Vammaisten syrjinta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vammaisten sulkeminen laitoksiin yhteiskunnan ulkopuolelle on nykyaan alettu nahda myos syrjintana. [1]

Vammaisten syrjinta ilmenee vammaisiin kohdistuvana alentavana tai vihamielisena suhtautumisena, vakivaltana tai esteettomyyden puutteina toimintaymparistossa. [2] Suomen perustuslain 6. yhdenvertaisuutta koskeva pykala kieltaa vammaisten syrjinnan. [3] Vammaisten syrjinta ilman hyvaksyttavaa syyta on rikoslain 11. luvun 11. pykalan mukaan kriminalisoitu ”elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisonpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtavassa taikka julkista tilaisuutta tai yleista kokousta jarjestettaessa”. [4]

Elinkeinoelaman valtuuskunnan vuoden 2022 kyselyssa 75 prosenttia suomalaisista arvioi vammaiset vaestoryhmaksi, joka on muihin verrattuna syrjityssa asemassa. [5]

Kansainvaliset sopimukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Myos YK:n yleissopimus vammaisten henkiloiden oikeuksista kieltaa syrjinnan. [6] Sopimuksen voimassaolo alkoi 3. toukokuuta 2008, kun yli 20 maata oli ottanut sen kayttoon . [7] Vuoden 2009 lopulla yli 70 valtiota oli ottanut sopimuksen kayttoon. [8] Euroopan unioni otti sopimuksen kayttoon 23. joulukuuta 2010. [9] Suomi allekirjoitti sopimuksen 30. maaliskuuta 2007, ja sopimus otettiin kayttoon vuonna 2016 [10] [11] .

Ableismi on sosiaalisen vammaistutkimuksen (Disability Studies) piirissa kehitetty kasite, joka kytkeytyy postmoderniin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden teoriaan. Sen mukaan vammaiset (disabled) ovat sorrettu identiteettiryhma, jonka kohtaamat vaikeudet johtuvat yhteiskunnan asenteista. Vammaisuus on ajattelutavan mukaan sosiaalinen konstruktio , joka on muodostettu maarittelemalla normaalisuus vain tietynlaiseksi. Teoksessa Cynical Theories Helen Pluckrose ja James A. Lindsay ovat arvostelleet ableismia eparealistisuudesta ja tosiasioiden sivuuttamisesta. [12]

  1. Teittinen, Antti (toim.):  Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka . Palmenia, 2010. ISBN 978 9515707734 .
  2. Matikainen, Piia: Vammaistutkimuksen professori: Vammaisten syrjinta on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan 13.10.2014. Etela-Suomen Sanomat. Viitattu 30.11.2014.
  3. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 FINLEX. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 31.10.2011.
  4. Rikoslaki 19.12.1889/39 FINLEX. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 6.11.2011.
  5. Metelinen, Sami: Suomalaiset eivat innostu identiteettipolitiikasta 12.10.2022. Elinkeinoelaman valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
  6. Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkiloiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministerio. Viitattu 31.1.2011. [ vanhentunut linkki ]
  7. Makela, Nadja: YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astuu voimaan 4.5.2008. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 31.1.2011.
  8. Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen aikaisintaan vuonna 2011 9.10.2009. YLE. Viitattu 31.1.2011.
  9. EU ratifioi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 5.1.2011. EU:n virallinen verkkosivusto. Viitattu 1.11.2011. (suomeksi, englanniksi)
  10. Vammaisten ihmisoikeussopimus Ihmisoikeudet.net. Viitattu 8.11.2011. [ vanhentunut linkki ]
  11. Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen Yle Uutiset . Viitattu 23.8.2018.
  12. Pluckrose, Helen ja Lindsay, James:  Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity?and Why This Harms Everybody , s. 162?166. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3 . (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]