Uusikaarlepyy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusikaarlepyy
Nykarleby

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°31′20″N , 022°31′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 893
Hallinnollinen keskus Uudenkaarlepyyn keskustaajama
Perustettu 1620
Kuntaliitokset Uudenkaarlepyyn mlk (1975)
Munsala (1975)
Jepua (1975)
Pinta-ala ilman merialueita 737,21 km²
134:nneksi suurin 2022  
Kokonaispinta-ala 1 675,21 km²
63:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 732,71 km²
? sisavesi 4,50 km²
? meri 938,00 km²
Vakiluku 7 500
127:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 10,24 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 18,4 %
? 15–64-v. 56,0 %
? yli 64-v. 25,7 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 6,5 %
? ruotsinkielisia 83,7 %
? muut 9,8 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja Martin Norrgard [6]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021?2025 [7]
 ? RKP
 ? SDP
 ? PS
 ? KD
22
3
1
1
www.nykarleby.fi

Uusikaarlepyy ( ruots. Nykarleby , aik. suom. Lapuanjoensuu [8] [9] ) on suomalainen kaupunki. Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa , Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat Kauhava , Pedersoren kunta , Pietarsaari ja Voyri . Kaupunki on kaksikielinen : noin 90 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja noin 8 prosenttia suomea . Syyskuussa 1808 paikkakunnalla kaytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu . Tasta taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vanrikki Stoolin tarinat .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapuanjoen suun seutu nayttaa tehtyjen muinaisloytojen perusteella tulleen asutetuksi myohemmin kuin Kyronjoen ja Ahtavanjoen seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisella ajalla taalla on varmasti rakennettu sulkuja jokeen kalojen pyydystamiseksi ja harjoitettu hylkeenpyyntia Peramerelta . Kiintea asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla ja vuonna 1550 oli nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylassa 33 taloa. [10]

Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX palasi kotiin Puolan sodasta Pohjanmaan kautta, han suunnitteli muun muassa vanhojen emapitajien jakamista, ja yhtena tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Voyrin eraista osista vuonna 1607. Uusi kuningas Kustaa II Aadolf kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylaan, johon han vuonna 1617 maarasi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620. [10]

Ensimmaisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssa oli 44 taloutta. Vuonna 1651 Uudestakaarlepyysta tuli Kaarleporin kreivikunnan keskus, mutta seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi Klaus Tottin kuoltua Kaarleporin kreivikunta palautui kruunulle vuonna 1674. Vaikeita aikoja kaupungille merkitsivat vuosien 1696?1697 nalanhata ja seuraavan vuosisadan alun isoviha , jonka aikana miltei koko kaupungin vaesto pakeni Ruotsiin ja venalaiset ryostivat kaupungin. Vanhentunut kauppalainsaadanto haittasi seudun kaupankayntia, kunnes Uusikaarlepyy sai vuonna 1795 tapulikaupunkioikeudet eli taydellisen vapauden kuljettaa tavaransa mihin tahansa kotimaassa tai ulkomailla. [10]

Uudenkaarlepyyn seudun tarkein vientituote oli terva , jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyria eli kolmannes Kokkolasta viedysta maarasta. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimaara oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyysta viela yli 13 000 tynnyria, mutta pian taman jalkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin Oulun radan Kovjoen asemalta kapearaiteinen rautatie Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tamakaan ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venajalle. [10]

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla . Vuonna 1975 Uuteenkaarlepyyhyn liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta , Munsala ja Jepua .
Kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstaldt i teckningar 1800-luvun puolivalissa.

Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Taman jalkeen suunniteltiin kaupungin siirtamista Oravaisten Karvatiin hyvan sataman viereen, mutta hanke jai toteuttamatta. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati uuden asemakaavan , jota taydennettiin vuonna 1910. [10]

Pohjanmaan ensimmainen koulu, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu , perustettiin vuonna 1641, mutta se siirrettiin Vaasaan vuonna 1684. Suomen toinen ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1873 ja se lakkautettiin vuonna 1973. Vuonna 1919 aloitti toimintansa kaupungin oppikoulu ja vuonna 1920 Suomen ensimmainen ruotsinkielinen kristillinen kansankorkeakoulu. Oman kirjaston Uusikaarlepyy sai vuonna 1814, ja siita tuli yleinen kansankirjasto vuonna 1865. Kaupungin oma lehti Osterbottniska Posten aloitti ilmestymisensa Anders Svedbergin toimittamana vuonna 1884. [10]

Uusikaarlepyy pysyi vuosisatojen ajan pikkukaupunkina ja viela 350-vuotisjuhlavuonnaan 1970 se oli Suomen pienin kaupunki. Vuonna 1974 kaupungissa oli 1 569 asukasta ja sen maapinta-ala oli 21,3 neliokilometria. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta seka Munsalan ja Jepuan kunnat, jolloin sen pinta-ala kasvoi yli 30-kertaiseksi ja asukaslukukin lahes viisinkertaiseksi. [10]

Uudenkaarlepyyn kaupunki ja maalaiskunta muodostivat koko historiansa ajan yhteisen seurakunnan. Uudenkaarlepyyn ensimmainen kirkko rakennettiin vuonna 1607. Se purettiin vuonna 1708, jolloin valmistui asessori Elias Brennerin suunnittelema nykyinen kirkko . Kirkon vieressa on vuonna 1702 valmistunut kellotapuli . [10]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudenkaarlepyyn kaupunki perustettiin aikanaan Lapuanjoen suuhun syvan merivaylan aareen. Sittemmin maankohoaminen ja joen mukanaan tuoma liete ovat siirtaneet jokisuuta merelle pain, ja kaupungin keskusta on jaanyt rannikosta 4?5 kilometrin paahan yha enemman sisamaakaupungin luonteisena. Alkuaikojen sataman paikalla sijaitsee vuonna 1926 rakennettu vesivoimalaitos. Uudenkaarlepyyn keskusta sijaitsee hiekkapohjaisella Lapuanjoen suistomaalla. Uusi satama on rakennettu rannikolle Andra sjoniin. Uudenkaarlepyyn tarkein vesisto on lansiosan halki virtaava Lapuanjoki. Joki on koskinen ja suurimman osan vuodesta melko vahavetinen. [10]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muiden Pohjanmaan rannikkoseutujen tavoin myos Uudenkaarlepyyn alue on tasaista ja loivapiirteista. Korkeus merenpinnasta on vahainen, eika maaston korkeus ylita juuri missaan 30 metrin tasoa. Alavilla paikoilla maalajeina ovat turve ja hiesusavi, kun taas ymparistostaan kohoavat mannikkokankaat ovat muodostuneet hiekkapohjalle. Rannikolla jokien tuoma liete ja maankohoaminen ovat historian aikana muuttaneet rantaviivaa; monet saaret ovat kuroutuneet yhteen tai kasvaneet kiinni mantereeseen. [10]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Uudessakaarlepyyssa oli 7 521 asukasta, joista 4 517 asui taajamissa , 2 964 haja-asutusalueilla ja 40:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Uudenkaarlepyyn taajama-aste on 60,4 %. [11] Uudenkaarlepyyn taajamavaesto jakautuu neljan eri taajaman kesken: [12]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2017)
1 Uudenkaarlepyyn keskustaajama 3 429
2 Jepuan asemanseutu 450
3 Soklot 327
4 Munsala 311

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudenkaarlepyyn suurin toimiala on yritysmaarallisesti maatalous. Suurteollisuuden parissa Uudenkaarlepyyn suurimpia yrityksia ovat kansainvalisesti toimiva hiomatekniikan yritys Mirka seka vesilukkoja valmistava Prevex . [13] Uudenkaarlepyyn suurimpia yritystuloverojen maksajia vuonna 2021 olivat KWH-yhtyma seka puhdistustekniikan parissa toimiva Kaiser Eur-Mark . [14]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Uudenkaarlepyyn vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 537
1985
  
