Valtaistuin on monarkisissa hallintojarjestelmissa valtion paamiehen virallinen istuin, joka on kaytossa yleensa vain virallisten seremonioiden aikana. Muita korkeammalla istuminen on voimakkaan vallankayton vertauskuva. Valtaistuin esittaa kuvaannollisesti hallitsijan valta-asemaa. ^[1]

Yksi vanhan ajan kuuluisimmista valtaistuimista on niin sanottu Minoksen valtaistuin Kreikan Knossoksessa . Kreikkalaiset omaksuivat 7. vuosisadalta eaa. alkaen itamaisen tavan, etta valtaistuin koristeltiin erityisen komeaksi. Antiikin aikana saattoi valtaistuimia olla varattuna myos jumalille, kuten Rooman keisarin valtaistuimen vieressa ollut jumalatar Roman istuin. Istuinten koristeina olivat kruunu ja valtikka . Myohempien aikojen Euroopan ulkopuolisten maiden tunnettuja valtaistuimia olivat Persian ?aahin riikinkukko-valtaistuin ja Lansi-Afrikan A?antin kultainen valtaistuin. ^[2]

Valtaistuin kuuluu myos uskonnolliseen kielenkayttoon. Raamatussa puhutaan seka Jumalan etta Saatanan valtaistuimesta. Valtaistuimelle nousemisella tarkoitetaan usein Jeesuksen toista tulemista . Keskiajalla kasite Salomon valtaistuin alkoi merkita Maria-symbolia, jossa valtaistuimelle johtavat portaat olivat siihen kuuluvia hyveita. Nykyinen Pietarin valtaistuin taas on paaviuden vertauskuva. ^[2]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtaistuin .