Vapaa-ajattelijain Liitto ry
Perustettu	1937
Toimiala	ateismi , vapaa-ajattelu , uskonnottomuus
Kotipaikka	Helsinki
Jasenmaara	n. 1 336 (2019) [1]
Puheenjohtaja	Jori Mantysalo
Hallitus	Tanja Laine, varapuheenjohtaja Ritva Ahonen Timo Karjalainen Mila Palmia Venla Parantaja Risto Puumalainen Liisa Taskinen Esa Ylikoski
Jasenlehti	Vapaa Ajattelija
Ruotsiksi Fritankarnas Forbund rf, pohjoissaameksi Friijajurdda?eaddjiid lihttu rs [2]
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK Nimi-testi OK

Osa artikkelisarjaa
Ateismi
Historia Ateismin historia Humanismi Valistus Vapaa-ajattelu
Kasitteet Ateismin maaritelma Jumalan olemassaolo Naturalismi Positiivinen ja negatiivinen ateismi Uskonnottomuus Uskontokritiikki
Yhteiskunta Ateistien osuus vaestosta Ateistien syrjinta Elamankatsomustieto Sekulaari humanismi Sekularismi Kirkon ja valtion ero Ranskassa Suomessa Yhdysvalloissa Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
Jarjestot American Atheists Atheist Alliance Freedom From Religion Foundation Humanistinen internationaali Vapaa-ajattelijain liitto
Teokset Ateismi Ateismi: Lyhyt johdanto Atheism: A Philosophical Justification Jumalaa ei ole Jumala ei ole suuri Jumalharha Lumous murtuu Maailmankaikkeudesta Tiede, filosofia ja maailmankatsomus Uskon loppu
Henkilot Julian Baggini Mario Bunge Richard Dawkins Demokritos Daniel Dennett Denis Diderot Epikuros Ludwig Feuerbach A. C. Grayling Sam Harris Stephen Hawking Christopher Hitchens Paul Thiry d’Holbach Eino Kaila Lawrence Krauss Lucretius Karl Marx Michael Martin Jean Meslier Kai Nielsen Friedrich Nietzsche Ilkka Niiniluoto Michel Onfray Ilkka Pyysiainen Bertrand Russell Peter Singer Victor J. Stenger
Lisaa aiheesta Kritiikki Luettelo ateisteista Symbolit
n k m

Vapaa-ajattelijain Liitto ry ( ruots. Fritankarnas Forbund rf ) on suomalainen vuonna 1937 perustettu ^[3] uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen jarjesto. ^[4] Jarjeston tavoitteena on kirkon ja valtion ero seka tieteellisen todellisuuskasityksen edistaminen. ^[2]

Vapaa-ajattelijat alkoivat 1920-luvun lopulla perustaa siviilirekisterilaisyhdistyksia. Yhdistykset muun muassa perustivat omia hautausmaita. 1930-luvun alussa siviilirekisterilaisten jarjestaytyminen vaikeutui, mutta vuosikymmenen lopulla jarjestaytyminen saattoi jatkua, ja vuonna 1937 perustettiin Siviilirekisterilaisyhdistysten keskusliitto, josta tuli myohemmin Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton aanenkannattaja alkoi ilmestya vuonna 1937 nimella Ajatuksen Vapaus , nykyisin se on Vapaa Ajattelija . ^[5] Liikkeen johdossa oli muun muassa tyovaenliikkeen toimijoita seka liberaaliin sivistyneistoon kuuluvia, kuten Ernst Lampen Iso-Keisari ja Vilho Setala ^[6] .

Talvisodan lahestyessa hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epailyttaviksi katsottuja jarjestoja. Keskeisen Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lahes lopetti siviilirekisterilaisliikkeen toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin Turkuun , ja tiettavasti varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta kevaalla 1942. ^[4]

Kunnolla toiminta jatkui vasta jatkosodan jalkeen 1945. ^[4] Lahden liittokokouksessa liiton nimeksi muutettiin Vapaa-ajattelijain liitto ry ja sen kotipaikaksi Helsinki. Jasenyhdistysten tavoitteeksi asetettiin tieteellisen maailmankatsomuksen levittaminen ja tietojen antaminen siviilirekisteriin kuuluville heidan oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. ^[6] Jarjestaytyminen jatkui vilkkaana, ja myos kirkosta eroaminen yleistyi. ^[5] Professori V. T. Aaltonen liittyi vapaa-ajattelijoiden jaseneksi vuonna 1947. Aaltosen kirjoitukset ja tilaisuudet saivat paljon yleisoa. ^[6]

Liiton puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa V. T. Aaltonen , Vaino Voipio , Timo Vasama, Kari Saari , Erkki Hartikainen ja Jussi K. Niemela . ^[7] Liitto hyvaksyi ensimmaisen kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 1978 ja uuden kulttuuriohjelman vuonna 1993. ^[8]

Helsingissa pidettiin vuonna 1983 maailman kolmas ateistien konferenssi. Koollekutsujina olivat Amerikan Ateistien johtaja Madalyn Murray O’Hair ja Vapaa-ajattelijain liiton paasihteeri Erkki Hartikainen . ^[9] Kokouksessa oli edustajia lisaksi Norjasta ( Levi Fragell , Human-Etisk Forbund ), Britanniasta ( Barbara Smoker , National Secular Society ), Saksan liittotasavallasta ( Internationaler Bund der Konfessionslosen und Atheisten ), Neuvostoliitosta ( Viktor Garadja , Tieteellisen ateismin instituutti ), Sveitsista ( Walter Baumgartner , Freidenker-Vereinigung der Schweiz ) ja Intiasta ( Lavanam , Atheist Centre ). ^[10]

1970-luvulla ja 1980-luvun alussa liiton paasihteerin Erkki Hartikaisen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille . Hartikainen teki vuonna 1978 kantelun Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa. ^[11] Kantelu ratkesi vuonna 1981 ja Suomeen saatiin elamankatsomustieto kouluihin oppiaineeksi. ^[12]

Paaartikkeli: Ateistien kampanjat

Paaartikkeli: Ateistien bussikampanja

Kesalla 2009 liitto osallistui kansainvaliseen ateistien bussikampanjaan Jumalaa tuskin on olemassa -mainoksilla. Mukana oli myos Suomen humanistiliitto . Osa liikennoitsijoista piti mainoksen tekstia uskovaisia loukkaavana ja kieltaytyi laittamasta mainoksia linja-autoihinsa. Kampanjasta pyydettiin myos lausunto Mainonnan eettiselta neuvostolta . Neuvosto ei pitanyt kampanjaa loukkaavana tai hyvan tavan vastaisena. ^{[13] [14]}

Paaartikkeli: Brights-liike

Paaartikkeli: Vapaa-ajattelijain maailmanliitto

Vapaa-ajattelijain liitto oli Vapaa-ajattelijain maailmanliiton jasen vuosina 1946?1994. ^{[15] [16]}

Saantojensa mukaan liitto on uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien henkiloiden muodostamien yhdistysten keskusjarjesto. Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvalista vapaa-ajattelija -, humanisti -, sekularisti -, ateisti - ja rationalistiliiketta . ^[17] Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Sen tavoitteena on ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa seka edistaa tieteeseen perustuvan uskonnottoman todellisuuskasityksen leviamista, uskontokritiikkia ja ajatuksenvapautta . Liiton saantojen mukaan liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko Suomi. ^[2] Liitto koostuu jasenjarjestoista, jotka toimivat eri puolilla maata. ^[17] Vuonna 2019 liiton jasenyhdistyksissa oli noin 1 336 jasenta. ^[18]

Vapaa-ajattelijain liitto saa toimintaansa valtiolta ns. erityisperustein myonnettavaa avustusta. ^[19] Vuodelle 2017 tuki oli 22 000 euroa.

