Valiokunta on parlamentin toimielin, joka kasittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset. Suomessa eduskunnan valiokunnat voivat kasitella lisaksi esimerkiksi valtioneuvoston selontekoja ja eri toimielinten kertomuksia.

Euroopan parlamentin valiokunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Euroopan parlamentin valiokunnat

Euroopan parlamentissa on 20 pysyvaa valiokuntaa. Tarvittaessa perustetaan alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia ja valiaikaisia valiokuntia. ^[1] Valiokunnat kokoontuvat paasaantoisesti Brysselissa ja niiden istunnot ovat yleisolle avoimia.

Suomen eduskunnan valiokunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valiokunnat ja niiden jasenet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valiokuntien jasenet ovat kansanedustajia , joskin ministerina toimivat kansanedustajat eivat voi kuulua valiokuntiin. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimaarin kahteen valiokuntaan. Pysyvia valiokuntia on kaikkiaan 17: ^[2]

Ensi toikseen eduskuntavaalien jalkeen eduskuntaryhmat kokoontuvat sopimaan valiokuntajaosta. Vuodesta 2007 alkaen eduskuntaryhmat ovat jakaneet valiokuntien puheenjohtajuudet keskenaan pitkalti suhteessa kansanedustajien maariin D'Hondtin menetelman avulla. ^{[4] [5]} Esimerkiksi eduskunnan vaalikaudella 2011?2015 kokoomuksella ja SDP :lla oli niita 4, keskustalla ja perussuomalaisilla 3, seka vihreilla ja vasemmistoliitolla 1.

Valiokunnat kokoontuvat kahdesta neljaan kertaa viikossa. Valiokunnat ovat paatosvaltaisia silloin, kun paikalla on vahintaan kaksi kolmasosaa jasenista tai vastaava maara varajasenia. Erikoisvaliokunnat kokoontuvat eduskunnan paivittaisen kokoustyoskentelyn jarjestamiseksi laaditun viikkoaikataulun mukaan saannonmukaisesti aamupaivalla tai iltapaivalla. Aamupaivavaliokunnat kokoontuvat tiistaina ja torstaina siten, etta iltapaivavaliokunnat paasevat aloittamaan kokouksensa klo 12.00. Iltapaivavaliokuntien tulee voida aloittaa kokouksensa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11.00. Tiedusteluvalvontavaliokunta seka valtiovarainvaliokunta jaostoineen ovat taman ryhmajaon ulkopuolella. Suuri valiokunta kokoontuu yleensa keskiviikkoisin klo 13.00 ja perjantaisin klo 13.30 seka tarpeen mukaan muulloinkin. ^[6]

Pysyvien valiokuntien lisaksi eduskunta voi asettaa tilapaisen valiokunnan kasittelemaan jotakin erityista asiaa. Suurin osa nykyisista valiokunnista on vakiintunut alkuaan saannonmukaisesti jokaisille valtiopaiville valituista muodollisesti tilapaisista valiokunnista. Viimeisin tallainen on tulevaisuusvaliokunta.

Varsinaisia erityisvaliokuntia yksittaista asiaa varten ei ole perustettu vuosikymmeniin. Viimeisin tallainen oli vuonna 1968 perustettu alkoholivaliokunta.

Asioiden kasittely valiokunnissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eduskunnan taysistunto lahettaa lakiesitykset valiokuntaan lahetekeskustelussa . Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksesta ja laatii siita mietinnon, jossa valiokunta suosittaa taysistunnolle esityksen hyvaksymista sellaisenaan tai osittain tai kokonaan muutettuna tai esityksen hylkaamista kokonaan. Mietinnon kirjoittava valiokunta voi pyytaa lausuntoja muilta valiokunnilta, joiden erityisalueeseen esitys liittyy.

Asioiden valiokuntakasittely kestaa normaalisti yhdesta kolmeen kuukautta, joskus jopa vuosia. Toisaalta kiireelliset asiat voivat edeta hyvinkin nopeasti. Jos asian, esimerkiksi lakiesityksen, kasittely on kesken vaalikauden paattyessa, se raukeaa.

Yleensa lait hyvaksytaan taysistunnossa valiokunnan mietinnon muotoilun mukaisina, silla puolueiden voimasuhteet jakautuvat valiokunnissa eduskunnan voimasuhteiden mukaan. Kaytannossa valiokunnat ovatkin se paikka eduskunnassa, jossa varsinainen lainsaadantotyo tapahtuu.

Muista poikkeavat valiokunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suuren valiokunnan , valtiovarainvaliokunnan , tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tehtavat eroavat muista valiokunnista.

Suuri valiokunta kasittelee ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan taysistunnon ensimmaisessa kasittelyssa. EU-jasenyyden myota suuren valiokunnan tehtaviin on lisatty Euroopan unionissa kasiteltavien asioiden kasittely vuorovaikutuksessa valtioneuvoston kanssa.

Valtiovarainvaliokunta kasittelee lakiesitysten lisaksi valtion talousarvioesityksen ja lisatalousarvioesitykset. Lisaksi valiokunta valvoo valtiontaloutta. Valtiovarainvaliokunta jakautuu useisiin, eri aloihin keskittyviin jaostoihin.

Tarkastusvaliokunta perustettiin eduskuntaan kesakuun alussa vuonna 2007. Jo edellisella vaalikaudella 2004?2007 hallitus antoi eduskunnalle esityksen ( HE 71/2006 ), jonka myota valiokunta saadettiin pysyvasti perustettavaksi vaalikaudelle 2007?2011. Esityksen kasittelyn myota valiokunnalle on keskitetty valtiontalouden parlamentaariseen valvontaan kuuluvat tehtavat, jotka aiemmin kuuluivat valtiontilintarkastajille ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle.

Tulevaisuusvaliokunnan ensisijaisena tehtavana on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Lisaksi tulevaisuusvaliokunta voi kasitella itse valitsemiaan aiheita tulevaisuusnakokulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan taysistunnon ajankohtaiskeskusteluun .

Yhdysvaltain kongressin valiokunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seka edustajainhuoneella etta senaatilla ( Yhdysvaltain kongressin ala- ja ylahuone) on valiokuntia ( committee ). Valiokuntien koot vaihtelevat huomattavasti. Kaksipuoluejarjestelmaan liittyen puolue , jolla on enemmisto kamarissa, saa jokaisessa valiokunnassa puheenjohtajan paikan.

Pysyvat valiokunnat voivat asettaa itselleen alivaliokuntia, joita suomalaisessa kaytannossa nimitettaisiin komiteoiksi . Parlamentaarista valvontaa varten valiokunnat voivat asettaa ns. tutkimusvaliokuntia (esimerkiksi 9/11-komissio ).

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Erkkila, Jukka: Kooste Yhdysvaltain julkisen hallinnon rakenteista ja peruspiirteista (Microsoft Word) 31.7.2006. VM/HKO. Viitattu 17.2.2009. ^{[ vanhentunut linkki ]}

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]