7 768
1990
  
7 727
1995
  
7 658
2000
  
7 492
2005
  
7 375
2010
  
7 458
2015
  
7 564
2020
  
7 473
Lahde: Tilastokeskus. [15]

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uudessakaarlepyyssa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [16]

Suomen helluntaikirkon jasenseurakunnista Uudessakaarlepyyssa toimii Nykarleby Salemforsamling . [17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uudenkaarlepyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta . [18]

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Uudenkaarlepyyn kaupungin nykyisella alueella. [16]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruoka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudenkaarlepyyn pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti . [19]

Nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudenkaarlepyyn kirkko .
  • Kuddnas on kirjailija Zachris (Sakari) Topeliuksen lapsuudenkoti, joka on toiminut museona vuodesta 1934 lahtien. Perusnayttely esittelee talon elamaa Topeliuksen aikana.
  • Kovjoen asema on liikennekaytosta poistettu pysakki Pohjanmaan radan varressa. Nykyisin siella toimii museorautatie ja kesakahvila.
  • Vesitornista on nakoala yli kaupungin. Vesitorni on avoinna kesaisin, jolloin siella toimii myos Cafe Panorama.
  • Andra Sjonissa sijaitsee pienvenesatama ja kahvila Tullimakasiini.
  • Cafe Brostugan sijaitsee kirkkoa vastapaata Lapuanjoen toisella puolella. Kahvila on kesaisin avoinna ja sen seinilla on esilla Suomen sodan aiheisia maalauksia.
  • Juthbackan kartano on Uudessakaarlepyyssa sijaitseva kartano.

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juthbackan markkinat on vuosittain elokuun lopussa pidettava rompetoritapahtuma.

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudessakaarlepyyssa toimivia urheiluseuroja:

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maantiet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudenkaarlepyyn kautta kulkevat Seinajoki?Oulu-rata ja valtatie 8 , joista kaupungin keskusta jaa jonkin verran sivuun. Lapualta tuleva valtatie 19 yhtyy valtatie 8:aan Uudenkaarlepyyn alueella.

Rautatiet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seinajoki?Oulu-radalla sijaitsevat Uudenkaarlepyyn alueella Jepuan ja Kovjoen rautatieasemat . Kumpikin asema on lakkautettu, edellinen vuonna 1991 ja jalkimmainen vuonna 1983. Kovjoen asemalta rakennettiin Uudenkaarlepyyn keskustaan vuonna 1948 normaaliraiteinen rata, jonka henkiloliikenne lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1956. Tavaraliikenne Uudenkaarlepyyn radalla lopetettiin vuonna 1982 ja rata purettiin vuoden 1983 aikana. Sotien jalkeista vaatimatonta tyylia edustavat Uudenkaarlepyyn rautatieasema ja tavarasuoja ovat edelleen jaljella, ja ne on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa. [20]

Etaisyyksia Uudestakaarlepyysta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ystavyyskaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tunnettuja uusikaarlepyylaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Martin Norrgardin, 34, ja Suomen hiihto­maajoukkueen tiet erosivat yllattaen ? valittiin nyt kaupunginjohtajaksi Ilta-Sanomat . Viitattu 20.9.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Uusikaarlepyy Oikeusministerio. Viitattu 25.8.2021.
  8. ↑ Genos ( Arkistoitu ? Internet Archive) Viitattu 11.6.2011
  9. ↑ Pieni Tietosanakirja Viitattu 11.6.2011
  10. ↑ a b c d e f g h i j Tarmio, Hannu ? Heinonen, Marketta ? Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 341?345. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X .
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Kuvaus kunnasta Uusikaarlepyy Finder . 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  14. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen . Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  15. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  18. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  19. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 160. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  20. ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 143?145. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  21. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jattihakukone julki ? katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat . 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusikaarlepyy .
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusikaarlepyy&oldid=22392532 ”