• Kusti Kulo (1945?1954). Toimi muun muassa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) puheenjohtajana (1948?1966), Suomen Sosialistisen Tyovaenpuolueen paasihteerina (1922?1923) ja Vapaa-ajattelijain maailmanliiton varapresidenttina.
• V. T. Aaltonen (1954?1955). Julkaisi useita uskontokriittisia teoksia, kuten Miksi en ole kristitty .
• Yrjo Ruutu (1955?1956). Yhteiskunnallisen korkeakoulun (nyk. Tampereen yliopisto) ensimmainen rehtori vuosina 1925?1932, 1935?1945 ja 1949?1953, seka Suomen ensimmainen kansainvalisen politiikan professori 1949?1954. Han oli myos Kouluhallituksen paajohtaja vuosina 1945?1950.
• Kaarlo Viilma (1956?1958)
• Vaino Voipio (1958?1963). Julkaisi vuosina 1923?1963 useita naytelmia ja kolme romaania seka 1960-luvulla uskontokriittisia ja uskonnonfilosofisia kirjoja.
• Lauri Sievanen (1963?1969)
• Timo I. Vasama (1969?1990)
• Taina Hollo (1991?1993)
• Kari Saari (1993?1997). Oli myos Vapaa ajattelija -lehden paatoimittaja . Han oli Ilkka Niiniluodon mukaan johtavia suomalaisia ateistisia vapaa-ajattelijoita V. T. Aaltosen , Vaino Voipion ja Erkki Hartikaisen ohella. Vapaa-ajattelijain liiton vuonna 1993 hyvaksytty kulttuuriohjelma oli pitkalti Saaren kasialaa.
• Juha Kukkonen (1997?1999)
• Erkki Hartikainen (1999?2005). Toimi Vapaa-ajattelijain liiton paasihteerina vuosina 1975?1986. Hanen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille . Vuonna 1978 han teki kantelun Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa. Kantelu ratkesi 1981 ja Suomeen tuli elamankatsomustieto kouluihin oppiaineeksi. Vuodesta 1985 kuolemaansa saakka han toimi Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtajana .
• Robert Brotherus (2005?2008)
• Jussi K. Niemela (2008?2010). Toimi Vapaa ajattelija -lehden ja Suomen humanistiliiton lehden Humanistin paatoimittajana seka Helsingin vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajana. Niemela on kuulunut Skepsis ry:n hallitukseen ja ollut Darwin-seuran puheenjohtaja seka julkaissut naistutkimusta arvostelevan pamfletin Keisarinnan uudet (v)aatteet yhdessa Osmo Tammisalon kanssa, uskontoa kasittelevan keskustelukirjan Kamppailu Jumalasta yhdessa Jaakko Heinimaen kanssa ja toimittanut uusateismia kasittelevan kirjoituskokoelman Mita uusateismi tarkoittaa?
• Robert Brotherus valiaikainen puheenjohtaja (2010?2011) ^[20]
• Petri Karisma (2011?2016). Toimi myos liiton tiedottajana. Han on toinen Eroakirkosta.fi -verkkopalvelun perustajista ja toiminut sen tiedottajana koko palvelun olemassaolon ajan seka Tampereen vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajana (2006-2015). Karisma pyrki vuonna 2008 vihreiden listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2015 eduskuntaan SDP:n listoilta. Han on ajanut elamankatsomustiedon opetusta kouluissa vaihtoehtona uskonnonopetukselle.
• Heidi Friman valiaikainen puheenjohtaja (2016) ^[21]
• Marko Lakkala valiaikainen puheenjohtaja (2016?2017) ^[22]
• Kaj Torrkulla (2017?2020) ^[23]
• Jape Loven (2020?2023) ^[24]
• Jori Mantysalo (2023- ) ^[25]

Liiton tarkoituksena on toimia uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemalla aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Liiton tavoitteina on myos antaa tietoa uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Liiton tavoitteena on myos valistaa ihmisia uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvissa tavoissa, kuten nimenantojuhlassa , aikuistumiskoulutuksessa ja -juhlassa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten jarjestamisesta. ^[17]

