Valtionrautatiet
(lyh.
VR
, ruots.
Statsjarnvagarna
, vuoteen 1922 asti
Suomen Valtion Rautatiet
eli
SVR
) oli
Suomen
valtiollinen rautatielaitos, joka yllapiti valtakunnallista
rataverkkoa
ja harjoitti silla verkolla
rautatieliikennetta
seka sita tukevaa autoliikennetta.
Rautatiehallituksen
paajohtaja oli samalla myos Valtionrautateiden paallikko.
[1]
Etenkin alkuaikoinaan Valtionrautatiet pyrki kehittamaan suomalaisten rautatieasemien ulkomuotoa. Valtionrautatiet perusti
Valtionrautateiden keskuspuutarhan
Hyvinkaalle
vuonna 1873.
Vuonna 1886 Valtionrautatiet tyollisti yli 3 500 ihmista, vuonna 1910 yli 15 000 ja ennen
talvisotaa
lahes 30 000. Tyontekijoihin kuuluivat muun muassa
veturinkuljettajat
,
konduktoorit
, sahkottajat, ratavartijat, siivoojat seka raiteiden kunnossapidon tyontekijat ja konepajatyontekijat. Mukaan ei kuitenkaan lueta radanrakentajia.
[2]
Valtionrautatiet aloitti toiminnan tieliikenteessa vuonna 1929 kaynnistamalla kotiinkuljetuspalvelun. Se oli vastaus autoistumisen aiheuttamaa kilpailua vastaan. Kymmenessa vuodessa toiminta laajentui 30 paikkakunnalle. Vuonna 1931 rautatielaitos kaynnisti myos oman linja-autoliikenteen.
[3]
Sen osuus koko Suomen linja-autoliikenteesta oli kuitenkin vahainen, ja toiminta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1966?1971.
[4]
Valtionrautatiet toimi
liikenneministerion
alaisuudessa valtion
keskusvirastomuotoisena
laitoksena vuoteen 1989 asti, jolloin siita muodostettiin niin sanottu uusimuotoinen
liikelaitos
, jonka taloudenpito oli irrotettu
valtion talousarviosta
.
1. heinakuuta 1995 Valtionrautatiet yhtioitettiin ja jaettiin kahtia. Siina yhteydessa muodostettiin valtion rataverkkoa yllapitava
Ratahallintokeskus
(nyk. osa
Vaylavirastoa
) ja liikenteen rataverkolla hoitava osakeyhtiomuotoinen
VR-Yhtyma
.
Yhtion
mainoslauseita
eli sloganeita ovat olleet:
Kiskoilla on aina kesakeli
[6]
ja
Junassa on hauska matkustaa
. Jalkimmainen oli
Autoliiton
Moottori-lehden mukaan kaytossa vuonna 1985. Samalla uusi
logo
korvasi aiemman, niin kutsutun siipipyora-tunnuksen.
- ↑
Paajohtajakunta
, s. 258?260. SKS, Helsinki 2005.
- ↑
Kallio, Kalle:
Ratajatkat ? Rautatienrakentajien kokemukset 1857?1939
, s. 77. SKS Kirjat, 2022.
ISBN 978-951-858-314-4
.
- ↑
Zetterberg 2012, s. 172?173
- ↑
Zetterberg 2012, s. 277
- ↑
Zetterberg 2012, s. 535
- ↑
Veturimies 1/2010
(
Arkistoitu
? Internet Archive) s. 19
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
|