Urmia (jarvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urmia
Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa.
Jarvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa.
Valtiot Iran View and modify data on Wikidata
Paikkakunta ?z?rb?yj?n-e Gharb? ja ?z?rb?yj?n-e Sharq? View and modify data on Wikidata
Koordinaatit 37°39′43″N , 45°24′18″E
Vesistoalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki ei ole
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 1 280 m
Pituus 140 km
Leveys 55 km View and modify data on Wikidata
Pinta-ala 5 470 km²
Tilavuus 45 km 3 View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 7 m
Suurin syvyys 16 m
Valuma-alue 50 000 km 2 View and modify data on Wikidata
Kartta
Urmia

Urmia tai Urmiajarvi ( pers. ‏?????? ??????‎ , Dary?tsheh-ye Orumieh , kurdiksi Gola Urmiye ‎) oli pitkaan Iranin jarvista suurin Kaspianmeren jalkeen. Jarvi on kuitenkin supistunut hyvin paljon 1980-luvun jalkeen ja jarvi on vaarassa kuivua kokonaan. Maan johtoa on syytetty jarveen tulevien jokien patoamisesta ja luonnonkatastrofin synnyttamisesta. [1] [2] Jarvi on saanut nimensa sen lansipuolella sijaitsevan Urmian kaupungin mukaan.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Urmiajarvi sijaitsee ylankoalueella ?z?rb?yj?n-e Gharb?n provinssissa Iranin luoteisosassa, noin 50 kilometrin paassa Turkin rajasta. Jarvi oli 140 kilometria pitka ja 55 kilometria levea. Sen pinta-ala on ennen kutistumistaan ollut 5 470 neliokilometria, siis neljanneksen Saimaata suurempi. Urmia on matala suolajarvi , jolla ei ole laskujokea. Keskisyvyys oli vain seitseman metria ja suurin syvyys 16 metria. Jarvi sijaitsee 1 280 metrin korkeudessa merenpinnasta. Jarvessa oli 102 saarta. lahde?

Jarven suolapitoisuus on noin 30 prosenttia, mika on Kuolleenmeren tasoa ja lahes kymmenkertainen meriveteen verrattuna. Suolaisuuden takia juuri mikaan kasvi tai elain ei ela jarvessa. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi Artemia -ayriaiset, jotka puolestaan ruokkivat suuria flamingo - ja pelikaaniparvia . Jarvella on ollut vuonna 1976 perustettu 4 636 neliokilometrin laajuinen Unescon biosfaarisuojelualue . Jarven saarilla on kuusipeuran uhanalaiseksi katsotun alalajin persiankuusipeuran (persiankauriin) suojelualue, jossa elainta yritetaan palauttaa luontoon. [3]

Urmiajarven alue on ollut kauan asuttua. Se oli Mesopotamian kulttuurin reuna-aluetta ja sen sivistyksen piirissa. Assyrialaiset nimittivat jarvea ”Alemmaksi Nairin mereksi”, muinaiset persialaiset kayttivat nimea Chichast ja roomalaiset nimea Lacus Matianus. Keskiajalla jarven nimi oli Kabuda. lahde?

Kevaalla 2019 Iranissa oli pahimmat tulvat 50 vuoteen. Tulvien jalkeen Urmiajarven pinta-ala laajeni ja oli huhtikuussa 2019 noin 3 000 neliokilometria. Jarven syvyys kasvoi 62 cm verrattuna vuotta aikaisempaan syvyyteen. [4]

  • Urmiajärven sijainti Iranissa, järvi on merkitty karttapisteellä.
    Urmiajarven sijainti Iranissa, jarvi on merkitty karttapisteella.
  • Järven supistuminen animaationa.
    Jarven supistuminen animaationa.
  • Kartta Urmia järven kutistumisesta vuodesta 1984.
    Kartta Urmia jarven kutistumisesta vuodesta 1984.
  • Urmiajärven rantaa vuonna 2011.
    Urmiajarven rantaa vuonna 2011.
  • Urmiajärven rantaa vuonna 2011.
    Urmiajarven rantaa vuonna 2011.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Saeed Kamali Dehghan: Iranian greens fear disaster as Lake Orumieh shrinks 5.11.2011. theguardian.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Kenneth R. Weiss, Iran’s Tarnished Gem National Geographic 4/2018
  3. ↑ Dama mesopotamica  (Common Name(s): English-Persian Fallow Deer, Mesopotamian Fallow Deer) iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  4. ↑ NASA, Earth Observatory: Reviving the Shriveled Lake Urmia earthobservatory.nasa.gov . Viitattu 2.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Urmia_(jarvi)&oldid=21281029 ”