Katso myos: Vapaa-ajattelu

Liiton saantojen mukaan liiton tavoitteena on kriittisyyden lisaaminen uskontoja kohtaan . Liiton tarkoitus on edistaa yksilon ja ajatuksen vapautta, suvaitsevuutta seka vastuuta muista ihmisista ja luonnosta . ^[2]

Saantojensa mukaan liitto ^[2]

• harjoittaa aatteellista ja kaytannon neuvonta-, opastus-, koulutus-, valistus- ja edunvalvontatoimintaa
• julkaisee tavoitteita tukevia lehtia , kirjoja ja muuta aineistoa
• tukee uskonnottoman elamantavan seka uskonnottoman tapakulttuurin leviamista
• harjoittaa uskontokritiikkia ja tukee tahan liittyvaa tutkimustoimintaa
• seuraa ajatuksenvapauden toteutumista, tuo esille sen loukkaukset ja puolustaa uskonnottomien oikeuksia
• ajaa lainsaadannollisia muutoksia, joilla turvataan uskonnottomuuden vapaus ja uskonnottomien tasa-arvoinen kohtelu.

Vapaa-ajattelulla on tarkoitettu uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii taydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen ^[26] . Vapaa-ajattelu on yleensa viitannut nimenomaan ateismiin ^[26] .

Kirjailija Vaino Voipio maaritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963):

≫Vapaa-ajattelija on henkilo, joka luodessaan elamankatsomustaan pyrkii pysyvasti tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella kasityksiaan, pitaymyksiaan ja ohjeitaan. Han pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeamme ja pitavat silmamme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtavana ollut ja on yha edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja tayden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen. ^[27] ≫

Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu maaritellaan nykyisin kasitykseksi, jolle on tunnusomaista jarkiperaisyys ja avoimuus uusille perustelluille nakemyksille, seka kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa jarjen vapaata kayttoa ja tieteellista ajattelua . Vapaa-ajattelijat eivat pida totena mitaan muuta kuin sellaista, mika on alyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla vaarin uskoa mihinkaan riittamattomin perustein. Saaren mukaan aina tulee olemaan asioita, josta ei tiettyna hetkena ole inhimillista tietoa. Ei ole kuitenkaan luottamista siihen, etta olisi olemassa jokin kokemusperaisen tutkimuksen ja havainnoinnin ylittava keino hankkia tietoa kaikkeudesta, kuten henkilokohtaiset kokemukset tai pyhien kirjojen tapaiset arvovallat. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkista urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan. ^{[17] [28]}

≫Vapaa-ajattelijat arvioivat uskontoja kriittisesti ja yrittavat vapauttaa ihmisia uskontosidonnaisuudesta, koska uskonnot ovat erhetta. Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittamaan mitaa patevaa todistusaineistoa siita, etta jonkin uskonnon esittama todellisuuskasitys pitaisi paikkansa. Painvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.

Jos ihmisen maailmankatsomus rakentuu erheen varaan, johtaa se myos haitallisiin seuraamuksiin seka yhteison tasolla (sodat, vainot, yksilon oikeuksien polkeminen) etta yksilotasolla (suvaitsemattomuus, ahdasmielisyys, syntiajattelu, kuolemanjalkeisen elaman odotukseen kiinnittyminen jne.)

Vapaa-ajattelun ihanteeseen kuuluu totuudenrakkaus, joka ei hyvaksy mitaan paatelmaa suuremmalla varmuudella kuin mihin taman perustana olevat todisteet oikeuttavat. Totuudenrakkaus ja sokeaan uskoon tukeutuminen eivat voi olla tormaamatta toisiinsa.≫
( ^[29] )

Vapaa-ajattelijoiden mielesta julkisen vallan tulee olla uskontoihin nahden puolueeton. Tavoitteena on lainsaadannollisin muutoksin valtiokirkkojarjestelman purkaminen ja uskonnonopetuksen poistaminen kouluista , paivahoidosta seka valtion yliopistoista . Kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko , tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi , jotka perivat jasenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivatka kirkollisveron kautta. ^{[2] [30]}

Lainsaadannossa liitto vaatii ^[2]

