Vammaisten sulkeminen laitoksiin yhteiskunnan ulkopuolelle on nykyaan alettu nahda myos syrjintana.
[1]
Vammaisten syrjinta
ilmenee
vammaisiin
kohdistuvana alentavana tai vihamielisena suhtautumisena, vakivaltana tai
esteettomyyden
puutteina toimintaymparistossa.
[2]
Suomen perustuslain
6.
yhdenvertaisuutta
koskeva pykala kieltaa vammaisten syrjinnan.
[3]
Vammaisten syrjinta ilman hyvaksyttavaa syyta on rikoslain 11. luvun 11. pykalan mukaan kriminalisoitu ”elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisonpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtavassa taikka julkista tilaisuutta tai yleista kokousta jarjestettaessa”.
[4]
Elinkeinoelaman valtuuskunnan
vuoden 2022 kyselyssa 75 prosenttia suomalaisista arvioi vammaiset vaestoryhmaksi, joka on muihin verrattuna syrjityssa asemassa.
[5]
Myos
YK:n
yleissopimus vammaisten henkiloiden oikeuksista
kieltaa syrjinnan.
[6]
Sopimuksen voimassaolo alkoi 3. toukokuuta 2008, kun yli 20 maata oli
ottanut sen kayttoon
.
[7]
Vuoden 2009 lopulla yli 70 valtiota oli ottanut sopimuksen kayttoon.
[8]
Euroopan unioni
otti sopimuksen kayttoon 23. joulukuuta 2010.
[9]
Suomi
allekirjoitti sopimuksen 30. maaliskuuta 2007, ja sopimus otettiin kayttoon vuonna 2016
[10]
[11]
.
Ableismi
on sosiaalisen vammaistutkimuksen
(Disability Studies)
piirissa kehitetty kasite, joka kytkeytyy postmoderniin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden teoriaan. Sen mukaan vammaiset
(disabled)
ovat sorrettu identiteettiryhma, jonka kohtaamat vaikeudet johtuvat yhteiskunnan asenteista. Vammaisuus on ajattelutavan mukaan
sosiaalinen konstruktio
, joka on muodostettu maarittelemalla normaalisuus vain tietynlaiseksi. Teoksessa
Cynical Theories
Helen Pluckrose
ja
James A. Lindsay
ovat arvostelleet
ableismia
eparealistisuudesta ja tosiasioiden sivuuttamisesta.
[12]
- ↑
Teittinen, Antti (toim.):
Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka
. Palmenia, 2010.
ISBN 978 9515707734
.
- ↑
Matikainen, Piia:
Vammaistutkimuksen professori: Vammaisten syrjinta on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan
13.10.2014. Etela-Suomen Sanomat. Viitattu 30.11.2014.
- ↑
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
FINLEX.
Arkistoitu
23.4.2012. Viitattu 31.10.2011.
- ↑
Rikoslaki 19.12.1889/39
FINLEX.
Arkistoitu
17.10.2015. Viitattu 6.11.2011.
- ↑
Metelinen, Sami:
Suomalaiset eivat innostu identiteettipolitiikasta
12.10.2022. Elinkeinoelaman valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
- ↑
Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkiloiden oikeuksia koskeva yleissopimus
2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministerio. Viitattu 31.1.2011.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Makela, Nadja:
YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astuu voimaan
4.5.2008. Suomen YK-liitto.
Arkistoitu
16.11.2011. Viitattu 31.1.2011.
- ↑
Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen aikaisintaan vuonna 2011
9.10.2009. YLE. Viitattu 31.1.2011.
- ↑
EU ratifioi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen
5.1.2011. EU:n virallinen verkkosivusto. Viitattu 1.11.2011.
(suomeksi, englanniksi)
- ↑
Vammaisten ihmisoikeussopimus
Ihmisoikeudet.net. Viitattu 8.11.2011.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen
Yle Uutiset
. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
Pluckrose, Helen ja Lindsay, James:
Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity?and Why This Harms Everybody
, s. 162?166. Swift, 2020.
ISBN 978-1-80-075004-3
.
(englanniksi)