Valtionuskonto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta .
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Vahvoja valtionuskontoja eri maissa.
    kristinusko
    islam
    buddhalaisuus

Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsaadannossa maaritelty uskonto . Lisaksi valtiolla saattaa olla virallinen kirkkokunta eli valtionkirkko.

Valtionkirkko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen kirkkokunta. [1] Valtionkirkon historia alkoi Rooman keisari Konstantinus Suuresta , joka antoi kristilliselle kirkolle Rooman valtakunnan tuen. [2]

Kansankirkko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansankirkoksi on kutsuttu valtakunnallista paikallisseurakuntien jarjestelmaa, johon kuuluu suuri osa kansasta. Kansankirkon jasenet liitetaan kirkkoon lapsena kasteen yhteydessa, ja he maksavat kirkollisveroa . Kasitteen kansankirkko esitteli saksalainen teologi Friedrich Schleiermacher 1822?1823. Kasitteella kansankirkko haluttiin korostaa kirkon tehtavaa kansan moraalisena ja uskonnollisena selkarankana ja korostaa kristillisiin arvoihin pohjautuvaa kulttuuria ja yhteiskuntaa . Kasite on suosittu saksalaisessa ja pohjoismaisessa protestanttisuudessa . Kansankirkon tavoitteena on ”kansan kristillistaminen”. [3]

Kansallissosialismin aikaisessa Saksassa kansankirkon kasite sovellettiin kansallismielisiin poliittisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kristinuskoon kaantyneita kastettuja juutalaisia ei hyvaksytty kansankirkon jaseniksi. [3] Teologi Miikka Ruokasen mukaan Etela-Afrikan aparheidin aikaista kirkkokuntajakoa , joka perustui rotuun, tai Venajan ortodoksisen kirkon tukea isovenalaiselle kansallismieliselle politiikalle voidaan pitaa kansankirkkokasitteen vaaristymina. [3]

Kirkon ja valtion suhde Pohjoismaissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa

Virallisesti Pohjoismaissa valtionkirkko on Tanskassa , Islannissa ja aikaisemmin virallisesti myos Ruotsissa vuoteen 2000, Suomessa vuoteen 1869 ja Norjassa vuoteen 2017. [4] Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat Tilastokeskuksen mukaan valtionkirkkoja, [5] [6] vaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko kutsuukin itseaan ja ortodoksista kirkkoa epavirallisesti kansankirkoksi. [7] Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon valiset liitokset ovat niin voimakkaita. [8] Suomalaiset ihmisoikeusjuristit katsovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman olevan yksiselitteisesti valtiokirkollinen. Myos vahemmistokirkkojen mielesta Suomessa on valtionkirkko. [9] [10] Norjassa valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuoden 2013 alussa. [11]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja . Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5 .
  2. ↑ Grimberg, Carl:  Kansojen historia. Osa 6. Rooma , s. 388. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09734-9 .
  3. ↑ a b c Ruokanen, Miikka: ”Kansankirkko” ei ole ongelmaton kasite. Kotimaa , 13.8.2009, nro 32, s. 8.
  4. ↑ Norjassa ja Tanskassa on valtionkirkko. Helsingin Sanomat , 23.1.2000.
  5. ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, kasitteet ja maaritelmat. Viitattu 29.6.2009.
  6. ↑ Scheinin, Martin: Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien nakokulmasta (PDF) Teologinen aikakauskirja . 2002. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 30.6.2009.
  7. ↑ Valtiokirkko purettu kansankirkoksi Evl.fi. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 3.7.2009.
  8. ↑ Sakaranaho, Tuula: Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa ? vahemmistojen nakokulma (PDF)  (Pro gradu -tyo. Sanatarkka lainaus) 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos. Viitattu 3.7.2009. [ vanhentunut linkki ] Viittaus teokseen Heikkila, Markku (toim.):  Uskonto ja nykyaika: Yksilo ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros , s. 128?156. Sitra 217. Jyvaskyla: Atena, 1999. ISBN 951-796-162-6 .
  9. ↑ Kirkkona valtiossa ( Arkistoitu ? Internet Archive) Kirkon tutkimuskeskus
  10. ↑ Vapaa-ajattelijat kiittavat kirkkoa rehellisyydesta ? Suomessa on valtionkirkko 17.2.2015 Vapaa-ajattelijat
  11. ↑ Norja lakkauttaa valtionkirkon Yle. Viitattu 16.5.2012.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valtionuskonto&oldid=22334294 ”