• valtionkirkkojarjestelman purkamista niin, etta missaan yhteiskunnallisissa toimissa ei edellyteta eika harjoiteta minkaanlaista uskonnollista toimintaa
• kirkkojen jasenmaksun kannon poistamista verotuksen yhteydesta
• kaiken uskontokunnille jaettavan valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista
• uskonnonopetuksen lopettamista paivakodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista
• uskonrauha - ja jumalanpilkkalakien kumoamista
• yleisen hautaustoimen siirtamista valtiolle ja kunnille

Katso myos: Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Liiton edistamaan uskonnottomaan tapakulttuuriin kuuluvat muun muassa elamankaarijuhlat, kuten haat , nimiaiset , aikuistumisjuhla , hautajaiset seka vuotuisjuhlat. ^[31]

Vapaa-ajattelijoiden liekkimalja on kuolinilmoituksissa perinteinen uskonnottomien tunnus siviilirekisteriin kuuluvien lehvan lisaksi. ^[32] Liitto on myynyt suruadresseja, seppeleisiin ja kukkiin kiinnitettavia kortteja, hautakiveen kiinnitettavaa liekkimaljaa, tuhkauurnia seka muistolausekokoelmaa. ^{[33] [34]} Liekkimalja kuvaa Prometheuksen tulta ja se on aiheena liiton vaakunassa . Vaakunassa on hopeakentassa sininen, laakea malja, jossa palaa kolme punaista liekkia. Vaakuna noudattaa vareiltaan vapaa-ajattelijaliikkeen kansainvalisia vareja, jotka ovat punainen, sininen ja valkoinen (heraldiikassa hopea). Vaakunan suunnitteli liiton vanhan tunnuksen pohjalta heraldikko Harri Rantanen 1980-luvun alussa. ^{[35] [36]}

Vapaa-ajattelijain liitto ja Forssan vapaa-ajattelijat jarjestivat vuonna 1984 kaksipaivaisen elamankatsomusleirin nuorille. Kokeilu ei saanut jatkoa. ^[37] Vuonna 1990 perustettiin uskonnottomien nuorten aikuistumisleireja jarjestamaan Prometheus-leirin tuki ry , joka on ateistiliikkeesta erillinen jarjesto. ^{[37] [38] [39]} Vuonna 1999 perustettiin Prometheus-seremoniat Oy, jonka yhteistyokumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Prometheus-leirin tuki. ^[40] Pro-seremoniat tarjoaa uskontokuntiin sitoutumattomien juhliin tietoa ja palveluita. ^[41]

Liiton entisen puheenjohtajan, tuomari ja kirjailija Vaino Voipion mukaan nimetty tunnustuspalkinto on myonnetty vuodesta 1993 lahtien. Palkinnon tarkoitus on antaa julkista tunnustusta henkilolle, joka on myonteisella tavalla tuonut esille humanistista elamanasennetta , puolustanut tieteellista maailmankatsomusta ja edistanyt yhteiskunnan uskontoriippumattomuutta . ^{[42] [43]}

Paaartikkeli: Vaino Voipio -palkinto

• Eroakirkosta.fi
• Helsingin vapaa-ajattelijat?
• Tampereen vapaa-ajattelijat

• Saari, Kari:  Vapaa-ajattelijan kasikirja . Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993. Teoksen verkkoversio .

• Eklund, Hannu:  Kotkan Vapaa-ajattelijat 1929?2009: 80 vuotta ihmisyyden aatetta . Kotka: Kotkan vapaa-ajattelijat, 2009. ISBN 978-952-92-5849-9 .
• Seppo, Juha:  Vapaa-ajattelijaliikkeen organisoituminen ja sen herattama kiista Suomessa 1936?1946 . Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 156. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1992. ISBN 951-9021-86-8 .

• Vapaa-ajattelijain liiton kotisivut
• Jukka Vehkasalo: Kotkan vapaa-ajattelijain historiikki on kiivas kirkko- ja uskontokritiikki ( Arkistoitu ? Internet Archive). Kymen sanomat 7.9.2009.

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO)