Iivana Julman norsunluinen valtaistuin.
Valtaistuin
on
monarkisissa
hallintojarjestelmissa valtion paamiehen virallinen istuin, joka on kaytossa yleensa vain virallisten seremonioiden aikana. Muita korkeammalla istuminen on voimakkaan vallankayton vertauskuva. Valtaistuin esittaa kuvaannollisesti hallitsijan valta-asemaa.
[1]
Yksi vanhan ajan kuuluisimmista valtaistuimista on niin sanottu
Minoksen
valtaistuin Kreikan
Knossoksessa
. Kreikkalaiset omaksuivat 7. vuosisadalta eaa. alkaen itamaisen tavan, etta valtaistuin koristeltiin erityisen komeaksi. Antiikin aikana saattoi valtaistuimia olla varattuna myos jumalille, kuten
Rooman keisarin
valtaistuimen vieressa ollut jumalatar Roman istuin. Istuinten koristeina olivat kruunu ja
valtikka
. Myohempien aikojen Euroopan ulkopuolisten maiden tunnettuja valtaistuimia olivat
Persian ?aahin
riikinkukko-valtaistuin ja Lansi-Afrikan
A?antin
kultainen valtaistuin.
[2]
Valtaistuin kuuluu myos uskonnolliseen kielenkayttoon. Raamatussa puhutaan seka Jumalan etta Saatanan valtaistuimesta. Valtaistuimelle nousemisella tarkoitetaan usein
Jeesuksen toista tulemista
. Keskiajalla kasite Salomon valtaistuin alkoi merkita Maria-symbolia, jossa valtaistuimelle johtavat portaat olivat siihen kuuluvia hyveita. Nykyinen Pietarin valtaistuin taas on paaviuden vertauskuva.
[2]
- ↑
Valtaistuin
wiktionary.fi. Viitattu 15.8.2013.
- ↑
a
b
Hans Biedermann:
Suuri symbolikirja
, s. 396?397. Suom. Pertti Lempiainen. WSOY, 1993.
ISBN 951-0-18537-X
.