin olympialaisten aikaan kesalla 1976. [7] Kesalla 1975 Tuomi jarjesti 25-vuotistaiteilijajuhlakiertueen esiintyen eri puolilla Suomea sijainneissa tanssipaikoissa harmonikansoittaja Erkki Frimanin kanssa. [8]

Tuomi sai esiintya myos omalla lavallaan: han omisti pitkaan Valtatie Kakkonen -nimisen tanssipaikan Harjavallassa . Tuomi kuoli sairauskohtaukseen Porissa 11. tammikuuta 1992. [9] Hanet on haudattu Ulvilan keskiaikaisen kirkon vieressa sijaitsevalle hautausmaalle. Tapio Niemen kirjoittama elamakerta Veikko Tuomen tarina ilmestyi vuonna 2005. [10]

Diskografia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Veikko Tuomi (Scandia) (1958)
  • Veikko Tuomi (Triola) (1958)
  • Lemmen trubaduuri (1958)
  • Veikko Tuomi (PSO) (1963)
  • Sulle kauneimmat lauluni laulan (PSO) (1968)
  • Kotiseutuni (PSO) (1975)
  • Eri esittajia: 16 tahtea ? 16 iskelmaa (Finndisc) (1975)
  • Soittajan kaipuu (PSO) (1977)
  • Ela elamasi hymyillen (PSO) (1978)
  • Savelkansio (1979)
  • Unohtumattomat (1992)
  • 20 suosikkia ? Musta ruusu (2000)
  • Veikko Tuomi (2005)
  • Rantalavan laulu (2006)
  • Lempilauluni (2009)
  • Tahtisarja: 30 suosikkia (2013)

Ensimmaisen kvartetin kokoonpano

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saestys-kvartetin kokoonpano

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Niemi 2005, s. 118
  2. ↑ Niemi 2005, s. 190.
  3. ↑ Lasse Erola: Olavi Virta ja hanen maailmansa , s. 106. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6914-8 .
  4. ↑ Niemi 2005, s. 278?279.
  5. ↑ Niemi 2005, s. 281.
  6. ↑ Niemi 2005, s. 264?266.
  7. ↑ Niemi 2005, s. 269.
  8. ↑ Niemi 2005, s. 268.
  9. ↑ Veikko Tuomi ( Arkistoitu ? Internet Archive) HS.fi Muistot
  10. ↑ Veikko Tuomen tarina Mediapinta Oy. Viitattu 8.7.2014.
  11. ↑ a b c d Niemi 2005, s. 110
  12. ↑ a b c Niemi 2005, s. 208

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikko_Tuomi&oldid=20632576 ”